WeRead Powered by ReaderPub
Kalevala (1835) 2. Osa / taikka Wanhoja Karjalan Runoja Suomen kansan muinosista ajoista cover

Kalevala (1835) 2. Osa / taikka Wanhoja Karjalan Runoja Suomen kansan muinosista ajoista

Chapter 13: Kaheksaskolmatta Runo.
Open in WeRead

Explore more books like this:

About This Book

A compiled epic drawn from oral rune poetry that weaves mythic creation accounts, magical songs, and episodic narratives about rival realms, heroic quests, craft and enchantment, love and feuds. The poems recount the forging of wondrous objects, voyages and battles, trials that test courage and skill, and recurring motifs of death and resurrection. Presented as linked lyric-runic songs, the work alternates narrative action, incantatory verse, and descriptive catalogues, capturing communal storytelling practices and the interplay between human, supernatural, and natural powers.

Louhi Pohjolan emäntä,Pohjan akka harwahammas,Laulo kuun kumottamasta,Kirjarintahan kiwehen,5. Laulo päiwän paistamastaWuorehen teräksisehen,Rautasehen kalliohon.Jo oli yö alinomanen,Pitkä pilkkosen pimiä,10. Nenässä utusen niemen,Päässä saaren terhenisen.Oli yötä wiisi wuotta,Wuotta kuusi päiwätöntä,Kuutonta kaheksan wuotta,15. Otawatonta yheksän,Täysi kymmenen tähettä.Sano wanha Wäinämöinen:"Weli seppo Ilmarinen!Läkkäm kuuta katsomahan,20. Päiweä tähyämähän,Otawaista oppimahan,Mi on kumma kuun eessä,Mikä terhen päiwän tiessä,Kun ei kuu kumotakkana,25. Eikä päiwyt paistakkana,Waston meitä waiwasia,Kohti koitopäiwäsiä."Waka wanha Wäinämöinen,Toinen seppo Ilmarinen,30. Nousit kuuta katsomahan,Päiweä tähyämähän,Otawaista oppimahan,Ylähäksi taiwahalle,Päälle kuuen kirjokannen,35. Päälle taiwahan yheksän.Iski tulta Ilmarinen,Wälähytti Wäinämöinen,Sakarilla waskisella,Miekalla tuliterällä,40. Päällä kuuen kirjokannen,Päällä taiwosen yheksän.Neiti pitkän pilwen päällä,Kapo kaaren partahalla,Tuo on tulta tuuwitteli,45. Walkiaista waapotteli,Kultasessa kätkyessä,Hihnoissa hopeisissa.Hopiaiset hihnat siuku,Kätkyt kultanen kulisi,50. Tulta tuuwiteltaessa,Warsin waapoteltaessa.Tuli tuhmalta putosi,Walkia warattomalta;Kirposi tulikipuna,55. Suikahti punasoronen,Läpi taiwahan yheksän,Läpi kuuen kirjokannen.Waka wanha Wäinämöinen,Toinen seppo Ilmarinen,60. Läksit tulta tietämähän,Walkiaista waatimahan.Weistit wuorella wenettä,Alla korwen kolkuttiwat,Kolmikaarista wenettä.65. Sampsa poika PellerwoisenWeisti kuusesta meloja,Petäjästä järkäleitä.Niin weiwät wenon wesille;Soutelewat, joutelewat,70. Ympäri Newan jokiaNewan nientä kiertelewät.Waimo wastahan tulewiPuhutellen, lausutellen:"Mistä te olotta miehet?"75.   