WeRead Powered by ReaderPub
64 päivää suomalaisen siirtokansan keskuudessa Amerikassa cover

64 päivää suomalaisen siirtokansan keskuudessa Amerikassa

Chapter 19: Matkan tarkoitus.
Open in WeRead

Explore more books like this:

About This Book

The narrator recounts a two-month journey among compatriots in America, combining travel diary and social observation. He describes departure from a coastal emigration hotel, stormy Atlantic crossings with widespread seasickness, and short stops in European ports before the voyage. Vivid sketches portray passengers' varied reasons for leaving, their homesickness and farewell rituals, and shipboard communal life during Christmas. In the United States he delivers numerous public talks, records warm receptions and active social networks, and observes both hardship and communal pride. Recurring themes are attachment to homeland, the emotional and practical costs of migration, and everyday life within immigrant settlements.

Matkan tarkoitus.

Matkan tarkoituksena oli herättää suomalaisen kirjallisuuden harrastusta siirtolaistemme keskuudessa. Puhuin kaikkialla Johannes Linnankosken elämäntyöstä, myyden hänen teoksiaan yli 4 000 dollarin arvosta. Edelleen puhuin kirjallisuudesta yleensä sekä kirjallisuuden merkityksestä siirtolaisille erittäin.

Oli luonnollista, että kansanedustajana minulta odotettiin ja pyydettiin tietoja myöskin maamme valtiollisista tapahtumista ja eritoten siitä puolueesta mihin itse lukeuduin. Puhuin viimeksi mainituista aineista pidättyvästi, esittäen kunkin puolueen parhaat puolet ja syyt niitten syntymisiin. Maalaisliitosta puhuin sen aatteellista tarkoitusta selvitellen, kajoamatta päivän politiikkaan. Mutta siitä huolimatta sain vastaani Ameriikassa sosialisti-lehdet ja kotimaassa oikeistolehdet.

Tätä oli mahdoton välttää. Edelläni ehtinyt reklaami tulostani teki sen mahdottomaksi, reklaami josta en luonnollisestikaan minä ole vastuussa. Olisi erittäin houkuttelevaa liittää tähän loppuun kaikki ne voimakkaat, mitä erilaisimmat arvostelut, joita matkani johdosta niin Amerikan kuin Suomenkin lehdissä kirjoitettiin, mutta jääkööt. Jos miestä haukuttiin, niin kyllä kehuttiinkin. Kaikenkaikkiaan: matkani saavutuksiin olen tyytyväinen. Jos siihen lisäksi hiukankaan sain siirtolaisissamme heräämään rakkautta “vanhaa maata” kohtaan ja nyt jatkuvalla työllä kotimaassa saan täältäpäin lisääntyvän harrastuksen hereille siirtokansaamme kohtaan, niin saan kun saankin iloita tekemäni matkan saavutuksista.

Tämän kirjan alkupuolella lupasin lopussa esitellä Suomen Maalaisliiton johtavia periaatteita. Teen sen, julkaisemalla Ilkan 15-vuot. numerosta kirjailija Santeri Alkion seuraavan kirjoituksen: