Pimeän kammion kuningas ja muita draamoja

PIMEÄN KAMMION KUNINGAS

ja muita draamoja

Kirj.

RABINDRANATH TAGORE

Suomentanut

J. Hollo

Helsingissä, Kustannusosakeyhtiö Otava, 1924.

SISÄLLYS

Uhri
Sannjasi eli askeetti
Malini
Kuningas ja kuningatar
Tšitra
Pimeän kammion kuningas
Postitoimisto

UHRI

Minä omistan tämän näytelmän niille sankareille, jotka urhoollisesti puolustivat rauhaa, kun ihmisuhreja vaadittiin sodan jumalattarelle.

Eräs Tripuran temppeli

I

Kuningatar Gunavati.

Gunavati

Olenko minä loukannut sinua, ylhäinen, peloittava Emo? Sinä lahjoitat armollisesti lapsia kerjäläisnaiselle, joka myy ne elääkseen, ja avionrikkojalle, joka ne surmaa säästyäkseen häpeästä, mutta minä, kuningatar, jonka edessä koko maailma nöyrtyy, ikävöin turhaan lapsosen pehmeätä kosketusta povelleni, rakkaamman elämän liikahdusta oman elämäni kehään. Minkä synnin olenkaan tehnyt, Emo, tämän ansaitakseni — joutuakseni karkoitetuksi äitien taivaasta?

Pappi Raghupati tulee.

Oi mestari, olenko milloinkaan laiminlyönyt jumalien palvomista? Ja eikö mieheni ole jumalaisen puhdas ja moitteeton? Minkätähden siis onkaan se jumalatar, joka kutoo tämän lumemaailman kudelmaa, määrännyt minun olosijakseni lapsettomuuden aution erämaan?

Raghupati

Suuri Emomme on ylen oikukas, hän ei tunnusta mitään lakia, meidän surumme ja ilomme ovat vain hänen mielijohteitansa. Ole kärsivällinen, tyttäreni, me tarjoamme tänään erikoisen uhrin sinun nimessäsi saadaksemme hänet suopeaksi.

Gunavati

Ota vastaan kunnioittava kiitokseni, isä. Minun uhrilahjani ovat jo matkalla temppeliin — punaiset alteayrtti-kimput ja uhrieläimet.

Poistuvat.

II

Kuningas Govinda, temppelipalvelija Džaising ja kerjäläistyttö Aparna.

Džaising

Mikä on toivomuksenasi, kuninkaani?

Govinda

Onko totta, että tämän tyttörukan lemmikkivuohi on väkivalloin tuotu temppeliin teuraaksi? Luuletteko Emon iloitsevan sellaisesta lahjasta?

Džaising

Korkea kuningas, kuinkapa voisimme tietää, mistä palvelijat keräävät jokapäiväiset uhrilahjamme? Mutta minkätähden itket, lapsukaiseni? Menetteletköhän niinkuin sinun tulee menetellä vuodattaessasi kyyneliä sen vuoksi, minkä Emo itse on ottanut?

Aparna

Emo! Minä olen vuoheni emo. Kun palaan myöhään illalla majaani, se ei huoli syödä ruohoa, vaan määkii ja silmäilee tielle päin. Perille ehdittyäni minä kierrän käsivarteni sen kaulalle ja annan sille osan ravintoani. Se ei tunne ketään muuta emoa kuin minut.

Džaising

Kuninkaani, jos voisin herättää tuon vuohen eloon antamalla osan elämääni, niin tekisin sen mielelläni. Mutta kuinka voisinkaan toimittaa takaisin sen, minkä Emo itse on ottanut?

Aparna

Emo ottanut? Valhettelet. Ei emo, vaan paholainen.

Džaising

Sinä pilkkaat kauheasti jumalaa!

Aparna

Suuri Emo, sinäkö ryöstäisit köyhältä tytöltä hänen rakkaimpansa? Missä onkaan silloin se valtaistuin, jonka eteen voin vaatia sinut tuomittavaksi? Sano, kuningas.

Govinda

Minä vaikenen, lapseni. Minä en tiedä mitään vastata.

Aparna

Onko tämä portaitten verijuova hänestä vuotanut? Oi rakkaani, kun vapisit ja huusit henkesi edestä, miksi ei silloin huutosi saavuttanut sydäntäni koko tämän kuuron maailman halki kaikuen?

Džaising (Jumalattaren kuvalle.)

Minä olen palvellut sinua lapsuudestani alkaen, Kali Emo, mutta minä en sinua ymmärrä. Kuuluuko sääli ainoastaan heikoille kuolevaisille, mutta ei jumalille? Tulehan kerallani, lapseni, minä teen hyväksesi mitä voin. Ihmisten tulee suostua auttamaan, jos jumalat siitä kieltäytyvät.

Džaising ja Aparna poistuvat.

III

Raghupati, kuninkaan veli, Nakšatra ja hovilaisia.

Kaikki

Voitto olkoon kuninkaamme!

Govinda

Tietäkää kaikki, että minä kiellän verenvuodatuksen temppelissä tästä päivästä lähtien ikiajoiksi.

Ministeri

Kiellätkö jumalattarelle uhraamisen?

Kenraali Najan Rai

Kiellätkö uhraamisen?

Nakšatra

Kauheata! Kiellätkö uhraamisen?

Raghupati

Onko tämä unennäköä?

Govinda

Ei, taatto, se ei ole unennäköä. Se on heräämistä. Suuri Emo tuli minun luokseni tyttösen hahmossa ja sanoi minulle, ettei hän siedä veriuhreja.

Raghupati

Hän on juonut verta iät ja ajat. Minkätähden hän on nyt alkanut sitä yht'äkkiä inhota?

Govinda

Ei, hän ei ole koskaan juonut verta; hänen kasvonsa olivat pois käännetyt.

Raghupati

Minä varoitan sinua, ajattele ja harkitse. Sinulla ei ole minkäänlaista valtaa kumota pyhien kirjojemme säätämiä lakeja.

Govinda

Jumalan sana on kaikkea lakia korkeampi.

Raghupati

Älä lisää kopeutta hulluuteesi. Julkeatko väittää, että vain sinä olet kuullut jumalan sanan, mutta en minä?

Nakšatra

Olisipa merkillistä, jos jumalat ilmaisisivat mielensä kuninkaalle, mutta ei papille.

Govinda

Jumalan sanat kaikuvat alinomaa maailmassa, mutta se, joka tahallansa tekeytyy kuuroksi, ei voi niitä kuulla.

Raghupati

Jumalankieltäjä! Luopio!

Govinda

Mene suorittamaan aamujumalanpalvelusta, isäni, ja ilmoita kaikille palvojille, että tästä puoleen ajetaan maanpakoon jokainen, joka palvoo kaikkien luotujen Emoa vuodattamalla luontokappaleiden verta.