Sano wanha Wäinämöinen:"Keskiilmalta olemma,Keskitaiwahan nawalta.""Minne te menettä miehet,Kunne kulotta katalat?"80. "Menemmä tulta tietämähän,Walkiaista waatimahan;Mistäs olet waimo parka?""Mistä olen waimo parka!Minä olen wanhin waimoloista,85. Ensin emä itselöistä,Joll' on wihki wiien waimon,Kihlat kuuen morsiamen."Wenettä tulta tietämähän,Walkiaista waatimahan;90. Tuli on tuima tieettäwä,Walkiainen waaittawa,Jo on tuli tuimat tehnyt,Walkia wahingot saanut.Tuikahti tulikipuna,95. Putosi punakeränen,Ylähältä taiwosesta,Päältä kuuen kirjokannen,Läpitse ihalat ilmat,Läpi reppänän retusen,100. Läpi lemmen wuotehisen,Tuurin uutehen tupahan,Palwosen laettomahan.Neiti lastansa imettiKätkyessä waiwasessa,105. Tuurin uuessa tuwassa,Palwosen laettomassa.Niin tuli tulisoronen,Poltti polwet poikuelta,Poltti paarmahat emolta,110. Rikko rinnat neitoselta.Se lapsi meni Manalle,Toki poika Tuonelahan,Ku oli luotu kuolemahan,Katsottu katoamahan.115. Niin emo enemmän tiesi,Ei emo Manalle mennyt.Se tunsi tulen lumoa,Walkiaisen waiwutella,Tuonne tuimahan wetehen,120. Aaltohin Aluejärwen.Tuo ange AluenjärwiKolmasti kesäissä yönä,Yheksästi syksyyönä,Kuohu kuusien tasalle,125. Ärjy päälle äprähien,Tuskassa tulen punasen,Waikioissa walkiaisen.Kuohu kuiwille kalansa,Arinoille ahwenensa.130. Kalat tuossa katselewat,Ahwenet ajattelewat,Miten olla, kuin eleä,Noissa tuskissa tulosen,Waikioissa walkiaisen.135.   Tuli ahwen kyrmyniska,Tawotti tulisoroista;Eipä ahwen saanukkana.Niin tuli sinerwä siika,Nieli tuon tulisorosen.140.   Oli aikoa wähänen,Tuli tuska nieliälle,Waikia wajottajalle,Pakko paljon syönehelle.Uiksenteli, käyksenteli145. Niemi nientä, saari saarta.Joka niemi neuon pisti,Joka saari sai sanoman:"Eule wienossa weessä,Alasessa ankehessa,150. Minun kurjan kuulioa,Katalan kaottajoa,Näissä tuskissa tulosen,Waikioissa walkiaisen."Niin tuli lohi punanen,155. Nieli tuon sinerwän siian.Oli aikoa wähänen,Tuli tuska nieliälle,Waikia wajottajalle,Pakko paljon syönehelle160.   Uiksenteli, käyksenteli,Niemi nientä, saari saarta.Joka niemi neuon pisti,Joka saari sai sanoman:"Eule wienossa weessä,165. Alasessa ankehessa,Minun kurjan kuulioa,Katalan kaottajoa,Näissä tuskissa tulosen,Waikioissa walkiaisen."170.   Niin tuli halia hauki,Nieli tuon lohi punasen.Oli aikoa wähänen,Tuli tuska nieliälle,Waikia wajottajalle,175. Pakko paljon syönehelle.Uiksenteli, käyksenteli,Niemi nientä, saari saarta.Joka niemi neuon pisti,Joka saari sai sanoman:180. "Eule wienossa weessä,Alasessa ankehessa,Minun kurjan kuulioa,Katalan kaottajoa,Näissä tuskissa tulosen,185. Waikioissa walkiaisen."Sillon wanha WäinämöinenItse tuon sanoiksi wirkki:"Onko liinan kylwäjeä,Kylwäjeä, kyntäjeä,190. Yhtenä kesäissä yönä,Kahen päiwyen kesellä,Werkko walmistellakseni,Satasilmä