——- 1933 Pää. 1934 Raswa. 1935 Lehmän kieli. 1936 Wene. 1937 Wene; laita eli parraspuu, hangat, syöwät airoja. 1938 Werkko. 1939 -1941 Suola. 1942 Willat. 1943 Rahamyntti — Sota. 1944 Terwa, petäjän kuori ja halot. 1945 Mustikka. 1946 Juomatynnyri — Wene.

144

1947. Wesikko wedestä nousi, märtäälle kääräsee? 1948. Wesilukko, puuawain, wanki pääsi, wartia ei päässyt? 1949. Wesinen lukko, puinen awain? 1950. Wihko wiirityssä? 1951. Wiidellä pitää, wiidellä pieksää, kannolla tiasen päätä? 1952. Wiidellä wedetään, kuudella kutsutaan, yhdellä miehellä lähtee? 1953. Wiipale sianlihaa yli meren wiskataan? 1954. Wiipale sianlihaa, yli meren ylettää? 1955. Wiipentoora, waapentoora, yli orren heitontoora, yhteen jamatostoora? 1956. Wiipon taara, waapon taara, yli orren heipon taara, keskeltä kuristetaan? 1957. Wiipontori, waapontori, yli orren nostontori, keskeä mototostori? 1958. Wiippis, waappis, wanhan Eirkin jousi?

——- 1947 Nuotta weneesen eli rannalle käärästään. 1948 Punainen meri, Moosein sauwa, Israelin lapset ja Pharao. 1949 Joki ja silta eli wene. 1950 Ajaja reessä. 1951 Taotaan rautaa alasimen päällä — Wiotaan liinaa, hamppua, witiäweitsellä — Isketään tulta. 1952 Leiwän leikkuu. 1953 Sukkula. 1954 Padan sanka — kattilan panka — Ukonkaari, wesikaari, taiwaankaari. 1955-1957 Kertoinwärttinä ja kertuu — Nuotta. 1958 Wihdinpuu, wyyhtipuu. 145

1959. Wiipsinpuu Wiroon wiedään, korjana kotiin tuodaan? 1960. Wiipsinpuu Wirosta tuotu, aitan alla kääserräksen? 1961. Wiipsinpuu Wirosta tuotu, kalliolla käänteleksen? 1962. Wiipurissa weistetään, tänne lastut lentelee? 1963. Wiirikuuri kuusijalka, minkä wiiri kuurittaa, sen kertto kerälle lyöpi? 1964. Wiirikuuri säärellinen, eweristi reidellinen, joka wiirun waaruaa, se wiirun hyyryttää? 1965. Wiirikuuri säärellinen, retupiikki reidellinen, kussa wiiri kuurahtaa, siinä retupiikki elää? 1966. Wiirut, waarut, waaran päällä? 1967. Wiisi herraa, jokainen kamariinsa eroaa? 1968. Wiisi meillä, wiisi teillä, wiisi kaikella kylällä? 1969. Wiisi miestä hiipottelee, kaikki yhtä jälkeä käywät? 1970. Wiisi neljää wetää, läpi reitten retkasee? 1971. Wiisi nientä, joka niemen päässä kallio? 1972. Wiisi pistää pientä puuta, tyhjään ahkioon ajaa? 1973. Wiisi pistää, wiisi pieksää, tiasen päätä kalliolla? 1974. Wiisi pitää, wiisi pieksää, tiasen päätä kannon päässä?

——- 1959, 1960 Päiväpaiste — Warsa. 1961 Tuulimylly. 1962 Tammilautaset — Sota. 1963 Rukki — Wyyhtipuu, kerinristi, kerinjalka, kerin=akka. 1964, 1965 Rukki rullanensa. 1966 Hewosella mäkiwyöt, potuset. 1967 Sormet sormikkaasen, sormikintaasen. 1968 Pirtin akkunia Kajaanin läänissä ja muutamin paikoin muuallakin Suomessa. 1969 Sukkapuikot. 1970 Lypsetään. 1971 Sormet kynsinensä. 1972 Sormet lusikkaa suuhun. 1973, 1974 Katso: 1951.

146

1975. Wiisi reikää, kaksi wenykkätä, yli orren riitelewät? 1976. Wiisi siiwoa sikaa, kärsän kaikki kääntelee, loan metsään panee? 1977. Wiisi waiwaista menee onnetonta ottamaan? 1978. Wiisi weljestä edellä menee, paljaspää takaa ajaa? 1979. Wiisi weljestä toinen toiselleen kauhtanaa päältä muutellaan (muuttelewat)? 1980. Wiisi weljestä wetää neljää neitoista lewiään lieteesen, lewiästä lieteestä laajaan lampiin, laajasta lammista pitkään potkuun, pitkästä potkusta werolaukkuun? 1981. Wiisi weljestä yhdestä owesta menewät sisään, erituwissa asuwat? 1982. Wiisi weljeä wihaista, yhteen porstuaan menewät, eritupiin erkanewat? 1983. Wiisiselkäinen, satajalkainen? 1984. Wiisiwiikkoiseksi ei pääse, waikka syntyi maailman alussa ja pysyy maailman loppuun asti? 1985. Wiititseikse, waatetseikse, kerran eläessänsä peseikse? 1986. Wikkelä nokkelan nenässä wikkeläistä wuottamassa (odottamassa)?

——- 1975 Housun kannattimet, wiilekkeet, henkselimet. 1976, 1977 Katso: 1832. 1978 Warpaat ja kantapää. 1979 Sukkapuikot 1980 Sormet, lehmän nisät, lypsin=astia, maitopuukka, kirnu, woitiinu, eli suu, watsa. 1981, 1982 Katso: 1967. 1983 Karhi, hara, äes astuwa. 1984 Kuu. 1985 Niidet. 1986 Liero ongen nenässä wartoo kalaa.

147

1987. Wikkeroinen, wakkeroinen, täynnä uusia lihoja, werisiä, wuotawia? 1988. Wikla wiklahti kodasta, wiisi miestä wastaan tuli? 1989. Wikli wäkliteltäwäistä? 1990. Winkuu, wankuu, ympäri maailman ajattelee? 1991. Wipsinpuu Wiroon… 1992. Wiron uuhi, Saksan lammas, iski kynttä kynnykseen, koppasi kodan owehen? 1993. Wiron uuhi, Saksan lammas, maata willat wiilasee? 1994. Wiron uuhi, Saksan lammas, pellolla pyörii, tarhalla tanssii? 1995. Wiron uuhi, Saksan lammas, tällä maalla pelte'paita? 1996. Wirossa waippaa kudotaan, tänne helinä kuuluu? 1997. Wirttä laulaa lakkaamatta, tie pitkä juostaksensa, tien päässä lawia peili? 1998. Witikoittu, watikoittu, yksi kerta iässä pesty? 1999. Wiuru kuuru säärellinen, newerikkö reidellinen, jonka wiuru kuuruaa, sen newerikkö kuluttaa? 2000. Wiurun kuuru polwellista, setwerikkä reidellistä, minkä wiurui kuuruwainen, sen kuurtonen kuluu?

——- 1987 Sormus — Muna. 1988 Nenän niistäntä. 1989 Seula. 1990 Rukki — Wiiri, laku, tuulikukko. 1991 Katso: Wiipsinpuu… 1992 Päiwä — Pakkanen — Lumituisku, pyry, ryöppy, tuisku — Sammakko. 1993 Heinäkuorma. 1994 Katso: 1992. 1995 Messupaita. 1996 Pilwi ja Sade — Ukkonen. 1997 Koskinen wirta. 1998 Niidet. 1999, 2000 Rukki ja rulla; wiipsinpuu ja rulla.

148

2001. Woittu kokko waarnalla? 2002. Wuoden wettä soutaa, kesän kaloja pyytää, ei päätäkään pataan tuo? 2003. Wuoltuna, weistettynä, kudottuna, kehrättynä, liha alla, liha päällä? 2004. Wuosi tuhatta ja wuosi, wuosi kymmentä ja wuosi? 2005. Wähä meillä, wähä teillä, wähä kaikella kylällä? 2006. Wäinämöisen maitowati kaatui muinoin kalliolle, eikä koskaan kokoon saada? 2007. Wäki syö, pöytä ääntää? 2008. Wäki waarassa, wesi parkuu? 2009. Wäärät sääret, koukut polwet, harmaa hame selässä? 2010. Wääten on tehty Wäinämöinen, katellen Kalewan poika, isketellen Ilmarinen?

——- 2001 Pyssy. 2002 Alli. 2003 Satula. 2004 Yksi tuhatta kaksitoista wuotta. 2005 Kerskattawaa — Kotiwäwyjä. 2006 Päiwänen. 2007 Porsaat imewät ja emä röhkii. 2008 Pawut padassa. 2009 Itikka, hyttyinen, mäkärä, sääski. 2010 Harja.

149

2011. Yhdeksän mahaa yhdellä ukolla? 2012. Yhdeksän nenää yhdellä miehellä? 2013. Yhdeksän noukkaa yhdellä kukolla? 2014. Yhdeksän reikää yhdessä pölkyssä? 2015. Yhdestä owesta wiiteen kamariin käydään? 2016. Yhtä sokia, nahalla pallistettu, kirkas tähti päällä? 2017. Yksi emä tekee sata ja toisinaan tuhansiaki poikia? 2018. Yksi hanhi, neljä noukkaa? 2019. Yksi hiiri, kaksi häntää, kenkä se on ja kenkä sen arwaa? 2020. Yksi huone hongikossa, se kaikki kamarikkona? 2021. Yksijalkanen kaksijalkaista kantaa? 2022. Yksi juoksi, toinen juoksi, kolmas juoksi, nejäs juoksi, wiides häilähteli? 2023. Yksi kana… 2024. Yksi kerä, seitsemän reikää? 2025. Yksi keträ, kaksi reikää? 2026. Yksi kokko rautakokko, toinen kokko waskikokko, kolmas kokko kultakokko; rautakokko maata halkoi, waskikokko merta wiili, kulta taiwasta jakaili?

——- 2011 Uuninporras, haastari. 2012, 2013 Padan haahlat, kodankoukku. 2014 Ihminen. 2015 Sormikkaan kämmenys ja sormenukset. 2016 Lakkari, tasku, kormano. 2017 Tattari. 2018 Tyyny — Kätkyt — Pöytä. 2019 Paulakenkä. 2020 Mehiläisen pesä, mettiäispesä, kimalaispesä. 2021 Saarnastuoli. 2022 Hewosen jalat ja häntä. 2023 Katso: Yksi hauhi… 2024 Pää. 2025 Tynnyri, leili, lekkeri, purakka, nassakka. 2026 Aura, laiwa ja aurinko.

150

2027. Yksi kukko, yhdeksän noukkaa? 2028. Yksi kurki, jalkapuoli, ympäri meren mataa? 2029. Yksi kurki, neljä nokkaa? 2030. Yksi käsiwarsi, sata sormea, tuhat kynttä? 2031. Yksi lammas wettä huuti, kaikki karsina janostui? 2032. Yksi lehmä Leskelässä, ainoa anoppilassa, sekin nuo rin nostettawa, terwaköysin temmottawa? 2033. Yksi luttu, wiisi solaa, wiiden weljesten sowinto? 2034. Yksi maista… 2035. Yksi meillä, yksi teillä, yksi kaikella kylällä? 2036. Yksi mies kiljasee, yhdeksän yrittelee? 2037. Yksi mies, yhdeksän mahaa? 2038. Yksi mies, yhdeksän nenää? 2039. Yksi mies yhdellä kiwellä soutaa? 2040. Yksi mies ympäri puun? 2041. Yksi musta mullukainen neljän loukon sisässä, syö kerran päiwässä, jos syötetään, hampaita sittekin kaiwetaan? 2042. Yksi musta mullukainen sata saawia wettä juopi?

——- 2027 Katso: 2012. 2028 Kauha padassa — Kapusta piimäpytyssä. 2029 Katso: 2018. 2030 Petäjä. 2031 Lukkari alottaa wirren ja koko seurakunta weisaa. 2032 Kirkonkello. 2033 Katso: 2015. 2034 Katso: Kaksi haistaa… 2035 Jumala — Aurinko. 2036 Pyssy lauaistaan ja haulit lähtewät — Lukkari alottaa wirren ja seurakunta rupeaa weisaamaan. 2037 Katso: 2012. 2038 Katso: 2012. 2039 Yksinäinen puu järwen luodolla — Kiwenpuu jauhaessa. 2040 Käärme. 2041 Saunan kiuwas, pirtin muuri. 2042 Saunan kiuwas.

151

2043. Yksi ottaa, toinen panee? 2044. Yksi owi, kaksi luhtia? 2045. Yksi owi, wiisi luhtia? 2046. Yksi pihlainen piiska ympäri kylän rappuita? 2047. Yksi pikku pihlajainen, ympäri meren yletty? 2048. Yksi pölkky, yhdeksän reikää? 2049. Yksi sanoo los, los, toinen sanoo los, los… 2050. Yksi sanoo tous, tous, toinen sanoo tous, tous, kolmas sanoo tous, tous, neljäs sanoo tous, tous, wiides sanoo wiuh, wauh? 2051. Yksi sika, kahdeksan kärsää? 2052. Yksi silmä siikelillä, sekin seipän nenässä? 2053. Yksi silmä Yrjänällä, sekin puulla puuskataan? 2054.1. Yksi suu, yksi noukka, kaksi palaa suussa? 2054.2. Yksi suu, wiisi luhtia? 2055. Yksi tammi kahdellatoista oksalla, joka oksalla neljä pesää, joka pesässä seitsemän munaa, joka munassa neljäkolmatta poikaa, kukin kuolee kuusikymmentä askelta käytyänsä? 2056. Yksi toista pari härkiä, kuinka monta se tekee?

——- 2043. Suu ja käsi syödessä. 2044. Kinnas. 2045. Sormikas. 2046 Tie. 2047 Padan sanka, kattilan panka. 2048 Katso: 2014. 2049, 2050 Hewosen jalat ja häntä 2051 Pöytä jalkoinensa. 2052, 2053 Wärttinän keträn reikä — Kirweensilmä. 2054.1 Rintasolki. 2054.2 Sormikas. 2055 Wuosi, kuukaudet, wiikot, päiwät, tiimat ja minuutit. 2056 Kolme.

152

2057. Yksi tupa, tuhat ikkunaa? 2058. Yksi tupa, usiampi akkuna kun kuninkaan linnassa? 2059. Yksi tupa, wiisi kamaria? 2060. Yksi tynnyri, kahtalaista olutta täynnä? 2061. Yksi ukko, kaksi piippua? 2062. Yksi ystäwällinen käärämä, ei liiku liikuttamatta, eikä käänny kääntämättä, eikä syö syöttämättä, ei ota kun annetaan, ei ano kun tarwitsee? 2063. Ylös ja alas jyrkkä, miehen reisi suussa? 2064. Ylös ja alas mäkiä, kolmekymmentä nappulata niskassa? 2065. Ylös ja alas mäkiä, miehen reisi hampaissa? 2066. Ylös ja alaspäin wastamäkiä, pehmiä wuode seljässä? 2067. Ylös mäkiä, alas mäkiä, walkia wantut suussa? 2068. Ylöspäin tyhjänä… 2069. Ylössuin tyhjä, alassuin täysi? 2070. Ymmyrkäinen kun muna, pitempi kun kirkon seinä? 2071. Ympyräinen kun kuu, sininen häntä kun wasta? 2072. Ympäri maailman ääni kuuluu, ei kukaan wielä nähnyt ole?

——- 2057 Nuotta; rysä; merta. 2058 Sormustin, wingerpori. 2059 Sormikas, sormikintas. 2060 Muna. 2061 Patsas ja orret. 2062 Rintalapsi, kapalolapsi. 2063 Saapas, warsikenkä. 2064 Hara, karhi, äes, astuwa. 2065 Katso: 2060. 2066 Lammas. 2067 Kosken pyörre. 2068 Katso: Ylössuin… 2069 Lakki, hattu.. 2070 Lankakerä, rihmakerä. 2071 Nauris. 2072 Tuuli.

153

2073.1. Ympyräinen, pympyräinen, keskuspaikka paakeroinen, paakeroisessa läpönen, läpösessä karwalaukku? 2073.2. Ympyräinen, pympyräinen, tuoresta lihaa täynnä? 2074. Ympyräinen, pympyräinen, korwillaan seisoo, päällään kansaa elättää? 2075. Ympyräinen pympyräinen, juoksee terettelee, niinistä siltaa rautaiseen linnaan? 2076. Yö tulee, työ tulee, kaksi karwaista yhteen menee? 2077. Yöksi pukee, päiwäksi riisuu? 2078. Yöllä syntyy, päiwäksi pois lähtee? 2079. Yöllä uljas, päiwällä paljas? 2080. Yön tullen, pimeten illan, kahdet karwat luotetaan? 2081. Yön tyttö, hämärän lapsi, ylös katsoo, maata kuopii? 2082. Yöt hakkaa, päiwät hakkaa, ei koskaan lastua lähde? 2083. Yöt huhuu, päiwät huhuu, ehdätystä ei saa? 2084. Yöt huutaa, päiwät huutaa… 2085. Yöt katsoo, päiwät katsoo, ei koskaan silmät räpähä? 2086. Yöt kituu, päiwät kituu… 2087. Yöt kulkee, päiwät kulkee, ei koskaan perille pääse?

——- 2073.1 Siiwilä. 2073.2 Sormus. 2074 Pata, kattila. 2075 Herneitä, rokkia, riistoja eli papuja wieritetään kiehumaan. 2076 Silmäluomet nukkumaan ruwetessa. 2077, 2079 Sauna, kyly — Wuode, sänky. 2078 Kaste. 2080 Katso: 2076. 2081 Harawa; kuokka, aura. 2082 Seinäkello. 2083, 2084 Koski. 2085 Korwo, saawi. 2086 Katso: Kituu yöt… 2087 Tiimakellon wiisari — Aika.

154

2088. Yöt lauttana, päiwät pölkkynä? 2089. Yöt leikkaa, päiwät leikkaa, lastua ei saa? 2090. Yöt lipsuttaa, päiwät lipsuttaa, lastumusta ei saa? 2091. Yöt loukuttaa, päiwät loukuttaa, päistärtä ei lähde? 2092. Yöt matkaa, päiwät matkaa, ei koskaan höröttele? 2093. Yöt pauhaa, päiwät pauhaa, ääni ei saa koskaan rauhaa? 2094. Yöt päiwät walittelee, ei koskaan lepoa löydä? 2095. Yöt ummessa, päiwät auki?

——-
2088 Olkiwuode, joka päiwäksi sidotaan yhteen. 2089 Kello. 2090
Y. k. .e. — Lehmä märehtii. 2091 Y. k. e. — Lehmä märehtii. 2092
Wirta. 2093, 2094 Katso: 2083. 2095 Pulpukka, silmät.

155

2096. Äiti lapsiansa imee? 2097. Äkäntä ämmän perässä, ei lähde kynsin, eikä hampain? 2098. Ämmä loukossa, näppy perässä? 2099. Ämmä loukossa, punaisia marjoja helmat täynnä? 2100. Ämmä mänkii mäellä, kaksi päätä, kahdeksan jalkaa? 2101. Ämmän perä äriseepi, miehen tuuran tunkiessa? 2102. Äsken ämmä äänen päästi, kun kukkaro katosi?

——- 2096 Meri eli järwi jokia — Enojoki olkajokia. 2097 Kiwi huhmaren pohjassa, kun kauroja surwotaan. 2098 Oluttynnyri, juomaastia, taaritiinu. 2099 Uuni ja hiilet; liesi, liedos, hiilikkö, hiilihinkalo, pesä, mähe. 2100 Tiine hewonen eli lehmä. 2101 Kirnuaminen. 2102 Kana munittuansa.

156

2103. Öweristi reidellinen… 2104. Öyrikkä reidellinen, wiiri kuuri säärellinen, kunne kuuri wiirittää, sinne öyrikkä öyrittää?

——- 2103 Katso: Ewerikki… 2104 Rukki ja rulla.

Lisäntöjä.