Raghupati

Onko se viimeinen sanasi?

Govinda

On.

Raghupati

Niinpä olet kirottu! Luuletko sinä suunnattomassa kopeudessasi, että maassasi asuva jumalatar on sinun alamaisesi? Luuletko voivasi häntä velvoittaa laeillasi ja riistää häneltä, mitä hänelle kuuluu? Sitä sinä et milloinkaan tee. Sen julistan sinulle minä — hänen palvelijansa.

Poistuu.

Najan Rai

Anteeksi, kuninkaani, mutta onko sinulla oikeus?

Ministeri

Onko liian myöhäistä peruuttaa käskyäsi, kuningas?

Govinda

Meidän tulee viipymättä kitkeä synti pois valtakunnastamme.

Ministeri

Synti ei missään tapauksessa voi olla niin pitkäikäinen. Voisivatko ne olla synnilliset — nuo juhlalliset menot, joita on ammoisista ajoista suoritettu jumalattaren jalkojen edessä?

Kuningas on vaiti.

Nakšatra

Eivät suinkaan.

Ministeri

Esi-isämme ovat kunnioittaen suorittaneet näitä juhlamenoja; raskitko sinä niitä solvata?

Kuningas on yhä vaiti.

Najan Rai

Onko sinulla oikeus kumota se, minkä vuosisadat ovat pyhittäneet?

Govinda

Pois kaikki epäilykset ja kiistat. Menkää julistamaan käskyäni kaikkiin maihini.

Ministeri

Mutta kuningatar on jo tarjonnut uhrilahjansa tämän aamun palvontaa varten; se lähestyy temppelin porttia.

Govinda

Käännyttäkää se takaisin.

Poistuu.

Ministeri

Mitä tämä merkitsee?

Nakšatra

Olemmeko siis vajoneet buddhalaisten kannalle, käsittelemään eläimiä ikäänkuin niillä olisi oikeus elää? Mikä järjettömyys!

Kaikki poistuvat.

IV

    Raghupati tulee. Džaising tuo hänen jäljessään vesiruukkua
    pestäkseen
hänen jalkansa.

Džaising

Isä.

Raghupati

Mene!

Džaising

Tässä on vettä.

Raghupati

Minä en sitä tarvitse.

Džaising

Vaatteesi.

Raghupati

Ota ne!

Džaising

Olenko jotenkin sinua loukannut?

Raghupati

Jätä minut yksin. Pahan varjot ovat taajenneet. Kuninkaan valtaistuin yrittää julkeana kohota temppelin alttaria korkeammalle. Te rappeutuvan ajan jumalat, suostutteko te kumartunein päin tottelemaan kuninkaan lakeja ja imartelemaan häntä niinkuin hänen halpamaiset hovilaisensa? Vai ovatko vain ihmiset ja riivaajat liittoutuneet temmatakseen omiksensa jumalien valta-alueet tässä maailmassa, ja eikö taivas kykene puolustamaan kunniaansa? Mutta jos jumalat ovatkin poissa, niin bramaanit ovat jäljellä, ja kuninkaan valtaistuin joutuu polttopuuksi heidän vihansa uhrivalkeaan. Poikani, minun mieleni on hämmästynyt.

Džaising

Mitä onkaan tapahtunut, isä?

Raghupati

En löydä sanoja sitä ilmaistakseni. Kysy jumala-äidiltä, jota on uhmattu.

Džaising

Uhmattu? Kuka on häntä uhmannut?

Raghupati

Kuningas Govinda.

Džaising

Onko kuningas Govinda uhmannut Kali Emoa?

Raghupati

Hän on uhmannut sinua ja minua, kaikkia pyhiä kirjojamme, kaikkia maita ja kaikkia aikoja, hän on uhmannut Mahakalia, ajan loputtoman virran jumalatarta — hän, mitättömällä valtaistuimellansa istuva.

Džaising

Kuningas Govinda?

Raghupati

Niin, niin, sinun Govinda-kuninkaasi, sydämesi lemmikki. Sinä kiittämätön! Minä olen uhrannut kaiken rakkauteni sinun kasvattamiseen, mutta kuningas Govinda on sinulle minua kalliimpi.

Džaising

Isänsä sylissä istuva lapsi kurkottaa kätensä hohtelevaa kuuta- kohti.
Sinä olet isäni, ja kuningas Govinda on kuu. On siis totta mitä kuulin
kerrottavan: että kuninkaamme kieltää kaiken uhraamisen temppelissä?
Mutta siinä asiassa me emme voi häntä totella.

Raghupati

Maanpakoon joutuu ken ei tottele.

Džaising

Ei ole mikään onnettomuus, jos joutuu karkoitetuksi maasta, missä Suuren Emon palvelus jää vajavaiseksi. Ei, niin kauan kuin elän, ei tämän temppelin jumalanpalveluksesta pidä mitään puuttuman.

Poistuvat.

V

Gunavati ja hänen seuralaisensa saapuvat.

Gunavali

Mitä sanotkaan? Kuningattaren uhri torjuttu temppelin portilla? Onko siis tässä maassa mies, jolla on useampia päitä hartioillaan, jotta hän on rohjennut sellaista tekoa ajatellakaan? Kuka on se onneton olento?

Seuranainen

Minä pelkään mainita hänen nimeänsä.

Gunavati

Pelkäätkö mainita hänen nimeänsä, kun minä sitä sinulta tiedustelen?
Ketä pelkäät enemmän kuin minua?

Seuranainen

Suo minulle anteeksi.

Gunavati

Vielä eilen illalla hovilaulajat lauloivat ylistystäni, bramaanit siunasivat minua, ja palvelijat noudattivat ääneti käskyjäni. Mitä onkaan voinut tapahtua tällävälin, jotta kaikki on täysin muuttunut — jotta evätään jumalattarelta uhri ja kuningattarelta kuuliaisuus? Oliko Tripura pelkkää unennäköä? Vie papille tervehdykseni ja pyydä häntä tulemaan.

Seuranainen menee.

Govinda tulee.

Gunavati

Oletko kuullut, kuningas? Minun uhrilahjani on lähetetty takaisin Emon temppelistä.

Govinda

Minä tiedän sen.

Gunavati

Sinä tiedät sen ja siedät solvauksen?

Govinda

Minä tulen syyllisen puolesta pyytämään sinulta anteeksi.

Gunavati

Minä tiedän, kuningas, että sydämesi on armelias, mutta tämä ei ole armeliaisuutta. Se on heikkoutta. Jos hyvyytesi sinua estelee, jätä rankaiseminen minun toimekseni. Mutta sano minulle, kuka on syyllinen!

