VI.

YHTÄ, TOISTA, KAIKENMOISTA.

"Viinat alas!"

Kun kieltolaki päätettiin,
Niin silloin Tommi Talas
Hän aimo ryypyn ryyppäsi
Ja huusi: "Viina alas!"

Eräästä puoluemiehestä.

Vanhain suomalaisten pylväs
Oli pitkät ajat ylväs,
Sitten hänet voitti nuoret —
Siirtyvän myös näkyy vuoret —
Nyt hän maalaisliittolaisna
Ahkeroipi toimivaisna,
Puuhaellen kanalata
Oikein suurta, mahtavata.

Etsittyään tuuliviirin
Lailla aina uuden piirin,
Löysi puolueensa parhaan,
Kun hän yhtyi — kanatarhaan!

Matkakumppani.

Kumppanitta matkojaan
Ei tee Tahvo Tatti:
Kukkarossa taskussaan
Hällä ain' on — "Matti".

Uupumisen syy.

Velkaa hankkiessaan juoksee
Heikki kaikkein tuttuin luokse.
Siinä uupuu, eikä jaksa
Sitten — velkojansa maksaa.

Turhaa parjausta.

Turhaan maalima Juusoa juopoks' suureksi parjaa,
Ryypyn kun — yhden vaan kerrallansa hän juo.

Ei ole yksinkertainen.

En syytä siihen keksi,
Miks' yksinkertaiseksi
Tuo Pekka tuomioidaan,
Se vaikka huomioidaan,
Hän ett' on muiden vertainen
Mies aivan kolminkertainen,
Kun on kerran kaikki nää:
Jalat, vartalo ja pää.

Esikuva.

Ahkeruuden esikuva
Varmaan onpi Jussi Juva:
Hiki-otsaisena aina
Juosten hankkii — rahalainaa!

Vanhanpojan iltahuokaus.

Käyn nukkumaan. Mut maatessain
Niin elköön tapahtuko vain,
Kuin Aatamille ennen:
Kun unestansa noustuaan
Hän — Eevan löysi rinnaltaan…