Nämät lisännöt owat herran Edw. Nylanderin ja kauppamiehen El. Raussin kokoilemat. Kirjan pränttäminen kuin oli jo alkanut ennenkuin nämät uudet arwoitukset joutuiwat Kirjallisuuden Seuran huostaan, niin ei olla niitä saatuna yhteen järjestykseen entisten kera, waan pantuna tähän loppupuolelle.

2105. Akkunat pimenewät, jauhajat wäsywät, astiat wesilähteen reunalla? 2106. Annappa akka allastai, kuin ma kastan kullastasi, en pistä sywään, enkä reikää repäise? 2107. Alta alun panee, keskeltä leikin lyö, pienestä läwestä sisään menee? 2108. Ei ole saumaa, ei ole raumaa, eikä lukkoa, eikä lukon läpeä? 2109. Ennen elänyt, nyt kuollut, sielua ja ruumista kantaa? 2110. Halli haukkuu kaiken yötä, walkea orawa suussa?

——- 2105 Ihminen wanhetessa. 2106 Puuro= tahi huttuwadin silmä. 2107 Rukki. 2108 Muna. 2109 Kengät. 2110 Pellawasloukku loukuttaessa.

158

2111. Hepo kuollut kankahalla, warsa mahassa potkii? 2112. Holkkaa, kolkkaa hongistossa, mäti päällä mäyhkyää, kulta päällä kuukuaa? 2113. Huis pitkää, hyis leweää, karwat kahden puolen? 2114. Hullun salko huuhtehessa, mielettömän suussa? 2115. Hyppii, keikkuu, ripsuu, ruiskuaa? 2116. Hyrrii, hyrrii, kolmella jalalla seisoo, pienestä läwestä sisään menee? 2117. Hyräjää, häräjää matalassa männikössä? 2118. Illerinen tillerinen nurkassa makaa; kuin se rikki menee, ei sitä seppää Suomen niemessä, joka sen parantaa? 2119. Isomahainen muori, koukkuselkä waari; kuin muorin musta kastuu, niin waarin kanki lauhtuu? 2120. Iso rusko rankaselkä, joka tien korpeen tekee? 2121. Iso rusko ronkamainen sormerolla tapettiin, sarwet maahan kaiwettiin, weri kotia wedettiin, luut metsään heitettiin? 2122. Iso suuri Saksan pässi, tantereella tanssaa, wentereellä wenssaa, ei kierrä kytkyttänsä, eikä katkaise kaulaa?

——- 2111 Hiilihauta. 2112 Kirnuaminen. 2113 Maantie. 2114 Kirnu mäntinensä. 2115 Ruusku sarwi. 2116 Rukki. 2117 Kirnuaminen tuwassa. 2118 Kanan muna. 2119 Pata ja haahlat. 2120 Kulowalkea. 2121 Terwan poltto. 2122 Tuuli.

159

2123. Kaksi aittaa raswaa täynään? 2124. Kaksin päin, kahdeksan jalan julkumalla, neljä silmän mulkumaa, kaksi hännän roikamaa? 2125. Kaksi seisoi, hölpöt liikkuiwat, punapää, karwainen juuri? 2126. Kaksi tikkaa takoo yhden ämmän peräpuoleen? 2127. Kaksi tuulta juohattaa, kaksi tuulta halkaisee, neljä antaa, neljä kantaa, yksi perää pitää? 2128. Kesät heiluu, talwet makaa, pikkuinen warpunen watsassa? 2129. Kituu, naukuu, kiljuu, parkuu kiwistä wuorta kulkeissaan? 2130. Kiwiset jalat, puinen pää, silmät liinan siemenistä? 2131. Kowa maha kalliosta, pitkä kaula pään laella? 2132. Kuin painaa, niin parahtaa, kuin wetää, niin weri lähtee? 2133. Kuin yksin on, niin ei puhu mitään, kuin wertahisensa näkee, niin kitisee? 2134. Kuka wähästä paljoa pyytää? 2135. Kukko laulaa lähteellä, nokinenä nykyttelee? 2136. Kultanen korento ikkunasta akkunaan?

——- 2123 Sieramet. 2124 Tiine eläin. 2125 Muuran. 2126 Petkeleet surwoessa huhmareen. 2127 Lehmän sieramet, sarwet, nännät, jalat ja häntä. 2128 Lehmän kello. 2129 Sirkku. 2130 Nuotta. 2131 Palawa uuni ja savu. 2132 Juoma=tynnyrin tappi. 2133 Lintu. 2134 Nauriin kylwäjä. 2135 Wiinapannu. 2136 Päiwäpaiste.

160

2137. Kurawettä kursii, rantawettä ransii, tuhat miestä rattaissa, sata koiraa perässä? 2138. Käypi ylösmäen, käypi alasmäen, miehen sääriluu suussa? 2139. Lehmä menisi lääwään, waan ei mahdu sarwiltaan? 2140. Lentää ja laulaa, ei ole päätä eikä kaulaa? 2141. Leweämpi lehmän häntää, kirjawampi kissan häntää? 2142. Lihasta ja werestä syntynyt, ei ole lihaa, eikä werta; suuret herrat sitä kantawat, monelle se kunnian antaa ja monelta kunnian ottaa? 2143. Liina tupaa liikuttaa, tupa miestä kiikuttaa? 2144. Lintu lentää ja laulaa, ei ole päätä, eikä kaulaa? 2145. Läpi päässä, pää läwessä, lällerö ladon owella, kiwiriippa peräpäässä? 2146. Maalla seisoo, wedessä kaatuu? 2147. Mikä kahisemata heiniin menee? 2148. Mikä kaikkein puiden kuningas on? 2149. Mikä kala pienin wesissä? 2150. Mikä lihaan liitetty, mikä päälle pinkotettu, mikä senkama perässä, mikä jonkama renkamessa?

——- 2137 Nuotta. 2138 Saapas. 2139 Kytkyt läpi seinän. 2140 Tuulen henki. 2141 Taiwas tähdissä. 2142 Kirjoituskynä. 2143 Laiwa miehinensä. 2144 Ääni. 2145 Kaiwon wintti. 2146 Paputahi riistahaasia. 2147 Kuuwalo. 2148 Orjantappura. 2149 Jonka pää on likinä pyrstöä. 2150 Hewosen waljaat: a) länget, b) luokka, c) reki, d) mies reessä.

161

2151. Mikä onnettoman kanssa liitossa? 2152. Milloinka wesi oli kaikkein korkeimmillaan? 2153. Minkä pojat purjehtiwat, ennenkuin isä ilmaan tulee? 2154. Minkä suolet sieramissa? 2155. Mintähden heiniä pannaan hewosen eteen? 2156. Mintähden kukko panee silmänsä kiini laulaessa? 2157. Missä paikassa kalassa enin lihaa on? 2158. Mitä kiwiä enin koskessa on? 2159. Mitä puita metsässä enin on? 2160. Mitä uusi kenkä waatii? 2161. Monta jywää korttelissa on? 2162. Montako naulaa hewosen kengässä on? 2163. Musta härkä mulwii kirjawalle karjalle? 2164. Musta kuin pappi, hyppää kuin Lappi, waan ei yhdeksän miestä riimuun saa? 2165. Musta siemen, walkonen pelto? 2166. Mämmi tuokkonen mäellä, silkki tyttäriä täynä? 2167. Märkä rätti räystäällä, märkiä täitä tippuu?

——- 2151 Kalan onkia. 2152 Kuin se Jordanin wirrassa oli Wapahtajan pään päällä. 2153 Säkenet tulta iskeissä. 2154 Wirsun, löttösen. 2155 Ei hewonen syö takapuolella. 2156 Osaa wirtensä ulkoa. 2157 Pään ja pyrstön wälissä. 2158 Märkiä kiwiä. 2159 Wääriä puita. 2160 Toista parikseen. 2161 Ei yhtään. 2162 Ei yhtään. 2163 Pappi saarnaa. 2164 Kirppu. 2165 Kirja. 2166 Sontaläjä ja sontiaiset. 2167 Räystäät kuin keväällä sulawat.

162

2168. Napukoitti nawan päällä, kuin pääsi sisään, niin lopsahti? 2169. Neljä reittä renttelissä, weden keihäs kerttelissä, karwatappura wälissä? 2170. Oli neljä munaa, niistä otti pappi rouwineen ja lukkari tyttärineen jokainen yhden ja yksi jäi jälellen? 2171. On Ruotsissa, waan ei Suomessa; on riihessä, riihen parsissa ja ylhäisissä orsissa? 2172. Pieni mies, kähärä tukka, sawussa seisoo? 2173. Pihlaja pyhällä mäellä, pyhä lehti pihlajassa; joka sen luut lukeepi, hampaat suusta putoawat ja kieli suussa märkänee? 2174. Piilipuu mäessä kaswaa, pyhä marja piilipuussa? 2175. Pimeässä kiiltää, kuin walkean näkee, ei kiilläkään? 2176. Pistä pitkää sisään, anna siellä loikerrella? 2177. Pitkä ja paksu, pakaroille paras? 2178. Puinen reikä, lihanen naula? 2179. Pukki menisi luhtin, waan ei mahdu sarwiltaan? 2180. Puusta pullin pallikainen, niinistä nipun napukka?

——- 2168. Awain lukkoa awatessa. 2169 Sukkula, syöstäin käämyinensä kankaan suussa. 2170 Papin rouwa oli lukkarin tytär. 2171 Puustawi R. 2172 Mallas ituineen. 2173 Morsian ruunussaan ja tapoineen. 2174 Raskas waimo. 2175 Kissan silmät. 2176 Mela wiinariistaa hämmentäessä. 2177 Penkki. 2178 Lapsi reikärenkussa. 2179 Luhdin raput ja käsipuut. 2180 Merta.