laahukseni,Kalan kurjan tappajaksi,195. Katalan kaottajaksi?"Pursi puinen poltetahan,Wenonen häwitetähän,Korwalla tulisen kosken,Pyhän wirran pyörtehellä.200. Tuli tuhkia wähänen,Kypeniä pikkuruinen,Sihen liina kylwettihin,Kylwettihin, kynnettihin,Tuohon kaswo kaunis touko,205. Nousi pellawas peritön,Liina liitoton yleni,Kahen päiwyen kesellä,Yhtenä kesäissä yönä.Pian liina koiritahan,210. Nyhetähän, riiwitähän.Pian wieähän wetehen,Pian weestä nostetahan,Nostetahan, kuiwetahan,Pian luista luistetahan,215. Kahen päiwyen kesellä,Yhtenä kesäissä yönä.Sen sisaret keträäwät,Kälykset käpyelewät,Weljet werkoksi kutowat.220. Apet ainolle panewat,Kahen päiwyen kesellä,Yhtenä kesäissä yönä.Saipa werkko walmihiksi,Lankapaula laaituksi;225. Weiwät weljekset wesille,Kaimakset kalahan lähti.Yksi siula heitetähänSaarehen selällisehen,Manterehen puuttomahan;230. Siula toinen heitetähänTuonne Tuonelan jokehen,Pyhän wirran pyörtehesen;Nostin tuonne laaitahanKalewan kiwikarille,235. Wanhan Wäinön walkamehen.Pohetahan, potketahan,Weetähän, wennotahan;Nurin nuotta potketahan,Wäärin weetähän apaja.240. Saahan kaikkia kaloja,Ei saaha sitä kaloa,Kut' on wasten nuotta tehty,Lankapaula laaittuna.Waka wanha Wäinämöinen245. Toki toisesti kokewi.Yksi reisi heitetähänSariolan salmen suuhun,Lohiluotojen nenätse;Toinen reisi heitetähän250. Laajalle Lapin lahelle,Siikasaarien siwutse;Nostin tuonne laaitahanKalewalan kannakselle,Niittukannan niemekselle.255.   Pohetahan, potketahan,Weetähän, wennotahan;Weetähän myötä wettä,Wasta wettä tarwotahan,Saahaan kaikkia kaloja,260. Ei saaha sitä kaloa,Kut' on wasten nuotta tehty,Lankapaula laaittuna.Sillon wanha WäinämöinenWielä werkkoja lisäsi,265. Jatko siuloja siwultaWiiellä sylisa'alla,Jatko köyttä kymmenellä.Itse tuon sanoiksi wirkki:"Wiekääme sywille werkot,270. Ennättäöme etemmä,Wetäöme wettä wielä,Kohta kolmansi apajas."Werkot wietihin sywille,Ennätettihin etemmä,275. Weettihin kerta wielä,Kohta kolmansi apajas.Kenpä tuossa soutajana,Kenpä airoilla asuwa?Itse seppo Ilmarinen280. Se on saanut soutajaksi,Se on airoilla asuwa.Kenpä nuotan nostajana,Lankapaulan lappajana?Waka wanha Wäinämöinen285. Se on nuotan nostajana,Lankapaulan lappajana.Sano wanha Wäinämöinen:"Wellamo ween emäntä,Ween eukko ruokorinta!290. Tulo paian muuttelohon,Waattehen wajehtelohon.Sinull' on rytinen paita,Sinun waahtiwaippa päällä;Minä annan liinapaian,295. Panen paian pellawaisen,Se on Kuuttaren kutoma,Päiwättären keträämä.Wellamo ween emäntä,Ween eukko ruokorinta.300. Lyöte lykkywaattehisin,Antipaitohin panete,Sinun antiaikoinasi,Minun pyytöpäiwinäni.Anna mulle antimesi,305. Weä wiljasi wälehen;Nosta ruotonen romina,Kajota kalanen karja,Taan on nuotan nostimille,Satalauan laskimille,310. Alta aawojen sywien,Päältä mustien murien."Niin pätöwä päiwän poikaHyppäsi mäen nisalta,Sanan wirkko, noin nimesi:315. "Oisko tarwes tarpojaa,Puun pitkän pitelieä?"Sano wanha Wäinämöinen:"Oispa tarwes tarpojoa,Puun pitkän pitelieä."320.   