New York Millssiin,
jossa meidän on taas, samoin kuin Ashtabula Harborissakin, viivyttävä hetkinen, siksi tärkeä keskus on tämä kaupunki siirtokansan keskuudessa. Seutukunnalla asuu noin 14 tuhatta suomalaista. Manahka ja Sebeka ovat nuorempia, samaan suomalaisseutuun liittyviä kaupunkeja. Heinola-niminen farmari-kylä liittyy samaan joukkoon.
New York Millsin kaupunki on Newton townissa, joka perustettiin v. 1877. Perustajien joukossa on useita suomalaisiakin, vaikka nimet ovat jo amerikalaistuneet niin että esim. Autiosta on tullut Attio, Puuperästä Poopert, Pikkaraisesta Pekkeine j.n.e.
Itse New York Millsin kaupunki perustettiin 1884. Silloin oli kaupungissa 300 asukasta. V. 1877 perustettiin täällä maisteri J. V. Lähteen toimesta “Amerikan Suometar”-niminen sanomalehti. Se todistaa seudun suomalaisuutta. Vanhimpia suomalaisia on m.m. Olli Pajari, joka vieläkin reippaana miehenä esittelee vieraalle kaupungin nähtävyyksiä ja sen “hyviä ihmisiä”. Kaupungin pormestarina on suomalainen mies J. V. Trupukka.
Kaupunkiin tullessa tuntuu aivan kuin tulisi suomalaiseen kylään. Kaikkialla kuulee suomea puhuttavan. Suomalaisia liikkeitä on paljon. Suurin on Kalle Matalan sekatavarakauppa, komea oma liiketalo, varakas mies, hauska koti. Iloinen terhakka emäntä on liikkeen toinen johtaja. Perheen taloutta hoitaa rouvan sisar Mary Koste, sairaanhoitaja ammatiltaan.
Kaupungissa ilmestyy nykyään “Uusi Kotimaa”-niminen suomalainen sanomalehti, jota on noin 30 vuotta toimittanut maisteri V. Lähde aina tähän vuoteen asti. Tämä lehti on Amerikan farmari-puolueen, nousevan nonparttisen liiton äänenkannattaja. Levikkinsä puolesta ehkä suurin lehti. Tällä kertaa lehteä toimittaa Mr. John A. Mursu, innokas ja tarmokas omanvoiman mies, josta toivotaan johtavaa miestä farmareille heidän yhteiskunnallisessa taistelussaan.
Kaupungissa on myöskin henkiset harrastukset korkealla. Kansakoulu on komea, samoin 4-luokkainen korkeakoulu. Myöskin nuorisoseura on, puheenjohtajana kaupungin pormestari Trupukka, soittokunta, laulukuoro j.n.e.
Kauppias Matalan perhe.
Ensimäinen kirkko tällä seudulla oli Ap. luth. kirkko. Seurakunta perustettiin 1892. Toinenkin seurakunta on olemassa: “Ev. luth. Pyhän Pietarin” seurakunta, joka perustettiin 1896. Tämä seurakunta tunnetaan nyt Suomi Synodin seurakunnan nimellä.
Kaupungissa on kaksi pankkia, joissa molemmissa on suomalaiset enemmistönä ja molemmissa suomalaiset johtajat. Vanhempaa “First State Bankkia” hoitaa Mr. Kalle Hyry ja toista “Farmers & Marchants State Bankkia” Mr. Emil Andersson. Viimeksimainitulla on vaimo Alavuden Sulkavan kylästä. Mr. Andersson on syntynyt Amerikassa.
Suuria yhtiömeijereitä on kokonaista kolme, suuri jauhomylly, Suomalainen Keskinäinen Palovakuutus yhtiö j.n.e.
Pastori Frans Lehtinen.
Seutukunnalla asuu noin 14 tuhatta suomalaista. Suurin osa kaupungin ympäristöstä on suomalaisen kuokan ja auran raivaamaa ja asuttamaa. Vanhat miehet kertovat että silloin kun he ensimäisinä tänne tulivat, kantoivat intiaanit tuohiveneitänsä heidän turvemajojensa ohitse. Muita naapureita ei heillä ollut. Nyt on koko seutukunta mitä viljavinta maanviljelysasutusta. Kolme miltei kokonaan suomalaista kaupunkia on kohonnut maamiestemme tarmon ja hien voimalla. “Kun isänmaassa ei ollut meille köyhille miehille maata, tulimme tänne ja teimme itsellemme kappaleen isänmaata” — kertoili eräskin 70-vuotias vanhus vesi silmissä.
Tällä seudulla puhuin yhteensä 11 kertaa, kuulijakunnan aina vain enetessä.
Ensimäinen puhetilaisuus oli kaupungin elävienkuvien teatterissa, pienelle kuulijakunnalle, sillä hirvittävä lumituisku esti ihmisiä tulemasta. Mutta kaikissa seuraavissa esitelmätilaisuuksissa oli yleisöä enemmän kuin mitä huoneisiin mahtui. Suomalaista kirjallisuuttakin ostettiin lähes 400 dollarin arvosta. Innostus jokaisessa puhetilaisuudessa tavattoman korkealla. Vasta täällä vieraalla maalla ymmärtää mitä isänmaanrakkaus todella merkitsee. Kotona eläjät eivät sitä koskaan niin syvästi ymmärrä.
Unohtumattomia ovat ne muistot, opetukset ja havainnot, mitä New York Millsissä sain. Kirjoitan näitä rivejä hartaalla jälleennäkemisen toivolla.