Suomentajan esipuhe
Toista sataa vuotta on vierähtänyt siitä, kun Kaarle Akseli Gottlund nuorena ylioppilaana teki aikanaan suurta huomiota herättäneet matkansa Keski-Skandinavian suomalaismetsiin. Tuloksettomaksi jäi hänen intomielinen työnsä ruotsalaistuttamisen pysähdyttämiseksi. Mutta Ruotsin sydänmaiden suomalaisten vaiheiden ja elämän valaisemiseksi hän keräsi rikkaat lähdekokoelmat. Hän aikoikin julkaista kuusi eri teosta metsäsuomalaisista, mutta painatukseen tarvittavien varojen puutteessa jäivät teokset aineskokoelmiksi, paitsi käsillä olevaa kuvausta ensimmäisen matkan vaiheista.
Tätä vuoden 1817 matkakertomusta yritti Gottlund saada 1840-luvulla painetuksi. Sensuuri sen hyväksyikin, vaatien kumminkin pyyhittäviksi muutamia kohtia, joissa kerrotaan liian avoimesti seikkailuista naisten parissa. Luonteensa mukaisesti Gottlund vain yltyi lisäilemään lemmenseikkoja. Lisäyksiä ja muistutuksia tähän 1840-luvulla alkuperäisen päiväkirjansa mukaan kirjoittamaansa matkakertomukseen hän on liittänyt vielä 1870-luvullakin.
Olen suomentanut esityksen sellaisenaan. Vain matkat ruotsalaisseuduilla ja laajahkot kuvaukset vuorikaivoksissa käynneistä on esitetty lyhyesti selostaen. Lukuihin ja kappaleisiin jako on suomentajan.
Lukijan opastukseksi olen loppuun liittänyt selityksiä ja lisäyksiä Gottlundin muista kirjoituksista.
Tässä kerrotut näkemykset ja kokemukset ovat yleensä totuudenmukaisia. Vain silloin, kun kirjoittaja puhuu itsestään, esim. naisten valloittajana, ihmeen tarkkana ampujana j.n.e., huomaa liioittelua, mutta samoja kaunistuskeinoja käyttävät useimmat muutkin matkakertomusten tekijät.
Gottlund yritti kiihkeästi puolen vuosisadan aikana, vaikka turhaan, saada näitä matkahavaintojansa suomalaisen yleisön luettaviksi. Kyllä ne vihdoinkin ansaitsevat päästä julkisuuteen ja ilman sensorin pyyhkimisiä.
Suomentaja.