Govinda

Minä, kuningattareni. Ainoa rikokseni on se, että olen tuottanut tuskaa sinulle.

Gunavati

En ymmärrä mitä tarkoitat.

Govinda

Tästä päivästä lähtien on maassani kielletty vuodattamasta verta jumalien temppelissä.

Gunavati

Kuka sen kieltää?

Govinda

Suuri Emo itse.

Gunavati

Kuka on hänen kieltonsa kuullut?

Govinda

Minä.

Gunavati

Sinä! Jopa täytyy nauraa. Koko maailman kuningatar tulee anomuksineen
Tripuran kuninkaan portille.

Govinda

Ei anomuksineen, vaan murheineen.

Gunavati

Sinun valta-alueesi on temppelin piirin ulkopuolella. Älä lähetä käskyjäsi sinne, missä ne ovat tungettelevia.

Govinda

Käsky ei ole minun, se on Emon itsensä.

Gunavati

Ellet epäilekään päätöstäsi, jätä kumminkin rauhaan minun uskoni. Salli minun suorittaa palvomismenot parhaan ymmärrykseni mukaan.

Govinda

Minä olen luvannut jumalattarelleni estää elämän uhraamisen hänen temppelissään ja minun on täytettävä lupaukseni.

Gunavati

Minä puolestani olen luvannut jumalattarelleni kolmensadan vohlan ja sadan puhvelin veren ja pidän lupaukseni. Nyt voit lähteä luotani.

Govinda

Kuten tahdot.

Poistuu.

Raghupati tulee.

Gunavati

Minun uhrilahjani on lähetetty takaisin temppelistä, isä.

Raghupati

Repaleisimman kerjäläisen uhri ei ole sinun uhriasi halvempi, kuningatar. Onnettomuus on siinä, että Emolta on riistetty hänen uhrinsa. Onnettomuutesi on se, että kuninkaan kopeus paisuu hirviöksi, joka asettuu esteeksi jumalallisen armon tielle vihan veristämin silmin tuijotellen kaikkia palvojia.

Gunavati

Mihin tämä kaikki johtaakaan, isä?

Raghupati

Sen tietää yksin hän, jonka unet muovailevat tätä maailmaa. Mutta varmaa on ainakin, että se valtaistuin, joka luo mustan varjon Emon pyhään lippaaseen, on särkyvä kuin kupla ja häviävä olemattomiin.

Gunavati

Armahda meitä ja pelasta meidät, isä!

Raghupati

Hahhahhaa! Minunko tulee pelastaa sinut — sinut, jonka puoliso ylvästelee maallisesta ja taivaallisestakin kuningaskunnastansa ja jonka edessä jumalien ja bramaanien täytyy — — Oi häpeätä! Oi turmeltunutta aikaa, jolloin bramaanin voimaton kirous kimpoo takaisin häneen itseensä ja saa hänet mielettömäksi.

Aikoo repiä pyhän uhrinuoransa.

Gunavati (estäen häntä)

Armahda minua!

Raghupati

Anna siis bramaaneille takaisin se, mikä heille oikeudenmukaisesti kuuluu.

Gunavati

Sen teen. Lähde, mestari, suorittamaan jumalanpalvelusta; kukaan ei tule sinua estämään.

Raghupati

Sinun suopeutesi on ylen suuri. Pelkkä silmäyksesi pelastaa jumalat häpeästä ja tekee bramaaneille mahdolliseksi suorittaa jälleen pyhiä toimituksiaan. Menesty ja pysy pulskana ja pehmeänä aina peloittavaan tuomiopäivään asti.

Poistuu.

Kuningas Govinda tulee.

Govinda

Kuningattareni, sinun vihaisten kulmiesi varjo pimentää kaiken valon sydämestäni.

Gunavati

Mene! Älä tuota kirousta tälle huoneelle.

Govinda

Naisen hymy poistaa huoneesta kaiken kirouksen, hänen rakkautensa on jumalan armo.

Gunavati

Mene, äläkä tule enää milloinkaan näkyviin.

Govinda

Minä tulen takaisin, kuningattareni, kun sinä minua muistat.

Gunavati (heittäytyen kuninkaan jalkoihin)

Suo minulle anteeksi, kuningas. Oletko muuttunut niin karuksi, ettet huoli kunnioittaa naisen ylpeyttä. Etkö tiedä, rakkaani, että loukattu rakkaus pukeutuu vihan valepukuun?

Govinda

Minä kuolisin, jos lakkaisin sinuun luottamasta. Minä tiedän, rakkaani, että pilvet ovat vain hetkellisiä ja aurinko alinomainen.

Gunavati

Niin, pilvet hälvenevät, jumalan ukkonen palaa hänen varushuoneeseensa, ja alinomainen aurinko valaisee ikuisia perintätapoja. Niin, kuninkaani, anna määräys, että bramaanit saavat entiset oikeutensa, jumalatar uhrinsa, ja että kuninkaan arvovalta vetäytyy maallisiin rajoihinsa.

Govinda

Bramaanilla ei ole oikeutta loukata ikuista hyvää. Elävien olentojen veri ei ole jumalille otollinen uhri. Ja kuninkaan samoinkuin talonpojan on lupa puoltaa totuutta ja oikeutta.

Gunavati

Minä heittäydyn eteesi maan tomuun; minä rukoilen sinun jalkojesi edessä. Kaikkien aikojen pyhä tapa ei ole kuninkaan omaisuutta. Se kuuluu kaikille ihmisille niinkuin taivaan ilma. Ja sittenkin kuningattaresi anelee sitä sinulta, kädet ristissä, kansasi nimessä. Voitko yhä vaieta, sinä ylpeä mies, voitko torjua rakkauden hartaat pyynnöt jäykästi noudattaen epäiltävää velvollisuutta? Jos voit, niin lähde, lähde, lähde minun luotani.

Poistuvat.

VI

Raghupati. Džaising ja Najan Rai.

Raghupati

Sotapäällikkö, me tiedämme hyvin, kuinka hartaasti kunnioitat Suurta
Emoa.

Najan Rai

Se on monen sukupolven takaista esi-isieni perintöä.

Raghupati

Suokoon pyhä rakkautesi sinulle voittamattoman rohkeuden. Tehköön se säiläsi voimalliseksi kuin taivaan ukkonen ja vieköön sen voittoon kaikkien maailman mahtien uhalla.

Najan Rai

Bramaanin siunaus ei ole milloinkaan turha.

Raghupati

Niinpä käsken sinua kokoamaan väkesi ja kukistamaan Emon vihamiehet maan tomuun.

Najan Rai

Sano minulle, isä, kuka vihollinen on.