163

2181. Pyhä risti reisiänsä retkutteli, mallikka mahassa pyöri? 2182. Pää läwessä, läpi päässä, lällytin läwen owella, taputin selän takana? 2183. Pää paljas, reunat karwaiset? 2184. Reiden wälistä reitten wäliin, reitten wälistä lewiään lipukkaan, lipukasta pitkään potkoon, pitkästä potkosta temppuan laukkuun? 2185. Renkistää reisiä, hajoittaa haaroja, pistää keskelle jos osaa? 2186. Rihisee, rahisee rantasehen ruuheen? 2187. Ripukset rapukset, talon wanhat wastaawat? 2188. Risattu, rasattu, owen suuhun osattu? 2189. Räkki räystäällä, karwas maata niputtelee? 2190. Sadan wanha äijä, yön wanha pää? 2191. Sata sattia, sata satin poikaa, satti itse nättipää? 2192. Seisoo kuin seinä, puhuu kuin pale? 2193. Seitsemän päätä ja seitsemän ääntä ja kaikki yhdessä päässä? 2194. Sika juoksi silkin solkin, porsaat täyttä rawia? 2195. Sika winkuu sillan alla rautaisissa kahleissa?

——- 2181 Tuulimylly. 2182 Sarwea imewä lapsi. 2183 Kiwi, nauris. 2184 Maidon lypsäminen ja nautinto. 2185 Kankaan kutominen. 2186 Herneet pataan laskeissa. 2187 Pata haahloissa. 2l88 uuni. 2189 Tähti. 2190 Lumitykky kannolla. 2191 Auma ja kykät pellolla. 2192 Uuni. 2193 Linnun pesä hewosen pääkallossa ja 7 poikaa. 2194 Härkin, hierin padassa. 2195 Wiinapannu tulella.

164

2196. Silmään pistää, selkään wääntää? 2197. Sisaruksia sillallinen, weljeksiä wenheellinen, kaikki yksiä hattarapäitä? 2198. Säkki alla, mylly päällä, tiheä metsä mylyn päällä, pieniä eläwiä metsässä? 2199. Syödä sysin, käydä käsin, pieni konttinen selässä? 2200. Tammi kaswaa tanhualla, kukko laulaa lähtehellä, nokinenä nyrkyttää, ei ole terwe, eikä kipiä? 2201. Teini meillä, teini teillä, teini joka talossa? 2202. Tien pituinen, jäneksen lewyinen? 2203. Tikka uutto, reunalla rehakka kuusi? 2204. Tikan reikä kohtu kolo? 2205. Ukko nurkassa, toppelo kourassa? 2206. Uusi kansi, wanha lakki? 2207. Wakkanen Wirosta tuotu, täysi tuoresta lihaa? 2208. Waras aittaan menee, pussinsa portaille heittää? 2209. Wedä, wiruu, kastetta kaswaa? 2210. Wiirikuuri warrellinen, hellerikkö reidellinen, jonka wiirikuuri wetää, sen hellerikkö kuluu? 2211. Wiiri seisoo, lapa liikkuu?

——- 2196 Jalaksen painaminen. 2197 Maltaat. 2198 Ihminen. 2199 Kuontalo. 2200 Wiinapannu. 2201 Kukko. 2202 Reen jalakset tahi jäljet. 2203 Koira koppelin owella. 2204 Wiulu polvella soipi. 2205 Kaljatynnyri. 2206 Jää järwessä. 2207 Sormikypärä tahi wingerpori. 2208 Nuppineula. 2209 Noki. 2210 Wiipsiäminen. 2211 Owi.

165

2212. Wiisi weljestä wetää yhtä waiwaista kahdesta owesta ulos? 2213. Wilwolainen wiisi wetää kulwolaisen peräpuoleen? 2214. Wiukaa, waukaa, somerikkoa soutaa, kiertää kiwistä linnaa? 2215. Wäänsi mullan, löysi kullan, heitti helmat permannolle? 2216. Yksi herra, sata rakkia perässä? 2217. Yksi kahden edellä, yksi kahden keskellä, yksi kahden perässä; montako siinä on? 2218. Yksi lehti liikahtaa, kaikki puut kajahtawat? 2219. Yksi leipä, kaksi warrasta, muori wetelee waaria parrasta? 2220. Yksi luhti, sata ikkunaa? 2221. Yksi lääwä, kaksi orrellista walkeita lampaita? 2222. Yksi mielinen, sata kielinen? 2223. Yksi sika, kaksi kärsää? 2224. Yöt ja päiwät juoksee, ei koskaan perille tule?

——- 2212 Nenän niistäntä. 2213 Rukki. 2214 Sirkku. 2215 Perunat. 2216 Nuotta ja kohot. 2217 Kolme perätysten. 2218 Pappi saarnaa. 2219 Rukki. 2220 Werkko. 2221 Hampaat suussa. 2222 Kirja. 2223 Puohdin. 2224 Koski.

