Kirsti: Sielunkuvaus

Nuori nainen muistelee kahta äidistään erilaista kuvaa — toista nykyisyyteen liittyvää ja toista lapsuuden hämärään kytkeytyvää — ja kuvaa, miten isän äkillinen kuolema muutti perheen elämää ja hänen sisäistä maailmaansa. Lapsuuden leikit, kotinen hellyys ja myöhemmin sukulaisten tungettelevat lohdutukset lomittuvat kasvavan menetyksen tunteen kanssa, joka vie lapsenmielen huolettomuuden ja herättää pelkoja sairaudesta, kärsimyksestä ja elämän lyhyydestä. Hän sairastaa vakavaa kuumetautia ja toipuu hitaasti; toipilasajassa valveunet, painajaiset ja mietteet täyttävät hänen tietoisuutensa ja paljastavat hauraan, kuvittelevan psyyken, joka tasapainottelee pelon, suvussa näkyvän yhtäläisyyden kokemuksen ja varovaisen paranemisen välillä.