Tuo pätöwä päiwän poikaKoppasi mäeltä männyn,Hongan warreksi hotasi,Pani paaen tarpomeksi,Kiwen kirstoksi rakenti,325. Sanan wirkko, noin nimesi:"Tarwonko wäen mukahan,Panen miehuen nojassa,Wai tarwon asun mukahan?"Tuop' on wiisas Wäinämöinen330. Sanan wirkko, noin nimesi:"Jos tarwot asun mukahan,Äiä on siinä tarpomista."Tuo pätöwä päiwän poikaJo on tuossa tarpojana;335. Tarpowi asun mukahan,Tarpo kalan kaikenlaisenTuon on nuotan nostimille,Satalauan laskimille.Sano wanha Wäinämöinen:340. "Nyt siin' on kalanen karhi,Warsin ruotonen romina,Taan on nuotan nostimilla,Satalauan laskimilla."Weetähän, wennotahan,345. Siitä nuotta nostetahan,Puretahan, siiwotahan,Wenehesen Wäinämöisen.Saatihin halia hauki,Kut' oli wasten nuotta tehty,350. Lankapaula laaittuna.Sillon wanha WäinämöinenEi ruohi käsin ruweta,Ilman kirjokintahitta,Rautasitta rukkasitta,355. Waskisitta wanttusitta.Niin pätöwä päiwän poikaHeti syöksihen syliksi,Itse tuon sanoiksi wirkki:"Wieris weitsi taiwosesta,360. Puukko pilwistä putoa,Pää kulta, terä hopia,Jolla hauin halkasisin,Wiiltäsin kalan kaheksi"Wieri weitsi taiwosesta,365. Puukko pilwistä putosi,Pää kulta, terä hopia,Wierehen halian hauin.Niin pätöwä päiwän poikaHeti pään käsin tawotti:370. "Pysy pää minun käessä,Kärki luojan kukkarossa."Sillä hauin halkasewi,Suu lewän lewittelewi;Watsassa halian hauin375. Löytähän lohi punanen.Halkasi lohen punasen,Watsassa lohen punasenSiell' oli sinerwä siika.Halkasi sinerwän siian,380. Watsassa sinerwän siianSiell' oli sinikeränen,Siian suolen soukerossa,Kolmannessa koukerossa.Niin purki sinikeräsen,385. Syämestä sinikeräsenPutosi punakeränen.Purkawi punakeräsen,Keskeltä punakeräsenTuikahti tulisoronen,390. Jok' oli tullut taiwosesta,Puhki pilwien puonnut,Päältä taiwosen kaheksanIlmalta yheksännältä.Suikahti tulisoronen,395. Pääsi käestä päiwän pojan,Meni matkoa wähäsenPäällitse Aluejärwen,Siikasaarien siwutse,Lohiluotojen lomatse.400. Karkasi kataikolle,Niin palo katajakangas;Ylös kuusehen kohosi,Poltti kohta kuiwan kuusen;Siitä lemmoksi lewesi,405. Ylen kaswo kauhiaksi,Poltti puolen Pohjan maata,Sakaran sywän Sawoa,Kahen puolin Karjaloa.Itse seppo Ilmarinen410. Oli airoilla asuwa,Tuli poltti poskipäitä,Kuumotti kuwetlihoja;Tuosta tuskaksi tulewi,Painuwi pakolliseksi.415.   