Toisintoja

1. Aamulla neljällä, puolipäiwänä kahdella, illalla kolmella jalalla. 2. Aidan raosta mahtuu pienestä, pirttiin j. n. e. 7. Aitta alla … siinä kakutellaan. 8. Aitta alla … pikku wiitta (tihiä metsä) j. n. e. 14. Akan rätsi aidalla, se on täitä täynnä. 17. Akka alla … sammalwihkonen (waahti walkia) wälissä. 33. Alla nawan … päällä polwen poukottaa j. n. e. 49. Arkku alla … korpien päällä orawat. 57. Edespäin illa, takaperin aamulla. 59. Edestä erä, keskeltä kerä j. n. e. 72. Eläwä alla ähkää j. n. e. 75. Eläwä hauta, eläwä haudattu (eläwä ihminen). 76. Eläwä pitää puusta, pitkä lanka puun nenässä, kuolema langan nenässä, mato kuoleman kourassa, eläwä madon seljässä. 96. Esilukko… Ruotsin lukko lappiassa. 97. Eskeli kiljuu… Paakari pajahtaa pakatsimen marjoja. 99. Eweristi reiällinen, wiiripuuri j. n. e. 101. Haapa halia mäellä (halleella mäellä, Hannilan mäellä), koiwu Kollon taipaleella (Kosken taipaleella) j. n. e. 105. Hartaasti hakee, eikä… 108. Halli haukkui … luut suusta lokaeliwat (lohkeiliwat, mureniwat, murenuiwat, putoeliwat). Halli haukkuu kaiken yötä walkea orawa suussa. 116. Harakka hapistelee (hatistelee) j. n. e. 125. Helsingissä hakataan… wielä laikot Lappihinki. 130. Hepo hirnui Helsingissä (Hiiden maassa)… tänne waljaat wapisi. — Hepo hirnui Helsingissä, kuului luokin lupse, länkien läpse, waljasten walistus. 146. Hepo tästä herkun läksi, tamma tarkun … rannat raikkasemaan. 152. Herrain herkku, talonpoikain tarwis, jota ei koiratkaan uunna syö. 154. Herrain herkku… eikä tarelkkata (lautaista) tarwitse. 178. Hirwi suuri … weri wuowattiin kotiin. 192. Huoneen lewynen j. n. e. 196. Huutaa, huhoilee, pyhän pellon pientareella. 198. Huutaa yöt … ei koskaan ääni sammu (lankea). 200. Hyppii koppii … yhteen tuppuun tupristaksen. 230. Ikkunasta, akkunasta … ei saa luudalla lakaista, eikä wuolimella wuolla. 232. Ikkunasta sopii, uksesta ei sowi'kaan. 244. Aukase karwaista j. n. e. 251. Iso kukko … pyhän pellon pientärellä. 266. Isä lynkä, äiti wänkä tytöt lipulapukaiset, pojat ympärispyöriwäiset. 269. Isä pitkä, äiti wäärä, likat litiläätiköitä, poika peukalon pituinen. 272. Isä suora … tytär lituslaatiskainen j. n. e. 277. Isää synnytetään, pojat juoksee. 297. Juosten juomaan menee … pirtin päältä heinät syöpi. 31l. Jänis kynti … pelto wieri. 340. Kaksi kultaista kukkoa j. n. e. 348. Kaksi lasta, kumpikin äitinensä, niillä on kolme päätä. 369. Kaksi weljestä kaiken ikänsä korwan juoksee j. n. e. 389. Karwainen hömmöttää j. n. e. 393. Karwasuinen katselee nilkimäistä (nikkupäätä, nilka=, nilki=, nilkäpäätä) nielläksensä. 416. Kekonen keskellä j. n. e. 423. Kellä suu päälaella j. n. e. 428. Ken wieraalle … nauraa. 441. Kesällä wiuhkaa … talwen aitassa makaa. 442. Kesän kesti … syksyn uunna morsianna (syyssä nuorra neitosena). — Kesällä leski, talwella leski, syksyllä lihawa neito. 444. Kesän leski … syksyllä nuori muori. 453. Keträwarsi … saapia tähystämään (ihantelemaan). 454. Keträwarsi … menewiä neuwomaan. 457. Kiikeroinen, koukeroinen j. n. e. Kiukurainen, kaukurainen (kaikerainen) j. n. e. Kiikeroita, kaakeroita j. n. e. Katso: 397, 398. 469. Kipilipi lintunen j. n. e. 471. Kirjawa karja, musta paimen, walkoinen rinta, huutaa hujuttaa. 473. Kirjawaa karjaa käwelee pitkin puista siltaa, putoaa malmiseen holwiin. 476. Leweämpi lehmän nahkaa, kirjawampi kissan nahkaa. 481. Kirppuna metsään menee, kaakkuna kotiin tulee (keränä kotia tulee). 492. Kiwikenkä, tuohisaapas meni suota… Kiwijalka, tuohisaapas j. n. e. 500. Kodissa kolahti, rannalla rämähti j. n. e. 501. Korwessa syntynyt j. n. e. 523. Korkiampi kotaa … walkiampi witiä. 524. Korppi lenti leuhotteli j. n. e. Kotka lentää kotkottaa, wesi siiwistä sirajaa. 542. Kuinka sitte … ja waan walkia tamma jäisi? Wastaus: Pappi ajelisi walkialla tammalla, ja wihkisi yhteen poikia ja tyttäriä. 546. Kuiwa kuusi … kaswoi tuoreita käpyjä. 551. Kulkee kun kuleri … iän kaiken iswotalla j. n. e. 552. Kulkee kun kuningas, waeltaa kun suurin walta, joka wuosi wuotetaan, walmistellaan waroja, köyhimmässäkin kodissa. 558. Hieta alla, hieta päällä, kulta=hieta wälissä, neitsyt tanssii kullan päällä. 560. Kultaa kullat … metsän rannalla punnitsewat (metsän rannalla weisotaan). 567. Kumman … kuusikossa kupsaawaisen, lepikössä lepsaawaisen. 585. Kun pistää … kun wetää, niin wesi lähtee? Kun pistät … niin wettä heittää. 597. Kuollut eläwää pensaasta wetää (puskasta wetää). 613. Kuuluu kun … näkyy kun tsaari j. n. e. 621. Kuusläpinen … lipaläpi seitsemäs. 642. Kyynärä karwaista, piwon täysi j. n. e. 662. Lahna kultainen … mähnä päällä mäkkää (päällä mässää). 665. Lammas metsään menee, kylkiluut rumottawat, Lammas metsästä tulee, willat maata wiistäwät. 670. Lampaat … heliätä heinänpäätä. 677. Lato täynnä … keritty pässi (keritty karkko, jäärä). — Lampaita lato täynnä, punanen keskellä. 678. Lattian lewyinen, lehteä kewiämpi. 696. Lemmen lehti liikahti, sitä kansa katsahti. — Lemmen lehti leikahtaa, kaikki kansa katsahtaa. 706. Lewitä reittäs, hajota haaras, anna piirin läwitse käydä. 716. Liha tiskissä j. n. e. — Kala wadissa j. n. e. 717. Lihaa kantaa … ei ole luuta, ei lihaa itsessänsä. 728. Liko liikkui, linnat souti j. n. e. 746. Lipas lippaalla, näädän häntä päälimmäisnä. 748. Lippa lipan päällä, lappu lapun päällä, holppa tolppa peräpäässä. 756. Lohi syöpi lounatta j. n. e. 757. Lohta syödä luskuttelee j. n. e. 784. Lyhyt männikkö metsässä, mätimöykky j. n. e. 790. Musta härkä mulleroinen, tasajalka j. n. e. 823. Maito kaatui … eikä pesten pesimellä. 825. Makaa kuin tukki, kusee kuin pukki, kylkiluut nahan päällä? 827. Makiaista … kaikki supi maistetaan. 844. Metsän kiiwas … pellon höystöltä. 885. Mies metsään menee … sieranpää sisälössä. 911. Mies tuwassa, tuhat j. n. e. — Mies pihassa j. n. e. 918. Mikä tietä edemmäksi menee. 957.2. Mikä kyykkii kynnyksellä. 960. Mikä lapsen … saapi wanhan wanhemmaksi. 981. Mikä on tehty … sinattu sinikiwellä… 992. Mikä pönttö … mikä kiilto penkin alla (kirkas penkin alla) … mikä pyörä pöydän alla… 1011. Mikä tiellä … mikä wiirikki perässä, mikä kykkä (mikä tuhma) wiikissä, mitkä soilotteet siwulla, mikä kaarikka j. n. e. — 1011. Helkän telkkä tietä juoksi, mikä häilikkö jälessä, mitkä kairat kahden puolen, mitkä suolikot siwulla, mikä kiikku niskan päällä, mitkä heltat leuan alla? 1093. Musta hakki hiipalainen j. n. e. 1105. Musta lakki lippalainen j. n. e. 1116. Musta mies mäkiä laskee, nuppineuloja nieleskelee. 1134. Musta … otsaansa nuoleskelee. 1136. Mustempi syttä … pienoisessa kupposessa, pankon päässä. 1137. Musti paistaa peräänsä, wesi silmistä kihoaa. 1138. Musta meillä, musta teillä j. n. e. 1146. Mylläkky mäkiä … neljän silmän moljakkeen (möllähyksen) j. n. e. 1150. Mikä täynnä … notko noppulaneniä. 1170. Morsian kylää käypi, riihen riuku perässä. — Morsian käypi lattialla, riihen parsi perässä. 1178. Neljä alla niputtaa, naputtaa, kaksi kuulee, kaksi tuulee, kaksi tietä katsoo, kaksi koiraa torjuu. 1179. Neljä liikuttaa, neljä remputtaa j. n. e. 1183. Neljä neittä … yhteen waahtiloitsewat. 1201. Niemet pitkät, saaret soukat (lahdet kaidat) j. n. e. 1219. Nosta reittä, pistä reittä, että pulkka läpitse menee. 1222. Nykkii ja nykkii, käypi ja käärii, saapi pikku takkasen selkäänsä. 1243. Onneton owelta katsoo, wiisi miestä j. n. e. 1247. Onto puu, onto rauta, josta liuku laukeaa, miehen surma suikeltaa. 1251. Onsi puu, römettä rauta j. n. e. 1294. Pane watsa … anna pitkän höllöttää (pistä pitkää sisään). Laske watsa j. n. e. 1297. Pappi pirtissä, tukat tuulessa. 1323. Pieni musta … ison ruhon j. n. e. 1331. Pieni mies, nenä nykerä, perheen ruoka takana. 1332. Pieni mies, rautaiset saappaat. 1339. Piilikko pihalla juoksi, lihapala j. n. e. 1364. Piwo paljasta… 1371. Pirtti piti … törsilöissä imaneita, imaneissa j. n. e. 1372. Pirtti pääsi … perä wietiin sotaan. 1385. Pitkä witsa … ympäri kylän kerii (ympäri meren ylettyy). 1391. Pohjatonna, kannetonna, luuta lihaa täynnä. 1429. Punikki … halki waarojen hajotti. 1431. Puoli mustaa, puoli walkiata, Kinterwöisen kintaassa (kylän Matin kintaassa). 1438. Puukenkä, kiwikawia, läksi suota j. n. e. 1440. Puun pituinen, punaisen langan wahwuinen j. n. e. 1441. Puun pituus, hiiren hännän wahwuus, kaikki j. n. e. 1464. Pyy istui pyhäjokeen j. n. e. 1476. Päiwän wiisas käwi maan kunnialla, tuli metsän wiisas, otti päiwän wiisaan j. n. e. 1480. Pää poikki … sydän ulos otetaan j. n. e. 1490. Pää punainen, tywi karwainen (warsi karwainen). 1509. Rahko … käy pitkin kiwistä wuorta j. n. e. 1523. Rautanen lintu … seinän läpitse lentelee. 1538. Mikä rätti räystäällä… 1550. Ruotsissa isketään, tänne säteet j. n. e. 1563. Saari saaressa, niemi niemessä j. n. e. 1572. Sata santsilla … itse santsi näppipää. 1575. Sata sataa … Kemin Kertun rumpussa. 1628. Sikosia … sinne tänne rissahtaa. 1631. Silmästä syöpi, kyljestä ulostaa. 1645. Siniwilla, sipsokarwa j. n. e. 1653. Sirkilöitty … selin seinään sidottu. 1660. Sirwiäinen … kaksi keppiä j. n. e. 1706. Siwuilta karwainen, päältä karwainen ja wielä yhdeksän kyynärää perän sisältä karwainen. 1708. Suu seljässä, sarwi otsassa, kylkiluut nahan päällä. — Suu seljässä, nenä päässä j. n. e. 1741. Tamma … warsoja maha täynäänsä. 1777. Tianen … Ruotsin kieltä mängertää. 1793. Tikan uuttu … reunalla rehiä kuusi (rehetty kuusi). 1803. Tissaa, tassaa, ehtoolla rossahtaa (äsken illalla rossahti). 1845. Tupa tuuti, latwa liehui j. n. e. 1847. Tupa täynnä … sauna täynnä sammioita. 1848. Roukkaa reikää, tuppaa täyteen, imee perästäni. 1855. Turun nukki (Turun nukki). Saksan j. n. e. 1856. Turussa … tänne kiitelewät. 1863. Tynnyri … onnetonna, reiätönnä (onsitonna, reiätönnä) j. n. e. 1874. Ukko kolmihampainen, kesät j. n. e. 1877. Ukko nurkassa, toppelo koprassa. 1909. Wakkanen Wirosta tuotu, täysi tuoresta lihaa. 1935. Weden liippaa, maan koukkaa. 1941. Wedestä syntyy … joka taloon tarwitaan j. n. e. 1957. Wiipontori … yli orren heipontori. 1960. Wiipsinpuu … aitan alle kääsertihen (kääsertelihen). 1973. Wiisi pistää … tihiäisen päätä kannon päähän. 1980. Wiisi weljestä wetää … pitkästä potkusta awoimeen laukkuun. 1981. Wiisi miestä yhdestä owesta sisälle menewät, joka miehellä eri kamari. 1983. Wiisi selkää, sata jalkaa. 1996. Wirossa waippa kudottu, täällä laita leimuaa. 2000. Wiiri kuuri warrellinen, hellerikkö reidellinen, jonka wiiri kuuri wetää, sen hellerikkö kuluu. 2003. Wuoltu, weistetty, kudottu, kehrätty, henkeä kantaa, henkeä painaa, henkeä ei ole itsessä. — Wuoltu … lihaa waiwaa, lihaa kantaa. 2028. Yksi kurki … ympäri maan matkaa. 2032. Yksi lehmä … sitäi nuorin nostetaan, terwaköysin temmataan. 2047. Yksi pikku pihlajata, yli j. n. e. 2055. Yksi tammi … joka pesässä seitsemän poikaa, joka pojalla neljäkolmatta munaa. 2167. Ylös mäkiä … walkia wahto suussa. 2099. Ämmä nurkassa kyykyllään, punasia marjoja hel= massa. 2107. Warpaasta alotti, reiden juuressa leikin löi, pienestä läwestä sisään menee.

MUUTAMIA WIRON KANSAN ARWOITUKSIA.

[Ikäskun Suomea muinen sopimattomasti kirjoitettiin Ruotsin mukaan, niin kirjoittawat Wirolaiset wieläkin kieltänsä pahasti Saksalta turmeltuna, jonkatähden se enemmin kirjoissa kun puheessa Suomen kielestä poikkeaa. Wirolaisten tapaan tulisiwat Suomalaiset sanat: luku, luuku, mielellinen, oma, sana, suurelle, tulinen, tuulinen kirjoitettawaksi lukku (luggu) luku, melelinne, omma, sanna, surele, tulline, tuline. Tätä kirjoituslaatua pitää meidänkin tässä pienessä arwoitusosotteessa seurata.]

Ait al, look peäl? Se on Suomeksi: aita alla, luokki päällä? Wastaus: Wasu eli päre'koppa ripanensa (sankanensa).