Raghupati

Govinda.

Najan Rai

Kuninkaamme.

Raghupati

Niin, käy sinä kaikin voimin hänen kimppuunsa.

Najan Rai

Tuo on huono neuvo. Onko tarkoituksesi koetella minua, isä?

Raghupati

On; minä tahdon sinua koetella saadakseni selville, kenen palvelija olet. Jätä kaikki epäröinti. Tiedä, että jumalatar sinua kutsuu ja että sinun tulee katkaista maalliset siteet.

Najan Rai

Mieleni ei ollenkaan epäröi. Minä seison järkkymättä sillä paikalla, jonka jumalattareni on minulle osoittanut.

Raghupati

Sinä olet urhoollinen.

Najan Rai

Olenko minä Emon palvelijoista halvin, jotta minun pitäisi kääntyä petturiksi? Hän itse nojautuu ihmissydämen uskollisuuteen. Voiko hän käskeä minua luopumaan siitä? Silloinhan suistuu tänään maan tomuun kuningas ja huomenna jumalatar itse.

Džaising

Jalosti lausuttu.

Raghupati

Kuningas, joka on kääntynyt Emon pettäjäksi, ei voi mitenkään vaatia sinulta uskollisuutta.

Najan Rai

Älä aja minua pohdintojen erämaahan, isä. Minä tunnen yhden ainoan tien — uskollisuuden ja totuuden suoran tien. Tämä Emon tuhma palvelija ei milloinkaan horjahda pois kunnian valtatieltä.

Poistuu.

VII

Džaising

Olkaamme yhtä lujauskoiset kuin hän, mestarini. Minkätähden pyytäisimmekään apua sotilailta? Meissä on itsessämme kyllin voimia siihen tehtävään, joka on meille ylhäältä annettu. Avaa temppelin portti, isä. Käske lyödä rumpua. Tulkaa, tulkaa, kansalaiset, palvomaan häntä, joka poistaa kaiken pelon teidän sydämistänne. Tulkaa, te Emon lapset!

Kansalaiset tulevat.

Ensimmäinen kansalainen

Tulkaa, tulkaa, meidät on kutsuttu.

Kaikki

Voitto olkoon Emon!

He laulavat ja tanssivat.

Laulu

      Tumma emo tanssii alastonna sotatanterella,
         Hänen lerkkuva kielensä palaa niinkuin tulen
            punalieska,
      Hänen mustat palmikkonsa häilyvät ilmoille ja
         lakaisevat sammuksiin auringon ja tähdet, Veren punaiset virrat
      vuotavat hänen pilventummista
         jäsenistään,
      Ja maailma järkkyy ja vapisee hänen askeltensa alla.

Džaising

Näettekö, kuinka uhrieläimet saapuvat temppelin luo kuninkaan palvelijoiden ajamina?

Kaikki huutavat.

Voitto olkoon Emon! Voitto olkoon kuningattaremme!

Raghupati

Riennä, Džaising, ja varusta kaikki uhritoimitusta varten.

Džaising

Kaikki on valmiina, isä.

Raghupati

Lähetä mies kutsumaan ruhtinas Nakšatraa minun nimessäni.

Džaising menee, kansalaiset laulavat ja tanssivat.

Govinda

Hiljaa, Raghupati! Uskallatko uhmata minun käskyäni?

Raghupati

Uskallan.

Govinda

Niinpä et kelpaa minun maahani.

Raghupati

En, minä kuulun siihen maahan, missä kuninkaan kruunu suutelee maan tomua. Kansalaiset! Käskekää tuoda tänne Emon uhrilahjat.

Rummut pärisevät.

Govinda

Hiljaa! (Seuralaisilleen.) Käskekää sotapäällikköni tulemaan. Raghupati, sinä pakotat minut kutsumaan sotilaita puolustamaan jumalan oikeutta. Minua se hävettää, sillä aseihin tarttuminen osoittaa ainoastaan ihmisen heikkoutta.

Raghupati

Sinä uskoton, oletko aivan varma siitä, että bramaaneista on sammunut heidän pyhän vihansa ikivanha tuli? Ei, sen lieska on loimahtava ilmoille minun sydämestäni ja polttava poroksi sinun valtaistuimesi. Ellei niin käy, niin heitän tuleen pyhät kirjamme ja bramaanin-ylpeyteni ja kaikki ne häpeälliset valheet, jotka jumalallisuuden valepuvussa täyttävät temppeliemme pyhät lippaat.

Sotapäällikkö Najan Rai ja armeijan toinen komentaja Tšandpal tulevat.

Govinda

Astu esiin sotilainesi estämään verenvuodatusta temppelissä.

Najan Rai

Anteeksi, majesteetti. Kuninkaan palvelija on voimaton jumalan temppelissä.

Govinda

Kenraali, sinun asiasi ei ole pohtia käskyäni. Sinun tehtävänäsi on toteuttaa mitä sanon. Yksinomaan minun asiakseni jää käskyjeni hyvien ja huonojen puolten arvosteleminen.

Najan Rai

Minä olen palvelijasi, kuninkaani, mutta ennen kaikkea olen ihminen. Minussa on järki ja velvollisuudentunto. Minulla on kuningas — ja minulla on Jumala.

Govinda

Luovuta siis miekkasi Tšandpalille. Hän on varjeleva temppeliä veren saastutukselta.

Najan Rai

Miksi Tšandpalille? Sinun kuninkaalliset esi-isäsi ovat antaneet tämän miekan minun esi-isilleni. Jos tahdot sen takaisin, annan sen sinulle. Olkaa todistajiani, te isäni, jotka asutte sankarien paratiisissa: minä luovutan kuninkaalleni sen miekan, jonka te olette pyhittäneet uskollisuudellanne ja urhoollisuudellanne.

Poistuu.

Raghupäti

Bramaanin kirous on jo alkanut vaikuttaa.

Džaising tulee.

Džaising

Eläimet ovat valmiit uhrattaviksi.

Govinda

Uhrattaviksi?

Džaising

Kuule minun harras pyyntöni, kuningas. Älä asetu ihmisenä jumaluuden tielle.

Raghupati

Häpeä, Džaising. Nouse ja pyydä minulta anteeksi. Minä olen sinun herrasi. Sinun sijasi on minun edessäni eikä kuninkaan jalkojen edessä. Sinä houkkio! Aneletko kuninkaalta lupaa Jumalan palvelukseen? Jätä palvonta ja uhraus. Odottakaamme ja katsokaamme, mihin hänen ylpeytensä lopulta johtaa. Tule!

Poistuvat.

VIII

Aparna tulee.