Juoksi polwesta wetehen,Sukkarihmasta sulahan,Wyölapasta lainehesen.Siinä tulta tummenteli,Walkiaista warwenteli;420. Sanowi sanalla tuolla,Lausu tuolla lausehella:"Tulonen jumalan luoma,Luoma luojan walkiainen!Porohisi peittelete,425. Kätkete kypenihisi,Päiwällä pieltäwäksi,Yöllä piilleteltäwäksi,Hiilisessä hiertimessä,Liejessä tuhan seassa.430.   Kun ei tuosta kyllä liene,Panu poika aurinkoisen,Armas auringon sikiä!Tuli nosta taiwosehen,Kehän kultasen keselle,435. Wahan waskisen sisälle,Kun kuki emonsa luoksi,Luoksi waltawanhempansa.Pane päiwät paistamahan,Yöt laita lepeämähän,440. Aamulla ylenemähän,illalla alenemahan.Millä nyt tulta tummentelen,Walkiaista warwentelen?Ompa poika Pohjolassa,445. Uros kylmässä kylässä,Mies pitkä Pimentolassa,Korpikuusien kokonen,Suopetäjän suuruinen;Jonk' on syltä housun lahe,430. Puolen toista polwen päästä,Kahta kaation rajasta.Hyiset on kintahat käessä,Hyiset saappahat jalassa,Hyinen hattu hartioilla,455. Hyinen wyöhyt wyöllä wyötty.Tuowos hyytä Pohjolasta,Jäätä kylmästä kylästä;Paljo on hyytä Pohjolassa,Paljo hyytä, paljo jäätä.480. Hyyss' on wirrat, jäässä järwet,Maat on kaikki kaljamassa,Ilma warsin iljaneessa.Hyiset hyppiwät jänikset,Jäiset karhut karkelewat,465. Keskellä lumimäkeä,Lumilinnan liepehillä;Hyiset lentäwät hawukat,Jäiset sorsat soutelewat,Keskellä lumijokia,470. Lumikosken korwakolla.Tule poika Pohjolasta,Poika Pohjolan takoa,Hyytä kelkalla wetäös,Jäätä reellä reutoellos,475. Tuiman tunturin laelta,Waaran wankan liepeheltä,Läpitse lumesta linnan,Läpi jäisen linnan portin,Hyinen kattila reessä,480. Jäinen kauha kattilassa.Sitte tänne tultuasi,Matkan päähän päästyäsi,Wisko'os wilua wettä,Kanna hyhmän karwallista,485. Paikoille palanehille,Tulen tuiki polttamille.Millä tulta tummentelen,Walkiaista warwentelen?Ompa neiti Pohjolassa,490. Impi kylmässä kylässä,Jonk' on huntu huutehessa,Iholiiwi iljaneessa,Hyyssä sukka, jäässä kenkä,Hallassa hamehen helmat,495. Palan kaulus kalkkarassa.Nouse neiti Pohjolasta,Lapsi täyestä Lapista.Wuotehelta hyisen poian,Jäisen lapsen lappeasta.500. Weä wiittasi wilusta,Hamehesi hallan alta;Sitte tänne tultuasi,Matkan päähän päästyäsi,Heitä polwille potewan,505. Katowalle katteheksi,Tulen suuta sulkemahan,Panun päätä painamahan.Tuli kääri kertohisi,Walkia ripasimisi,510. Pukemihin puhtahisin,Walkeihin waattehisin.Jos ei tuosta kyllä liene,Ukko kultanen kuningas,Ukko pilwien pitäjä,515. Hattarojen hallitsia!Ijätä iästä pilwi,Jänkä lännestä lähetä.Sylin pilwiä syseä,Limitysten niitä liitä,520. Lomatusten loukahuta.Sa'a hyytä, sa'a jäätä,Sa'a woietta hyweä,Paikoille palanehille,Panun nihki paistamille;525. Tee tuli tehottomaksi,Walkia warattomaksi,Panu miehuettomaksi."Sillä seppo IlmarinenTuota tulta tummenteli,530. Walkiaista warwenteli.Sai tulen tehottomaksi,Walkian warattomaksi,Panun miehuettomaksi.

Seitsemäskolmatta Runo.