Annus lähhab ahjo peäle, teiwas selgas? S. o. Hannus lähtee ahjon (kiukaan) päälle, seiwäs seljässä? W. Reppänän lauta, pelti, ja warsi. K. 518.

Ei sedda närrita, egga nelata, egga sulla ta suus ärra; ja siiski mitmel wägga maggus? S. o. ei sitä närhitä (purra) eikä niellä, eikä sula se suusta pois; ja sentään (on se) monella wäki makia? W. Tupakkapiipun sawu.

Emmal lai maggo, issal pitk sammas, lapsed keik ümmargussed? S. o. emällä laaja maha, isällä pitkä seiwäs, lapset kaikki ymmyrkäiset? W. Uuni, piakka ja leiwät.

Emma ollit mulle, emmas sa ma jälle sulle? S. o. äiti olit mulle, äitiksi saan ma jälle sulle? W. Wesi ja lumi (jää, pilwi).

Ennam auko maas, kui tähtä taewas? S. o. enempi aukkoja (reikiä) maassa, kun tähtiä taiwaassa (taiwaalla)? W. Elonsänget pellolla.

Essa lats, emma lats, ommete ei olle kellegile poig? S. o. isän lapsi, äitin lapsi, ja kuitenki ei ole kummallenkaan poika? W. Tytär on.

Essandal ennamb jalgu kui sapid; paljo täl sapid kül om? S. o. isännällä (herralla) enempi jalkoja kun saappaita; paljoko sillä saappaita on? W. Yksi eli ei yhtään.

Hal härg, auk selgas? S. o. halli (halia) härkä, aukko (reikä) seljässä? W. Myllyn pääliskiwi.

Hal härg nurkas, kui ta kippitab, siis ta moirab? S. o. halia härkä nurkassa, kun (tai) kiputtaa, niin (tai) möräjää? W. Käsikiwi.

Hanni haljas, pae paljas? S. o. hanhi haljas (wiheriä), pää paljas? W. Kylpywasta eli wihta.

Hark al, hargi peäl paun, pauna peäl rist, risti peäl nup, nuppo peäl mets, metsas ellajad? S. o. haarukka alla, haarukan päällä laukku, laukun päällä risti, ristin päällä nuppi, nupin päällä metsä, metsässä eläjät? W. 8, 49, 92.

Harrakas linnas, sabba wäljas? S. o. harakka linnassa, häntä wäljässä (ulkona)? W. Laipiohirret.

Helle pu, helle tam, seäl on kulda, seäl on höbbedat? S. o. Heliä puu, heliä tammi, siinä on kultaa, siinä on hopiaa? W. Kirkko.

Hingelinne al, hingeto wahhel, hingelinne peäl? S. o. hengellinen alla, hengetön waiheella, hengellinen päällä? W. 126.

Hobbone hirnub Hio maal, heäl kulukse tenna maal, waljad on Wenne maal? S. o. hepo-hirnuu Hiiden maalla, häly (ääni) kuuluu tälle maalle, waljaat on Wenäjän maalla? W. 130, 131, 1255, 1996.

Hobbone joseb, ohjad seiswad? S. o. hewonen juoksee, ohjat seisowat? W. 135, 1259.

Hobbone ohjata, mies piitsata, te tolmota? S. o. hewonen ohjatta, mies piiskatta, tie tolmatta (tomutta, pölyttä)? W. Wene, laiwa.

Hobbone tallis, sabba räästas? S. o. hepo tallissa, häntä räystäällä? W. 144, 160.

Hobbone söidab ja lihha weab wähhemaks? S. o. Hewoinen kulkee ja liha wetäyy wähemmäksi? W. Kehrääminen.

Härg koddo, soled metsas? S. o. härkä kotona, suolet metsässä? W. 214, 1212.

Härg lautas, hallikas selgas? S. o. härkä lääwässä; allikko (hete) seljässä? W. Oluttynnyri.

Härg maggab, hallikas selgas? S. o. härkä makaa, allikko seljässä? W. Y. k. e.

Issa pitk, emma lai, ödde sögge, wend on pörane? S. o. isä pitkä, emä laaja, sisar sokia, weli pyöräinen? W. Maailma.

Issa ilma sündimatta, poeg kaunis poisikenne? S. o. isä ilman syntymättä, poika kaunis poikahinen? W. 259, 263, 277.

Isse iggerik, isse aggerik, isse isteb istme peäl? S. o. itse ikärikas, itse aikarikas (?), itse istuu istumella (istumen päällä)? W. Kansi.

Isse keleto, isse meleto, isse ilma=ma rakkendaja? S. o. itse kieletön, itse mieletön, itse maailman (koko maan) rakentaja? W. 1355, 1357.

Isse must ja kiwwine köhhoke? S. o. itse musta ja kiwinen kohtu (sydän)? W. Tuomen marja.

Jallato Jaan lähhäb seina kaudo ülles? S. o. jalaton Jannu lähtee seinän kautta (seinää myöten) ylös? W. 646, 1596.

Joseb ristimatta ja on kaks kord sündinud? S. o. juoksee ristimättä ja on kaksi kertaa syntynyt. W. 326.

Kaks härga püüdsid tappelda, mäggi olli wahhel? S. o. kaksi härkää pyysiwät (tahtoiwat) tapella, mäki oli waiheella (wälissä)? W. 340, 343.

Kaks kukked tahtwad aggulada, agga mäggi wahhel? S. o. kaksi kukkoa tahtowat otella, mutta mäki waiheella (wälissä)? W. 340 ja toisinto.

Kaks lehma, teine tine, teine ahher, ja ühtlaise poegewad mollemad? S. o. kaksi lehmää, toinen tiine, toinen ahtera, ja yhtaikaa poikiwat molemmat? W. Ruis ja ohrapelto.

Kaks örret walgid kanno täis? S. o. kaksi ortta walkeita kanoja täysi (täynnä)? W. 358, 381.

Kaks wennaksed ühhe siddemega seutakse? S. o. kaksi weljestä yhden siteen kanssa (yhdellä siteellä) sidotaan? W. Seiwäspari.

Karro köndis teed kaudo, karwat tilkusid mahha? S.o. karhu konti (käwi, astui) tien kautta (tietä myöten), karwat tilkkuiwat maahan? W. 665, 1153, 1897-1899, 1993.

Kaop kui kaswatat, kaswap kui kaotat? S. o. katoo kun kaswatat, kaswaa kun kadotat? W. Weräjä; awanto.

Keleto, meleto, ilma=ma tark? S. o. kieletön, mieletön, maailman tarkka? W. 851, 853.

Keerleb ja weerleb, kui otsa saab, munneb? S. o. kierielee, wierielee, kun päähän saapi, munii? W. Humalaköynnös. K. 272, 546.

Kerged silmad ja kerged jallad? S. o. kerkiät silmät ja kerkiät jalat? W. Waras.

Keik armastawad tedda, ja ükski ilma temmata ei woi ellada, ja siiski kardawad tedda keik? S. o. kaikki rakastawat tätä, ja yksikään ilman tättä ei voi elää, ja sittenki karttawat (pelkääwät) tätä kaikki? W. Tuli, walkia.

Kes könnib ümberkauda ilma maiast ärra minnematta? S.o. ken kontii (liikkuu) ympäri ilman majasta ulos menemättä? W. Simpukka, kuorinäkki.

Kes ne neijo norekesse, sössaritse sirgekesse, kesso ümbre allati, töine töise alla astwa? S.o. ketkä ne neiot nuorukaiset, sisarukset sirkkuset, jotka sinun ympärisi alati toinen toisen alla astuwat? W. Yö ja päiwä.

Kibab, kabab, saab sare, siis seisab? S. o. kiippaa, kaappaa, saapi (joutuu) saareen, niin seisoo? W. Luuta.

Kirbo surus, härjä raskus? S. o. kirpun suuruus, härjän raskuus? W. 480, 1312.

Kirbul lähhäb, luikis tulleb? S. o. kirppuna lähtee, luikona (joutsenena) tulee? W. 481, 1230, 1655.

Kitto soidab teda möda, kitto karwad kaksipiddi? S. o. wuohi soittaa (kulkee) tietä myöten, wuohen karwat kahdenpitin (kahda'päin)? W. 665, 1898, 1993.

Kiwwi oue todi, südda sissi lodi; minno issa temma olli, temma emmaks minna sain, se laps, kedda minna immetasin, se olli minno emma mees? S. o. kiwi=howiin tuotiin, sydän sisään luotiin; minun isä tämä oli, tämän emoksi minä tulin, se lapsi, ketä minä imetin, se oli minun emoni mies? W. Tytär imetti näljällä surmattawaksi tuomitun isänsä linnassa.

Kodda kolme nunga peäl? S. o. kota kolmen nurkan päällä? W. Pata kolmella jalalla.

Kolle kuusk, helle tam, rikka mehhe läwwe al? S. o. kolia kuusi, heliä tammi, rikkaan miehen portahalla? W. Säkkipilli.

Koorm wässib, ei koorma kandja? S. o. kuorma wäsyy, ei kuorman kantaja? W. 382, 599, 1733.

Kui ma käin, siis ma seisan, ja kui ma seisan, siis ma käin? S. o. kun ma käyn, niin mä seison, ja kun ma seison, niin mä käyn? W. Rukki — Mylly — Tahkoratas.

Kui woetakse, siis üllendab, kui pannakse, siis allandah? S. o. kuin otetaan, niin ylentää, kuin pannaan, niin alentaa? W. Waaka.

Kuk laulab kuse otsas, sabba rippub maas? S. o. kukko laulaa kuusen otsassa (latwassa), häntä rippuu maassa? W. Kirkonkello.

Kunnas pois päta tarren, ja ellap priskist pälegi? S. o. koskas poika päättä pirtissä, ja elää riskisti kuitenki? W. Kun päänsä ikkunasta ulos pistää.

Kunningas istub, omma sitta sees? S. o. kuningas istuu, oma sittansa sisässä? W. 29, 855, 1287.

Kunningas, saks, tallopoeg ja keik söwad, ei panda ellades lana peäle, ei noaga leikata? S. o. kuningas, Saksa, talonpoika ja kaikki syöwät, ei panna eläessä laudan päälle (pöydälle), ei weitsellä leikata? W. 153, 154.

