Maanviljelystyö.
Suomalainen farmari on itse kova työmies. Rusthollari- tai kartanonherra-tyyppejä ei tapaa suomalaisten joukossa. Aamusta varhain iltaan myöhään hän työmaillansa ahertelee.
Työ tapahtuu koneitten avulla. Omituisen näyn tarjoaa farmarin talvinen pihamaa. Monien kymmenien tuhansien dollarien arvoiset maanviljelyskoneet ovat taivaan alla. Keväällä ja talvella kulkevat koneagentit kopistelevat niitä etsien vikoja, voidakseen uusia osia tarjota ja myydä. Tämä puoli farmarien taloudessa on yleensä sangen huonosti hoidettu.
Kaikissa vähänkin suuremmissa farmeissa on ainakin yksi voimakone, joka käyttää puimakonetta ja myllyä.
Osa Yhdysvaltain maatalousdepartementin päärakennuksesta.
Oma sähkövalo on niinikään hyvin yleinen. Voimakoneena aikaisemmin käytettiin höyrypannuja, mutta nykyään on jo kaasumoottori yleisin. Hoidon suhteen pidetään kyllä höyrykoneita yksinkertaisempina, mutta moottori monista naismaisista oikuistaan huolimatta on sievempi ja sopivampi siirrettäväksi paikasta toiseen.
Amerikassa on runsaasti polttoainetta moottoreille. Sitä riittää sieltä vaikka koko mailmalle. Tämäkin on yhtenä syynä siihen, että Amerikka on moottorien luvattu maa.
Traktorien käyttö on suomalaisten keskuudessa hyvin yleistä. Traktoritehtaita on noin puolitoistasataa ja erimallisia koneita yli 200. Yleisin malli on Standard. Sen kulkunopeus työssä on noin 2,5—5 km. tunnissa. Vanhemmat mallit kulkevat hitaammin, mutta ovat väkevämpiä. Keskikokoiset traktorit painavat noin 2 500 kg. ja on niissä noin 25 hevosvoimaa. Polttoaineena käytetään petroleumia.
Kaksipyöräinen traktori suorastaan kytkettynä n. s. “tandem diskiin” eli kaksiriviseen lautas-äkeeseen.
Mc Cormicin ensimmäinen viljankorjuukone.
Useimmissa koneissa on myöskin hihnapyörä, josta otetaan voimaa kaikenlaisiin tarpeisiin.
Kultivaattori-traktori äestämässä.
Kaksipyöräiseen traktoriin sovitettu 3 m. leveä niittokone leikkaa 12—15 ha päivässä.
Traktoria käytetään kaikenlaisiin peltotöihin, mutta myöskin kuormaa vetämään. Polttoaineen kulutus on keskimäärin noin 27—32 litraa ha kohti maata kynnettäessä. Tästä huomaamme, että meidän maassamme ei vielä sen koneen käyttö kannata. Meillä on sitä ennen keksittävä halpa polttoaine. Amerikassa tulee hehtaarin kyntö maksamaan noin 5 dollaria. Kaikki traktoria käyttävät farmarit kuitenkin vakuuttivat, että kyllä sen käyttö Suomessakin kannattaisi, jos vain rohkeasti yritettäisiin. Sillä voidaan äkkiä sopivalla ajankohdalla maa muokata. Työ tulee parempaa kuin hevosilla ja aikaa riittää sellaisiinkin töihin, joihin ei sitä ennen ole riittänyt. Traktori on kuitenkin toistaiseksi suurviljelijäin tarpeen tyydyttäjä, pienviljelijälle jää hänen hevosensa, niin meillä kuin Amerikassakin, sillä mitä suurempi maanviljelys sitä paremmin traktorin käyttö kannattaa. Amerikassa on sillä suuret mahdollisuudet, sillä siellä on vielä tasaisia preeriamaita noin 200 miljoonaa acrea viljelykselle raivaamatta.
Äestys täydessä käynnissä. Traktori vetämässä tandem-lautas-äestä ja tasaus-äestä.
Amerikka on traktorin maa, Suomi sitkeitten hevosten.
V. 1919 valmistettiin Amerikassa lähes 315 tuhatta traktoria.
Koneitten käyttö maanviljelyksessä on Amerikassa kehittynyt huippuunsa. Olkoonpa mitä maataloustyötä tahansa, kaikille löytyy omat koneensa. Ihmistyö on kallista ja raskasta, konetyö halpaa ja helppoa.
Amerikkalainen “runnaa” koneilla. Yhä uusien ja uusien kojeiden keksiminen innoittaa kaikkia. Pienimmällekin keksinnölle omistetaan mitä suurinta huomiota. Amerikka on kekseliäisyyden ja yritteliäisyyden maa. Suomalainenkin siellä saapi tässä suhteessa siivet allensa, seura tekee kaltaisekseen.
Beltsvillen koefarmi lähellä Washingtonia D. C. Yhdysvaltain Maatalaousdepartementin Dairy-osaston alainen.