Yhä kuun ja auringon peitteessä ollen käskee Ilmarista Wäinämöinen uusia takomaan. Taottua nostetaan kehät taiwaalle. Ei saaha walolle. Jo arwelee Pohjolaan lähteäksensä Wäinämöinen. Tullut kysäsee missä kuu, missä päiwä? Wuoressa olewan, ei sieltä saawan. Niin waatii miekkamittuuseen Pohjan Poikia Wäinämöinen. Kaikki woittanut käwi wuoren luoksi, ei saanut lukkoja auki. Lähtee jälelle, pyytää Ilmarisen awaimia takomaan. Astuu pajaan Ilmarinen ja alkaa taoksella. Pohjolan emäntä pajan ikkunalle lintuna: "mitä tako?" — "kaularengasta Pohjolan akalle." Lentää kotiin Pohjan akka, ei malta, millä kaulansa päästäisi. Jo piti kuu ja päiwä wuoresta laskea. Lentää uuelleen Ilmariselle sanaa saattamaan jo kuun ja päiwän wuoresta päässeen. Näkee toeksi Ilmarinen ja käskee Wäinämöistäki katsomaan. Wäinämöinen nähtyä kuun ja auringon entisillä sioillansa terwehtelee syämellisesti wanhoja tuttujansa.

Ikäwä imehnosilla,Tuiki linnuilla tukela,Waikia ween kaloilla,Metsän karjalla kamala,5. Kun ei konsa päiwyt paista,Eikä kuuhuet kumota.Hauki tiesi hauan pohjat,Kokko lintujen samonnan,Tuuli hanhen päiwäyksen;10. Ei tietä pojat poloset,Millon aamu alkanewi,Yö tulla yrittänewi,Nenässä utusen niemen,Päässä saaren terhenisen.15.   Nuoret neuoa pitäwät,Ikäpuolet arwelewat,Kuinka kuutta lietänehe,Päiwätä elettänehe,Otawatta oltanehe.20.   Waka wanha WäinämöinenMeni sepponsa pajahan,Astuwi owen alatse,Sanowi sanalla tuolla:"Nouse seppo seinän alta,25. Takoja kiwen takoa,Takomahan uutta kuuta,Uutta päiwyen keheä;Tukela on tuletta olla,Paha kuun kumottamatta,30. Paha päiwän paistamatta."Nousi seppo seinän alta,Takoja kiwen takoa,Takomahan uutta kuuta,Uutta päiwyen keheä.35. Kuun on kullasta takowi,Hopiasta uuen päiwän.Saipa kuu kuwanneheksi,Toki päiwä walmihiksi;Noita nostiwat halulla,40. Kaunihisti kannattiwat,Ylähäksi taiwahalle,Päälle kuuen kirjokannen,Päälle taiwahan yheksän.Hiki läksi luojan päästä,45. Kaste kaswoista jumalan,Warsin työssä työlähässä,Nostannassa waikiassa,Päiweä kulettaissa,Kuun kehyttä kantaessa,50. Tuonne taiwahan nawalle,Ilmalle yheksännelle.Saiwat kuun kuletetuksi,Auringon asetetuksi,Ilmalle yhäksännelle,55. Keskitaiwahan nawalle,Ei kumota kulta kuuna,Paista päiwänä hopia.Sillon wanha WäinämöinenItse tuon sanoiksi wirkki:60. "Jos ma nyt lähen Pohjolahan,Pohjan poikien sekahan,Saan ma kuun kumottamahan,Päiwäkullan paistamahan."Sekä läksi, jotta joutu,65. Pimiähän Pohjolahan;Astu päiwän, astu toisen,Päiwänä jo kolmantenaPortit Pohjolan näkywät,Pohjan ukset ulwottawat,70. Paistawat pahat saranat.Niin huhuta huiahuttiTuolla Pohjolan joella:"Tuo wenettä Pohjan poika,Joen poikki päästäkseni."75.   Niin sanowi Pohjan poika:"Ei täältä wenehet joua;Tule sormin soutimina,Kämmenin käsimeloina,Poikki Pohjolan joesta."80.   