Aparna

Missä on Džaising? Hän ei ole täällä, ainoastaan sinä — jumalattaren kuva, jota ei mikään voi liikuttaa. Sinä ryöstät meiltä rakkaimpamme virkkamatta sanaakaan. Me ikävöimme rakkautta ja kuolemme kerjäläisinä sen puutteeseen. Mutta sinun luoksesi se saapuu pyytämättä, vaikka sinä et sitä tarvitse. Sinä pidät haudan tavoin sitä kateellisen kiven alle kätkettynä siten pidättäen sen kaipaavalta maailmalta. Mitä onnea löydätkään hänestä, Džaising? Mitä hän voi sinulle sanoa? Oi sydäntäni, minun kaipaukseen riutuvaa sydäntäni!

Raghupati tulee.

Raghupati

Kuka sinä olet?

Aparna

Minä olen kerjäläistyttö. Missä on Džaising?

Raghupati

Poistu täältä heti. Minä tiedän, että kiertelet temppelissä yrittäen varastaa jumalattarelta Džaisingin sydäntä.

Aparna

Onko jumalattarella mitään aihetta pelätä minua? Minä pelkään häntä.

Poistuu.

IX

Džaising ja ruhtinas Nakšatra tulevat.

Nakšatra

Minkätähden olet minut kutsunut?

Raghupati

Jumalatar sanoi minulle viimeyönä unessa, että sinusta tulee kuningas viikon kuluessa.

Nakšatra

Hahhah! Onpa se uutinen.

Raghupati

Niin, sinusta tulee kuningas.

Nakšatra

Minä en voi sitä uskoa.

Raghupati

Epäiletkö sanojani?

Nakšatra

En halua niitä epäillä. Mutta jospa ei kumminkaan niin käy?

Raghupati

Aivan varmaan tulee niin tapahtumaan.

Nakšatra

Mutta sanohan, kuinka voi milloinkaan niin tapahtua.

Raghupati

Jumalatar janoaa kuninkaan verta.

Nakšatra

Kuninkaan verta?

Raghupati

Sinun täytyy sitä hänelle uhrata, ennenkuin voit päästä kuninkaaksi.

Nakšatra

En tiedä, mistä sitä saan.

Raghupati

Onhan kuningas Govinda. — Hiljaa, Džaising. — Ymmärrätkö? Surmaa hänet salaa. Tuo hänen lämmin verensä alttarille. — Poistu, Džaising, ellet voi olla hiljaa —

Nakšatra

Mutta hän on minun veljeni, ja minä rakastan häntä.

Raghupati

Uhrisi on sitä arvokkaampi.

Nakšatra

Kuule, isä, minä tyydyn olemaan mikä olen. Minä en ikävöi valtakuntaa.

Raghupati

Sinä et voi asiaa mitenkään väistää, koska jumalatar on käskijänä. Hän janoaa kuninkaallista verta. Jos veljesi tulee elää, niin sinun täytyy kuolla.

Nakšatra

Armahda minua, isä!

Raghupati

Sinä et pääse koskaan vapaaksi, et elämässä etkä kuolemassa, ellet täytä hänen käskyänsä.

Nakšaira

Neuvo siis, kuinka minun tulee se tehdä.

Raghupati

Odota ja vaikene. Kun aika tulee, sanon sinulle mitä tulee tehdä. Mene nyt.

Nakšatra poistuu.

X

Džaising

Mitä kuulinkaan? Armelias Emo, onko se käskysi? Vaaditko veljeä surmaamaan veljensä? Mestari, kuinka voitkaan sanoa Emon itsensä sitä haluavan?

Raghupati

Minulla ei ollut mitään muuta keinoa palvella jumalatartani.

Džaising

Keinoa? Miksi ajattelet keinoja? Suuri Emo, eikö sinulla ole oma miekka, jota voit omin käsin heiluttaa? Täytyykö sinun toivomuksesi kaivaa varkaan tavoin itselleen maanalaisia teitä voidakseen varastaa kenenkään näkemättä? Oi millainen synti!

Raghupati

Mitä sinä tiedät synnistä?

Džaising

Minkä olen sinulta oppinut.

Raghupati

Tule siis vieläkin minulta oppimaan. Synti ei todellisuudessa merkitse mitään. Surmaaminen on vain surmaamista — se ei ole syntiä enempää kuin mitään muutakaan. Etkö tiedä, että tämän maan tomu johtuu lukemattomista surmantöistä? Ikivanha aika kirjoittaa elävien olentojen häipyväisyyden tarinaa verisin kirjaimin. Erämaassa surmataan samoinkuin ihmisten asumuksissa, lintujen pesissä, hyönteisten koloissa, meressä ja ilmassa, surmataan ravinnoksi, huviksi, ilman vain. Maailma surmaa lakkaamatta, ja suuri Kali-jumalatar, alinomaa vaihtuvan ajan henki, seisoo siinä suusta riippuvine ahnaine kielineen, kädessään malja, johon maailman punainen elonneste virtaa kuin puserretun rypäletertun mehu.

Džaising

Seis, mestari. Onko siis rakkaus petosta ja armo pilkkaa ja yksi ainoa tosi aikojen alusta: hävittämishimo? Eikö se olisi jo aikoja sitten tuhonnut itseänsä? Sinä käyttelet sydäntäni lelunasi, mestarini. Katsohan, kuinka hän silmäilee minua viehättävän ivallisesti hymyillen. Verenhimoinen Emo, hyväksytkö uhriksesi minun vereni? Tuleeko minun iskeä tämä veitsi rintaani ja siten iäksi päättää elämäni sinun lapsenasi? Tekeekö sanomattomasti mielesi maistaa suonissani virtailevaa elämännestettä? Oi äitini, verenhimoinen äitini —. Huusitko minua, mestari? Minä tiedän, että tahdoit nähdä tuskani virran tulvivan yli äyräittensä ja vyöryvän Emoni jalkoihin. Se on otollinen uhri. Mutta kuninkaan veri! Sinä syytät verenhimoiseksi Emoa, joka janoaa meidän rakkauttamme!

Raghupati

Lopetettakoon siis uhraaminen temppelissä.

Džaising

Niin, lopetettakoon. — Ei, ei, mestari, sinä tiedät, mikä on oikein, mikä väärin. Sydämen lait eivät ole pyhien kirjojen lakien kaltaiset. Silmät eivät kykene näkemään omin valoin — valon täytyy tulla niihin ulkoa. Suo minulle anteeksi, mestari, suo anteeksi tietämättömyyteni. Sano minulle, isä: onko totta, että jumalatar vaatii kuninkaan verta?

Raghupati

Ah, lapseni, etkö enää luota minuun?

Džaising

Minun maailmani lepää sinuun kohdistuvan uskoni varassa. Jos jumalattaren täytyy saada kuninkaan verta, salli minun sitä tuoda. Minä en missään tapauksessa suostu siihen, että veli surmaa veljensä.