Kurre kael ülle merre? S. o. kurjen kaula yli meren? W. 602.

Kuum kiwwi aita al? S. o. kuuma kiwi aitan alla? W. Lehmän utaret.

Köigub ja käigub, läbbi aia leigib? S. o. koikkuu ja keikkuu, läpi aidan läikkyy? W. Tähkäpäät.

Körgem kui hobbone ja maggab hire assemel? S. o. korkiampi kun hewonen ja makaa hiiren asemessa? W. 819, 820, 1597.

Körgem kui hobbone, maddalam kui sigga, mustem kuin karro? S. o. korkiampi kun hewonen, matalampi kun sika, mustempi kun karhu? W. 158.

Körgem kui kirrik, maddalam kui reggi, mustem kui süssi, walgem kui lummi? S. o. korkiampi kun kirkko, matalampi kun reki, mustempi kun sysi, valkiampi kun lumi? W. 523.

Laggi al, laggi peäl, lae peäl laultakse? S. o. laki alla, laki päällä, laen päällä lauletaan? W. Kantele.

Laggi al, laggi peäl, lae wahhel laultakse? S. o. laki alla, laki päällä, laen waiheella (wälissä) lauletaan? W. Suu.

Lapsed josewad möda laggedat wälja, issa, emma lomatta? S. o. lapset juoksewat myöten (pitkin) lakiata wäljää (maata), isä, emä luomatta? W. 259, 263, 277, 1392.

Lapsele ma ollen mängiks, wanuale abbiks? S. o. lapselle ma olen leikki=kaluksi, wanhallen awuksi? W. Sauwa, keppi.

Laud üllib, laud ällib, ei laud mahha lange? S. o. lauta hyllyy, lauta häälyy, ei lauta maahan lankea? W. Sawu pirtin laella.

Laut härgi täide, ja keik punnased härjad; must härg lähhäb lauta, aiab keik punnased härjad wälja? S. o. lääwä härkiä täynnä, ja kaikki punaiset härjät; musta härkä lähtee lääwään, ajaa kaikki punaiset härjät wäljään (ulos)? W. 1120, 1126.

Laut lambo täis, kohhi (känna) oinas keskel? S. o. lääwä lampaita täysi, kuoho (kaunis) oinas keskellä? W. 677.

Lauda täis lambaid, ja ühhelgi polle sabba tagga? S. o. lääwän täysi lampaita ja yhdelläkään eip' ole saparoa takana (perässä)? W. Leiwät uunissa.

Lennab kui lind, moirab kui härg, tustib kui sigga? W. o. lentää kun lintu, möräjää kun härkä, tuiskii kun sika? W. 656, 745, 1103, 1104.

Libbe al, libbe peäl, libbe kalla keskel? S. o. lipiä alla, lipiä päällä, lipiä kala keskellä? W. 136, 303, 1220, 1678.

Ligub ja kigub ja mahha ei lange ial? S. o. liikkuu ja kiikkuu ja maahan ei lankea ikänään? W. Sawu pirtin laella.

Lihhane annum, wassine wits? S. o. lihanen tynnyri, waskinen witsa (wanne)? W. 1391, 1864, 1911.

Lihhane törs, raudne wits? S. o. Lihanen tynnyri, rautainen wanne? W. Y. k. e.

Linnoke lennab, isse täidab koormat? S. o. lintunen lentää, itse täyttää kuormaa? W. Rukki, 1222.

Lip lippi peäl, lap lappi peäl, ilma nöala pistmatta? S. o. lippu lipun päällä, lappu lapun päällä, ilman neulan pistämättä? W. 748.

Lühhikessed ohjad, ja kaugel ullatawad? S. o. lyhykäiset ohjat, ja kauwas ulottawat? W. 283, 592.

Ma hakkan iggast kohhast, ja löppen igga kohta, ja ollen siiski keigepitkem assi ma=ilmas? S. o. mä lähden joka kohdasta ja lopun joka kohtaan, ja olen kuitenki kaiken pitempi asia maailmassa? W. Tie.

Ma kannan koormad ülle we, käin ühhest kaldast teise jure, ja seisan segi pärrast ikka ühhe paiga peäl? S. o. mä kannan kuormat yli weden käyn yhdestä rannasta toisen luoksi, ja seison sittenki aina yhden paikan päällä? W. Silta.

Ma pannen silmad nutma ja jättan süddant ligutamatta? S. o. mä panen silmät itkemään ja jätän sydämmen liikuttamatta? W. Piparuuti.

Ma pannen ellawaid surrema ja surnuid ellama, teen waesed rikkaks ja rikkad waeseks, ja igga mees jääb ommeti mis ta olli? S. o. mä panen eläwät kuolemaan ja kuolleet elämään, teen waiwaiset rikkaiksi ja rikkaat waiwaisiksi (köyhiksi), ja joka mies jää kuitenki siksi mikä hän oli? W. Unennäkö.

Maast touseb manner pu, manner puust kausta pu, kausta puust suur mets? S. o. maasta nousee mannerpuu, mannerpuusta kaustapuu, kaustapuusta suuri metsä? W. Herneen warsi.

Ma=mees wiskab mahha, saks pistab tasko? S. o. maanmies wiskaa maahan. Saksa pistää taskuun? W. 1045, 1296, 1734.

Mees istub te äres, walge kübbar peas? S. o. mies istuu tien ääressä, walkia kypärä päässä? W. 1924.

Mees künnab pöllul, ei olle ellades waggo tagga? S. o. mies kyntää pellolla, ei ole eläessä wakoa takana? W. Laiwa.

Mees lähhäb lakke, lihha wagen peas? S. o. mies lähtee lakeen, liha=wati päässä? W. 1339.

Mees lähhäb metsa ilma noata ja ilma kirweta, teeb kaks küllimitto ühhe hobiga? S. o. mies lähtee metsään ilman weitsettä ja ilman kirweettä, tekee kaksi mittaa yhdellä haawalla (kerralla)? W. Pähkinä halkaistaan.

Mees lähhäb metsa, köht koio pole? S. o. mies lähtee metsään, kohtu kodin puoleen (kotia päin)? W. 874, 883.

Mees lähhäb metsa, naene nabba piddi selgas? S. o. mies lähtee metsään, nainen napaa piten (nawasta) seljässä? W. Leili, lekkeri, purakka seljässä.

Mees lähhäb metsa, selg teibaid täis? S. o. mies lähtee metsään, selkä seipäitä täysi? W. 882.

Mees raiub ööd ja päwad, ei saa laasto ellades? S. o. mies hakkaa yöt ja päiwät, ei saa lastua eläessään (ikänä)? W. 106.

Mees tahhab mind, siiski aiab ta mind jälle ärra; agga sedda ennam ta mind aiab, sedda kangemaks ma jään? S. o. mies tahtoo minua, kuitenki ajaa hän minua jälle pois; mutta sitä enemmin hän minua ajaa, sitä kankiammaksi mä jään? W. Parta.

Meie näme igga pääw, kunningas nääb arro, Jummal ei nä ellades? S. o. me näemme joka päiwä, kuningas näkee harwoin, Jumala ei näe eläessä (koskaan)? W. 588, 1062.

Merre sik, metsä kuk, te libba, ma sugga? S. o. meren kauris, metsän kukko, tien lipu, maan suka? W. Krapu, käki, reki ja karhi. 811, 1036.

Millal sel meistri ülle on? S. o. milloin sälli (kisälli) mestarin yli on? W. kun mestari tekee työtä alaalla ja sälli yläällä.

Millal sünnib sölaga wet kanda? S. o. milloin saattaa seulalla wettä kantaa? W. kun seula on jäätynyt.

Minno ihholikko essa ja emma lats, ja siiski ei olle welli ei sössar mulle? S. o. minun warsinaisen isän ja äitin lapsi ja sittenki ei ole weli eikä sisar mulle? W. Minä itse.

Mis ilma otsas jallota joseb? S. o. mi se maailman ääreen jaloitta juoksee? W. Pilwi. 286.

Mis ilma teggematta sünnib? S. o. mikä ilman tekemättä syntyy? W. 1010.

Mis ilma tömista kergib? S. o. mikä ilman käytettä nousee? W. Höyhenet.

Mis on kehhata nähtaw? S. o. mikä on kehättä (ruumiitoinna) näkywäinen? W. Warjo, kuwanen.

Mis muldas ei mäddane, wees ei uppu, tulles ei pölle? S. o. mikä mullassa ei mätäne, wedessä ei uppoa (huku), tulessa ei pala? W. 63.

Mis on maggusam met? S. o. mikä on makusampi mettä? W. 849, 969.

Mis on tümmem padja? S. o. mikä on pehmiämpi patjaa (tyynyä, polstaria)? W. 926.

Mis teie enneminne söte, podud meets, wai küpsetud ouna? S. o. mitä te ennemmin syötte, hirtetyn miehen, wai paistetun omenan? W. 1 Palwattu silahka, 2 hewonkakara. 564-571.

Muido wessi kustutab tuld, mind ta panneb pöllema? S. o. muuten wesi kostuttaa (sammuttaa) tulta, minua panee palamaan? W. Kastamatoin kalkki.

Mul on sille su ja sille keel, agga enne ma ei laula, kui mind lüakse? S. o. mulla on siliä suu ja siliä kieli, mutta ennen ma en laula, kun minua lyödään? W. Kello.

Must kuk kuldsed soned? S. o. musta kukko, kultaiset suonet? W. Kantele.

Must sigga lähhäb lauta, aiab punnased porsad laudast wälja? S. o. musta sika lähtee (menee) lääwään, ajaa punaiset porsaat lääwästä ulos? W. 1120, 1127.

Nelli hoost tallis, üks hobbone ümber talli ikka joseb? S. o. neljä hewoista tallissa, yksi hewonen ympäri tallin ikänsä juoksee? W. 1185.

Nelli meest mängisid teine teisega keige öläbbi, ja igga üks olli sest kasso sanud — kes ollid need nelli meest? S. o. neljä miestä pelasiwat toinen toisensa kanssa kaiken yön läpi, ja joka yksi (jokainen) oli siitä woiton saanut (woittanut) — ketkä oliwat ne neljä miestä? W. Pelimannit tanssipaikoissa.