Sillon wanha WäinämöinenSormin sortuwi wetehen,Käsin loihen lainehesen;Wetihen wesihaolle,Petäjäisen pölkyn päälle,85. Niin wihelti wiuahutti,Tuli tuuli tuon puhalsi,Poikki Pohjolan joesta.Pohjan poikaset sanowi,Paha parwi pauhoawi:90. "Astu jalka ensimmäinen,Tälle rannalle rapa'a."Astu jalan, astu toisen,Pohjan rannalle rapasi.Niin sanowi Pohjan poiat,95. Paha parwi pauhoawi:"Käyppä Pohjolan pihalle."Meni Pohjolan pihalle.Pohjan poikaset sanowi,Paha parwi pauhoawi:100. "Tuleppa Pohjolan tupahan."Meni Pohjolan tupahan.Siell' on miehet mettä juowat,Simoa sirettelewät,Miehet kaikki miekka wyöllä,105. Urohot sotaaseissa,Pään waralla Wäinämöisen,Surmaksi suwantolaisen,Sanoiwat sanalla tuolla:"Ku sanoma kurjan miehen,110. Mitkä tieot tienkäwiän?"Waka wanha WäinämöinenSanan wirkko, noin nimesi:"Minnes meiltä päiwä pääty,Kunne meiltä kuu katosi?"115.   Pohjan poikaset sanowi,Paha parwi lausueli:"Tuonne teiltä päiwä pääty,Tuonne teiltä kuu katosi:Päiwä pääty kalliohon,120. Wuorehen teräksisehen,Kuuhut kiwehen katosi,Kirjarintahan kiwehen,Jost' ei pääse päiwinänsä,Selwiä sinä ikänä."125.   Sillon wanha WäinämöinenItse tuon sanoiksi wirkki:"Mitelkääme miekkojamme,Katselkaame kalpojamme;Eikö kuu kiwestä päässe,130. Päässe päiwä kalliosta."Kenen lie pitempi miekka,Kenen kalpa kaunihimpi,Sen ois iskeä eellä.Mitteliwät miekkojansa,135. Katseliwat kalpojansa;Jo oli pikkuista pitempiMiekka wanhan Wäinämöisen,Yhtä ohrasen jyweä,Olen kortta korkiampi.140. Senpä kuu kärestä paisto,Päiwä wästistä wälötti,Heponen terällä hirnu,Kasi nauku naulan päässä,Pentu putkessa makasi.145.   Mentihin ulos pihalle,Wastatusten wainiolle.Siitä wanha WäinämöinenLöi on kerran leimahutti,Löip' on kerran, löipä toisen,150. Listi kun naurihin napoja,Päitä Pohjan poikasien.Käwi kuuta katsomahan,Päiweä kerittämähän,Otawaista ottamahan,155. Kirjarinnasta kiwestä,Wuoresta teräksisestä,Rautasesta kalliosta.Yheksin owia ompi,Kolmin lukkoja lukittu160. Itsekullaki owella;Ei sinne sisälle päässyt.Waka wanha WäinämöinenItse astuwi kotia,Meni sepponsa pajahan,165. Sanan wirkko, noin nimesi:"Oi sie seppo Ilmarinen,Lankoni emoni lapsi.Tao kuokka kolmihaara,Tao tuuria tusina,170. Awaimia aika kimppu,Jolla kuun kiwestä päästän,Päästän päiwän kalliosta."Se on seppo IlmarinenTako miehen tarpehia,175. Tako päiwän, tako toisen,Tako kohta kolmannenki.Päiwälläpä kolmannellaLouhi Pohjolan emäntä,Pohjan akka harwahammas,180. Nousi aamulla warahin,Itse loihen lentämähän.Nousi leiwon lentimille,Sirkun siiwille yleni,Lenti Ilmarin pajahan,185. Istu pajan ikkunalle.Se on seppo IlmarinenItse tuon sanoiksi wirkki:"Mit' olet lintu ikkunallaAiwan aamulla warahin?"190.   