Raghupati

Jumalan käskyn täyttäminen ei voi olla paha teko.

Džaising

Ei, sen täytyy olla hyvä, ja minä tahdon voittaa sen surman ansion.

Raghupati

Mutta minähän olen kasvattanut sinua lapsuudestasi asti, ja sinä olet kiinteästi liittynyt sydämeeni. Minä en voi missään tapauksessa kestää sinun menettämistä.

Džaising

Minä en salli itseeni kohdistuvan rakkautesi joutuvan synnin saastuttamaksi. Vapauta ruhtinas Nakšatra lupauksestansa.

Raghupati

Minä mietin asiaa ja ratkaisen sen huomenna.

Poistuu.

Dšaising

Teot, julmimmatkin, ovat siedettävämmät kuin tämä harkinnan ja epäilyn helvetti. Sinä olet oikeassa, mestarini, sinun sanoissasi piilee totuus. Surmaaminen ei ole synti, veljensurma ei ole synti, kuninkaan murhaaminen ei sekään ole synti. — Minne olette menossa, veikkoseni? Nišipuriinko markkinoille? Siellähän tanssivat naiset, vai kuinka? Onpa tämä maailma sentään miellyttävä! Ja kauniit ovat tanssivien tyttöjen jäsenet. Kuinka huolettoman hilpeinä riensivätkään ihmisjoukot teitänsä kaiuttaen ilmaa naurullaan ja laulullaan. Minä lähden heidän jälkeensä.

Raghupati tulee.

Raghupati

Džaising!

Džaising

Minä en tunne sinua. Minä ajelehdin joukon mukana. Miksi kehoitat minua pysähtymään? Kulje omaa tietäsi!

Raghupati

Džaising!

Džaising

Tie on suorana edessäni. Almumalja kädessäni ja kerjäläistyttö armaanani vierelläni minä lähden matkaan. Kuka sanookaan, että tässä maailmassa on vaikea päästä kulkemaan? Jollakin tavoin me saavumme perille — missä ei ole enää mitään lakeja eikä sääntöjä, missä elämän erehdykset ja kärsimykset ovat unohtuneet, missä on vain lepo, ikuinen lepo. Mitä hyödyttävätkään pyhät kirjat ja opettaja ja hänen neuvonsa? — Mestarini, isäni, mitä ovatkaan nämä hurjat puheeni? Minä olen elänyt unessa. Tässä seisoo temppeli, säälimättömänä ja järkkymättömänä kuin totuus. Mitä käskitkään, mestarini? En ole sitä unohtanut. (Vetää esiin veitsensä.) Minä teroitan mieleeni sanojasi, kunnes ne ovat niin terävät kuin tämä veitseni. Onko sinulla vielä jokin käsky minun varalleni?

Raghupati

Poikani, rakkaani, kuinka osaisinkaan sinulle sanoa, kuinka hellästi sinua rakastan?

Džaising

Ei, mestari, älä puhu minulle rakkaudesta! Salli minun ajatella ainoastaan velvollisuuttani! Rakkaus, samoinkuin viheriä ruoho ja puut ja elämän musiikki, on olemassa vain maailman pintaa varten. Se tulee ja menee kuin unennäkö. Mutta sen alla lepää velvollisuus kuin karu kivikerrostuma, kuin suunnaton kuorma, jota ei kukaan kykene liikuttamaan.

Poistuvat.

XI

Govinda ja Tšandpal.

Tšandpal

Minä varoitan sinua, kuningas, ole varuillasi!

Govinda

Miksi? Mitä tarkoitat?

Tšandpal

Olen kuullut salaa neuvoteltavan sinun surmaamisesta.

Govinda

Kuka tavoittelee henkeäni?

Tšandpal

Minä pelkään sitä sinulle sanoa, koska se tieto voi iskeä sinua kuolettavammin kuin veitsi. Ruhtinas Nakšatra —

Govinda

Nakšatra?

Tšandpal

Hän on luvannut Raghupatille tuoda sinun veresi jumalattarelle uhrattavaksi.

Govinda

Jumalattarelle? Siinä tapauksessa en voi häntä moittia. Ihminen menettää inhimillisyytensä, kun tulevat kysymykseen hänen jumalansa. Mene sinä suorittamaan omia töitäsi ja jätä minut yksin.

Tšandpal menee.

(Kuvan puoleen kääntyen.) Ota nämä kukkaset, jumalatar, ja salli luotujesi elää rauhassa, Ah, Emo, tämän maailman heikot ovat ylen avuttomia, ja väkevät ovat julmia. Ahneus on säälimätön, tietämättömyys sokea, ja ylpeys polkee huolettomasti pienet jalkoihinsa. Emo, älä kohota miekkaasi äläkä nuole verenhimoisena huuliasi, älä yllytä veljeä veljeänsä ja vaimoa miestänsä vastaan! Jos tahdot minut surmata rakkaan henkilön kädellä, niin tapahtukoon se. Synnin täytyy kypsyä äärimmäiseen rumuuteensa, ennenkuin se voi puhjeta ja kuolla inhoittavan kuoleman, ja kun veljen käsi vuodattaa kuninkaan verta, niin verenhimo näyttää pirulliset kasvonsa antaen jumalattaren valepuvun pudota yltänsä. Jos se on tahtosi, niin minä kumarran ja tottelen.

Džaising syöksyy sisään.

Džaising

Sano minulle, jumalatar: tahdotko tosiaankin kuninkaan verta? Vaadi sitä omin äänin, ja sinä olet sitä saava.

Ääni

Minä tahdon kuninkaan verta.

Džaising

Kuningas, lausu viimeinen rukouksesi, sillä sinun aikasi on tullut.

Govinda

Minkätähden sanot niin, Džaising?

Džaising

Etkö kuullut, mitä jumalatar lausui?

Govinda

Se ei ollut jumalatar. Minä kuulin Raghupatin tutun äänen.

Džaising

Raghupatin äänen? Ei, ei! Älä aja minua epäilyksestä toiseen! Onhan yhdentekevää, lausuiko sanat jumalatar vai mestarini. (Hän vetää esiin veitsensä, mutta heittää sen sitten luotansa.) Kuule lastesi huutoa, Emo! Tyydy siihen että sinulle tuodaan uhriksi vain kukkia, kauniita kukkia — eikä enää verta. Ovathan ne punaiset kuin veri — nämä alteayrttikimput. Ne ovat puhjenneet ilmi maan sydämestä, joka on vuotanut verta, kun sen lapsia on surmattu. Ota ne vastaan! Sinun täytyy ottaa ne vastaan. Minä uhmaan sinun vihaasi. Verta sinä et saa enää milloinkaan. Katsele vain minua veristävin silmin! Kohota miekkasi! Kutsu esiin hävityksen raivoisat hengettäret! Minä en sinua pelkää. — Kuningas, jätä tämä temppeli sen jumalattarelle ja lähde ihmistesi luo!

Govinda menee.

Voi minua, voi minua! Silmänräpäyksen kuluessa olen hylännyt kaikki, mitä minulla I oli, mestarini ja jumalattareni.

Raghupati tulee.

Raghupati

Minä olen kuullut kaikki. Sinä kavaltaja olet pettänyt mestarisi.

Džaising

Rankaise minua, isä!

Raghupati

Millaisen rangaistuksen haluat?

Džaising

Tuomitse minut kuolemaan!

Raghupati

En, se ei merkitse mitään. Lausu valasi koskettaen jumalattaren jalkoja.

Džaising

Minä kosketan hänen jalkojansa.

Raghupati

Sano näin: minä tuon kuninkaan veren jumalattaren alttarille ennen keskiyötä.

Džaising

Minä tuon kuninkaan veren jumalattaren alttarille ennen keskiyötä.

Lähtevät.

XII

Gunavati tulee.

Gunavati

Minä epäonnistun. Olin toivonut hänen taipuvan, kunhan pysyttelen kylmänä ja jäykkänä. Siinä määrin minä uskoin voimiini, minä turhamainen nainen. Minä osoitin hänelle itsepintaisen kiukkuni ja pysyttelin loitolla hänestä; mutta kaikki oli suotta. Naisen viha on kuin timantin välkettä: se vain loistaa, mutta ei polta. Minä toivoisin sen olevan salaman, joka iskee kuninkaan asumukseen, ravistaa hänet hereille ja pirstoo hänen ylpeytensä.

Druva-poika tulee.

Gunavati

Mihin menet?

Druva

Kuningas on minua kutsunut.

Menee.

Gunavati

Siinä menee kuninkaan sydämen lemmikki. Hän on ryöstänyt syntymättömiltä lapsiltani heidän isänsä rakkauden anastaen esimmäisen sijan kuninkaan sydämessä. Oi Kali Emo, sinun luomakuntasi on rajaton ja täynnä ihmeitä; kunpa vain pelkästä mieleenjohtumasta antaisit syliini pienen pienokaisen kappaleen sykähtelevää elämää tyhjän helmani täytteeksi, niin minä uhraisin sinulle mitä vain haluat. (Nakšatra tulee.) Minkätähden käännyt takaisin, ruhtinas Nakšatra? Minä olen vain nainen, heikko ja aseeton, miksi minua säikyt?

Nakšatra

Älä huoli puhutella minua!

Gunavati

Miksi en sinua puhuttelisi? Mitä se haittaa?

Nakšatra

Minä en halua tulla kuninkaaksi.

Gunavati

Mutta minkätähden olet niin kovin kiihtynyt?

Nakšatra

Eläköön kuningas kauan ja suotakoon minun kuolla sinä, mikä olen, — ruhtinaana.

Gunavati

Kuole niin nopeasti kuin suinkin voit; enhän ole milloinkaan sitä asiaa vastustanut.

Nakšatra

Sano siis minulle, mitä minusta tahdot!

Gunavati

Se varas, joka aikoo ryöstää kruunun, odottaa sinua — raivaa hänet pois tieltä! Ymmärrätkö?

Nakšatra

Ymmärrän, mutta en tiedä, kuka varas on.

Gunavati

Druva-poika. Etkö huomaa, kuinka hän kasvaa kuninkaan sylissä, kunnes kerran saavuttaa kruunun?

Nakšatra

Niin, minä olen usein sitä asiaa ajatellut. Olen nähnyt veljeni leikillään laskevan kruununsa poikasen päähän.

Gunavati

Kruunulla leikkiminen on vaarallista. Ellet raivaa pois leikittelijää, hän leikittelee sinulla.

Nakšatra

Niin, se ei minua tosiaankaan miellytä.

Gunavati

Uhraa hänet Kalille. Etkö ole kuullut, että Emo himoitsee verta?

Nakšatra

Mutta kuulehan, sisareni, se ei ole minun tehtäväni.

Gunavati

Houkkio, luuletko olevasi turvassa, kun Emon jano ei ole viihdytetty?
Hänen täytyy saada verta; pelasta oma henkesi, jos voit!

Nakšatra

Mutta hän vaatiikin kuninkaan verta.

Gunavati

Kuka on sinulle sen kertonut?

Nakšalra

Minä olen kuullut sen eräältä, jolle jumalatar itse ilmestyy unessa.

Gunavati

Niinpä täytyy tuon pojan kuolla kuninkaan edestä. Hänen verensä on veljellesi hänen omaa vertansa tärkeämpi, ja kuningas voidaan pelastaa ainoastaan maksamalla hinta, joka on hänen omaa henkeänsä kalliimpi.

Nakšatra

Minä ymmärrän.

Gunavati

Älä siis hukkaa aikaa! Kiiruhda hänen jälkeensä! Hän ei ole ehtinyt kauas. Mutta muista, että sinun tulee uhrata hänet minun nimessäni!

Nakšatra

Kuningattaren uhrilahjat on käännytetty takaisin Emon temppelin portilta. Pyydä jumalatarta antamaan minulle anteeksi.

Poistuvat.

Džaising tulee.

Džaising

Jumalatar, onko sinusta jäänyt vielä jotakin jäljelle tämän tuhoutumisesi tapahduttua? Jos illan etäisimmässä tähdessä välkkyy ainoakaan säde sinun valoasi, niin vastaa huutooni, olipa äänesi kuinka heikko tahansa. Sano minulle: »Lapseni, tässä minä olen.» — Ei, hän ei ole missään. Hän on olematon. Mutta armahda Džaisingia, sinä suuri harhakuva, ja muutu todeksi häntä varten! Oletko niin auttamattomasti väärä, ettei rakkautenikaan kykene saamaan olemattomuuteesi vähäisintäkään elämän sykettä? Voi minua, houkkiota! Ketä varten olenkaan kumonnut elämäni maljan tyhjentäen sen viimeiseen pisaraan? Tuota mykkää tyhjyyttäkö varten, jossa ei ole totuutta, ei sääliä eikä äidillisyyttä?

Aparna tulee.