Lintu kielelle paneksen,Sirkkunen siwerteleksen:"Oi sie seppo Ilmarinen,Takoja alinomanen.Kun olet kowin osaawa,195. Warsin taitawa takoja."Se on seppo IlmarinenSanan wirkko, noin nimesi,"Siks' olen kowin osaawa,Warsin taitawa takoja,200. Kauan katsoin luojan suuhun,Partahan jalon jumalan,Ennen taiwoa takoissa,Ilman kantta kalkuttaista."Lintu kielellen paneksen,205. Leiwonen liwerteleksen:"Mit' on rautio takowa,Kuta seppo kalkuttawa?"Se on seppo IlmarinenSanan wastaten sanowi:210. "Taon kaularenkahaistaTuolle Pohjolan akalle."Siitä Pohjolan emäntäSekä läksi, jotta joutu,Sepon Ilmarin pajasta,215. Lenti leiwona kotihin.Arwelee, ajattelewi,Pitkin päätänsä pitäwi,Millä kaulansa katala,Paha waimo warjeleisi.220.   Jo tunsi tuhon tulewan,Hätäpäiwän päälle saawan;Nousi aamulla warahin,Aiwan aika huomenessa,Lenti Ilmarin pajahan,225. Kyyhkysenä kynnykselle.Se on seppo IlmarinenSanan wirkko, noin nimesi:"Mit' olet kyyhky kynnykselläAiwan aamulla warahin?"230.   Kyyhky kielellen paneksen,Warsin wastaten sanowi:"Tuota lienen kynnykselläSanomata saattamassa;Jopa kuu kiwestä nousi,235. Päiwä pääsi kalliosta."Siitä seppo IlmarinenAstuwi pajan owelle,Katso tarkon taiwahalle,Katso kuun kumottawaksi,240. Näki päiwän paistawaksi.Meni luoksi Wäinämöisen,Sanan wirkko, noin nimesi:"Sinä wanha Wäinämöinen,Laulaja iänikuinen!245. Käyppä kuuta katsomahan,Päiweä tähyämähän,Kut on nostu taiwahalle,Entisillensä sioille."Waka wanha Wäinämöinen250. Itse pistihen pihalle,Warsin päätänsä kohotti,Katsahtawi taiwahalle;Kuu oli nossut, päiwä päässyt,Taiwon aurinko tawannut.255.   Sillon wanha WäinämöinenSai itse sanelemahan,Sanowi sanalla tuolla,Lausu tuolla lausehella:"Terwe kuu kumottamasta,260. Terwe kaswot näyttämästä,Päiwä kulta koittamasta,Aurinko ylenemästä!Kuu kulta kiwestä nousit,Päiwä kaunis kalliosta;265. Nousit kullaissa käkenä,Hopiaissa kyyhkyläisnä.Nouse aina aamusillaTämän päiwänki perästä;Aina tänne tullessasi270. Tuowos täyttä terweyttä;Siirrä saama saatawihin,Onni onkemme nenähän,Pyytö päähän peukalomme.Käy nyt tiesi terwehenä,275. Matkasi imantehenaKaaruesi kaunihina;Pääse illalla ilohon."

Kaheksaskolmatta Runo.

Walmistaksen Wäinämöinen karhun tappoon. Tulee luoksi, kaataa kontion. Wiepi soitellen kotia. Kotiwäki kuulee soiton ja rientää saalista pihalla wastaan ottamaan. Siitä ohtopoika kuletetaan kujalta pihalle, pihalta huoneesen ja lasketaan rahille lattialla. Pannaan nahan otettua pataan ja keitetään lihat peiahiksi. Nostetaan sitte pajasta kuppiloihin ja kaikki Tapion kansa kutsutaan wierahiksi. Peiaita pitäessä kertoo Wäinämöinen, miten onnistu karhun tappo. Syötyä, juotua, laulettua ja muien temppujen tehtyä wieään kallo puuhun ja lopuksi toiwottaa Wäinämöinen wastaseksiki yhenlaisia iloja paikalle.