Aparna, ne ajavat sinut alinomaa pois temppelistä, mutta sinä palaat kerran toisensa jälkeen, koska olet tosi ja koska totuutta ei käy karkoittaminen. Me säilytämme valhetta temppelissämme ja palvomme sitä; mutta kun sitä etsimme, se ei ole siellä milloinkaan. Älä jätä minua, Aparna! Istuudu minun viereeni! Minkätähden olet murheellinen, rakkaani? Kaipaatko jotakin jumalaa, joka ei ole enää jumala? Mutta tarvitsemmeko me mitään jumalaa tässä pienessä maailmassamme? Olkaamme pelkäämättä jumalattomat ja liittykäämme toisiimme kiinteämmin! Ne himoitsevat vertamme. Senvuoksi ne ovat lähteneet ihanista taivaistaan tänne maan tomuun. Heidän taivaassaan näet ei ole ihmisiä eikä muitakaan olentoja, jotka voivat kärsiä. Ei, tyttöseni, jumalatarta ei ole olemassa.

Aparna

Lähde siis tästä temppelistä minun kerallani.

Džaising

Lähtisinkö tästä temppelistä? Niin, minä lähden. Ah, Aparna, minun täytyy. En voi kumminkaan lähteä, ennenkuin olen maksanut viimeisenkin velkani. — Mutta olkoon. Tulehan lähemmäksi, rakkaani. Kuiskaa korvaani jotakin, mikä tulvahtaa elämääni onnentuntona ja huuhtoo pois itse kuolemankin.

Aparna

Sanat eivät vuoda, kun sydän on tulvillansa.

Džaising

Nojaa siis pääsi rintaani! Salli kahden ikuisuuden, elämän ja kuoleman, ääneti koskettaa toisiaan! Mutta riittäköön. Minun täytyy lähteä.

Aparna

Älä ole säälimätön, Džaising! Etkö tunne, mitä olen kärsinyt?

Džaising

Olenko säälimätön? Sekö on viimeinen sanasi minulle? Säälimätön, niinkuin tuo paaden kappale, jota olen nimittänyt jumalattareksi? Aparna, rakkaani, jos sinä olisit jumalatar, niin tietäisit, millainen tuli palaa sydämessäni. Mutta sinä olet minun jumalattareni. Tahdotko tietää, kuinka sen tiedän?

Aparna

Sano se minulle!

Džaising

Sinä tuot minulle uhrisi joka hetki niinkuin äiti lapsellensa. Jumalan täytyy olla pelkkää uhria, koska hän vuodattaa elämänsä koko luomakuntaan.

Aparna

Tule, Džaising, lähtekäämme tästä temppelistä!

Džaising

Pelasta minut, Aparna, sääli minua ja jätä minut! Minulla on elämässäni yksi ainoa tarkoitusperä. Älä anasta sille kuuluvaa sijaa.

Rientää pois.

Aparna

Minä olen kokenut kärsimyksen toisensa jälkeen. Nyt ovat voimani lopussa. Sydämeni murtuu.

Lähtee.

XIV

Raghupati ja Nakšatra.

Raghupati

Missä säilyttelet poikaa, ruhtinas?

Nakšatra

Hän oli siinä huoneessa, jossa uhriastioita säilytetään. Hän on itkenyt, kunnes nukahti. Luulenpa, etten sitä siedä, kun hän herää.

Raghupati

Džaising oli samanikäinen tullessaan luokseni. Minä muistan hyvin, kuinka hän itki, kunnes nukahti jumalattaren jalkojen eteen — temppelin lampun himmeästi valaistessa hänen itkettyneitä lapsenkasvojaan. Oli samanlainen myrskyinen ilta kuin tänään.

Nakšatra

Älä viivyttele, isä. Tahtoisin saada asian päätökseen hänen vielä nukkuessaan. Hänen itkunsa viiltää sydäntäni kuin veitsi.

Raghupati

Minä annan hänelle unijuomaa, jos hän herää.

Nakšatra

Kuningas huomaa sen piankin, ellet toimi nopeasti. Illalla hän jättää hallituksensa huolet ja lähtee tämän poikasen luo.

Raghupati

Luota paremmin jumalattareen! Uhri on nyt hänen hallussaan eikä pääse karkaamaan.

Nakšatra

Tšandpal on ylen valpas.

Raghupati

Ei valppaampi kuin Emomme.

Nakšatra

Olin näkevinäni varjon huiskahtavan ohi.

Raghupati

Oman pelkosi varjon.

Nakšatra

Eikö kuulu itkua?

Raghupati

Oma sydämesi se vain ääntä pitää. Karista pois arkamielisyytesi, ruhtinas! Juokaamme tämä pyhitetty viini! Viipyessään aikeena mielessämme teko näyttää meistä suurelta ja peloittavalta. Suoritettaessa se surkastuu pieneksi. Höyry ilmenee tummana, sameana pilvenä, mutta sen vedeksi muuttuessa näemme pieniä kirkkaita pisaroita. Se ei merkitse mitään, ruhtinas. Siihen tarvitaan vain vähän aikaa, ei enempää kuin kynttilän sammuttamiseen. Se elämänvalo sammuu leimahtaen, niinkuin salama myrskyisenä heinäkuun yönä, lävistäen ukonvaajallaan ikiajoiksi kuninkaan ylpeyden. Mutta miksi olet vaitelias, ruhtinas?

Nakšatra

Minä ajattelen, ettei pitäisi toimia liian harkitsemattomasti. Siirrä tämä asia huomisiltaan!

Raghupati

Tämän päivän ilta on yhtä hyvä kuin huominen, ehkäpä parempikin.

Nakšatra

Kuule! Askelia!

Raghupati

Minä en kuule mitään.

Nakšatra

Katso — valoa!

Raghupati

Kuningas tulee. Pelkäänpä, että olemme epäröineet liian kauan.

Kuningas tulee seurueineen.

Govinda

Vangitkaa heidät! Onko sinulla jotakin sanottavaa?

Raghupati

Ei mitään.

Govinda

Tunnustatko rikoksesi?

Raghupati

Rikokseni? Niin, rikokseni oli siinä, että heikkoudessani viivytin Emon uhripalvelusta. Rangaistus tulee jumalattarelta. Sinä olet vain hänen välineensä.

Govinda

Minun lakini mukaan tulee sotilaitteni viedä sinut maanpakoon, missä vietät kahdeksan elämäsi vuotta, Raghupati.

Raghupati

Kuningas, minä en ole milloinkaan notkistanut polveani kenenkään kuolevaisen edessä. Minä olen bramaani. Sinun kastisi on minun kastiani alhaisempi. Mutta sittenkin minä pyydän sinulta nöyrästi: anna minulle yhden ainoan päivän aika!

Govinda

Sinä saat sen.

Raghupati (Ivallisesti.)

Sinä olet kuningasten kuningas. Sinun majesteettisi ja armosi ovat mittaamattomat. Minä sitävastoin olen pelkkä matonen, joka piiloutuu maan tomuun.