Nelli neitsikest lähhäwad ülle nurma nuttes? S. o. neljä neitsykäistä lähtewät yli nurmen itkien? W. Waunurattaat.

Nelli neitsit jooskwad nurjades peäle? S. o. neljä neittä juoksewat nuurkuen päälle? W. Y. k. e.

Nelli neitsit kussewad ühhe potti sisse? W. 1182, 1183.

Nelli tewad wodi, kaks näitwad tuld, ja üks heidab peäle? S. o. neljä tekewät wuoteen, kaksi näyttäwät tulta (tulella), ja yksi heittäyy päälle (panee maata)? W. Koira kun panee maata?

Nelli toas kahheksa oues? S. o. neljä tuwassa, kahdeksan pihalla? W. 1187.

Nimme maas ja nimme taewas? S. o. nimen maassa ja nimen taiwaassa (nimellä maassa…) W. Seula eli seulanen, seuloiset, tähdet taiwaalla.

Ninnake nissis, karwakessed kässis? S. o. nenänen nisissä, karwaset käsissä? W. Siili, iiliskotti.

Otsast kui orra, keskel kui kerra, tagga kui labbidas? S. o. päästä kun ora, keskeltä kun kera, takaa kun lapio? W. 1194-1196, 1500.

Pea mul on ja nelli terwet jalga, siiski nähhakse mind mittokord peata ja jallata, ja ellan ikka priskeste? S. o. pää mulla on ja neljä terwettä jalkaa, kuitenki nähdään minua monta kertaa päättä ja jalatta, ja elän aina riskisti? W. Siili, iiliskotti.

Pea süakse, nahk müakse, lihha ei kölba koertelegi? S. o. pää syödään, nahka myydään, liha ei kelpaa koirillenkaan? W. 1482, 1492.

Peose mahhub, pütta mahhu mitte? S. o. piwoseen mahtuu, tynnyriin ei mahdu? W. 1365.

Peo täis paljast, künar karrust? S. o. pion täysi paljasta, kyynärä karwaista? W. 642.

Perre sööb, laud laulab? S. o. peret syöpi, pöytä laulaa? W. 1304.

Peält karrune, sihhest karrune ühheksa sülta ümbert karrune? S. o. päältä karwainen, sisästä karwainen, yhdeksän syltää ympärite karwainen? W. Heinäsuowa.

Pissoke mees, kiwwine kassokas? S. o. pikkuinen mies, kiwinen kasukka (takki, turkki)? W. Pähkinä.

Pissut on kes tedda armastawad, ja paljo wihkawad tedda, siiski anustawad tedda keik? S. o. piskuisen (wähä) on, ketkä tätä rakastawat, ja paljo wihaawat tätä, kuitenki kunnioittawat tätä kaikki? W. Wakaus, rehellisyys.

Pitkem puid, pitkem maid, maddalam ma rohto? S. o. pitempi puita, pitempi maita, matalampi maan ruohoa? W. 1378, 1379.

Puhho mahhub, ei mahhu merressä mitte? S. o. poween mahtuu, ei mahdu mereen? W. Rakko.

Punnane pullike ja jöhwest löake? S. o. punainen mullikka ja jouhesta kytkyt? W. Kurjenmarja. 90.

Punnane rak augub luise aia läbbi? S. o. punainen rakki haukkuu luisen aidan läpi? W. Kieli. 761.

Puu pitkune, pilliroo jämmedane? S. o. puun pituinen, pilliruowon paksuinen? W. 1440.

Pühha jöggi, puhha mäggi, puhha pihlakas mäel, pühhad marjad pihlakas? S. o. pyhä joki, pyhä mäki, pyhä pihlaja mäellä, pyhät marjat pihlajassa? W. Kirkko. 1460.

Päwa torest lihha täis, öse tühjast tuult täis? S. o. päiwän tuoresta lihaa täysi, yösen tyhjää tuulta täysi? W. Kintas, kenkä. 1472.

Risti kannan seiso aial; rattast aian joso aial; purjus ollen soido aial, ja kas ma soidan kuiwal ehk märjal aial, üks tolm ikka tagga järrel? S. o. ristin kannan seiso=ajalla; ratasta ajan juoksu=ajalla, ja jos ma kuljen kuiwalla eli märjällä ajalla, yksi tomu aina takana jälellä? W. Tuulimylly.

Rusk härg maggab metsas, asse seisab hulga aia? S. o. ruskia härkä makaa metsässä, asema seisoo ammon ajan? W. Tuli ja tulensia metsässä.

Sadda ja sadda ühhe siddemega seutakse? S. o. sata ja sata yhden siteen kanssa (yhdellä siteellä) sidotaan? W. 1580.

Sadda ja tuhhat josewad ninest silda möda linna sisse? S. o. sata ja tuhat juoksewat niinistä siltaa myöten linnan sisään? W. 1576.

Sadda sörmed ristis? S. o. sata sormea ristissä? W. Huoneen nurkat.

Se, kes sedda walmistab, ei tarwita sedda; kes sedda ostab, ei tahha sedda; ja kes sedda tarwitab, ei tea sedda? S. o. se ken sitä walmistaa, ei tarwitse sitä; ken sitä ostaa, ei tahdo sitä; ja ken sitä tarwitsee, ei tiedä sitä? W. Ruumisarkku, kirstu.

Se näggo, mis mul on, mulle ikka jääb? S. o. se näky, mikä mulla on, mulle aina jää (pysyy)? W. Kuwa.

Seest siro wirolinne, peält kulla karwalinne? S. o. sisästä siirun wiirullinen, päältä kullan karwallinen? W. Kynsilaukka, sipuli.

Selgas sööb, küljest sittub? S. o. seljästä syöpi, kyljestä sittuu? W. 1132, 1631.

Seäl söidab suut södda, kus ei mahhu koera sabba? S. o. siellä soittaa (kulkee) suuri sota, kuhun ei mahdu koiran häntä? W. Mehiläispesä.

Sigga hingab igga harjakse läbbi? S. o. sika henkää joka harjaksen läpi? W. Saunan kiuwas?

Sigga singub sit suus? S. o. sika sinkuu sitta suussa? W. Wääntiä. 1618.

Sille koor silla al, karre koor kuse al, tühhane peddaka al? S. o. siliä kuori kuusen alla, karia (karkia) kuori kuusen alla, tianen petäjän alla? W. Käärme.

So ümber toa? S. o. suo ympäri tuwan? W. Seinäsammalet.

Suine poisike, sadda=kordne kassokas? S. o. suwinen (kesäinen) poikahinen, satakertainen kasukka (turkki)? W. Kupukaali. 748.

Särk al, lihha peäl? S. o. paita alla, liha päällä? W. 1287, 1288.

Tam Tarto raial, lep linnna [A] ulitsal, ühte jured jookswad, ühte ladwad langewad? S. o. tammi Tarton rajalla, leppä linnan uulitsalla (kadulla), yhteen juuret juoksewat, yhteen latwat lankeawat? W. Parikunta, syntyneet eri paikoilla. 101, 102, 506, 507.

[A] Tähän kummaan laatuun kirjoittawat Wirolaiset sanan linna, joka meidän tapaan kirjoitettuna heiltä luettaisi lina; jota wastoin, minkä me kirjoitamme liina, heiltä tulisi kirjoitettawaksi lina.

Teine härg künnab so=maad, teine arromaad? S. o. toinen härkä kyntää suomaata, toinen aromaata? W. Wesiratas ja hammasratas myllyssä?

Tikker tekker lähhäb taewa munnedes? S. o. sikkerä säkkerä lähtee taiwaalle muniessaan? W. Humalaköynnös.

Tiwata lennab, hambata salwab? S. o. siiwettä lentää; hampaatta puree? W. Pyssynluoti.

Tubba täis tuttawaid, üks ei tunne ühte, teine ei tunne teist? S. o. tupa täysi (täynnä) tuttawia, yksi ei tunne yhtä, toinen ei tunne toista? W. 1846.

Tuhhat tudeludelinne, sadda auko sambalinne? S. o. tuhat tuuten liiten laaten, sata aukko (reikä) patsaallinen (tolpallinen)? W. Äes, karhi. 1816, 1817.

Tules tahheneb, päwas pahheneb, udes hones, kindlas kambris? S. o. tuulessa kälwehtyy, päiwässä pahenee, uudessa huoneessa, kiintelässä kammarissa? W. Pähkinä.

Tükas üllespiddi, ladw allaspiddi? S. o. tywi ylöspäin, latwa alaspäin? W. 397, 1867.

Waat wadi peäl, tünder tündri peäl, polik poliko peäl, orrawa sabba otsas purjeks? S. o. wati wadin päällä, tynnyri tynnyrin päällä, puolikko puolikon päällä, orawan häntä päässä purjeeksi (purjeena)? W. 746.

Walge wälli, kirjo karri, tark karja kaitsia? S. o. walkia laidun, kirjawa karja, tarkka (wiisas) karjan kaitsija? W. 471.

Walget sööb, musta sittub? S. o. walkiata syöpi, mustaa sittuu? W. 1916.

Wanna härg maggab maas, soled liguwad? S. o. wanha härkä makaa maassa, suolet liikkuwat? W. Maja, teltta, rankinen, huone.

Wanna härg, wasksed soled? S. o. wanha härkä, waskiset suolet? W. Kantele.

Wanna mees istub nurkas, tilk ninna otsas? S. o. wanha mies istuu nurkassa, tilkka nenän päässä? W. Kaljatynnyri. 1122.

Wanna naene istub nurkas, sülle saio täis? S. o. wanha nainen istuu nurkassa, syli saikkaa (wehnäleipää) täynnä? W. Uuni. 1090.

Wanna wak, uus kaas? S. o. wanha wakka, uusi kansi? W. 1927.

Warre al, warre peäl, warre al munnad keskel? S. o. waara (mäki) alla, waara päällä, waaran alla munat keskellä? W.

Wiakse wälja kui kirp, tuakse jälle kui luud? S. o. wiedään ulos (metsään) kun kirppu, tuodaan jällen kun luuta? W. 481, 1655.

Wiis kitse närriwad ühhe kuhja al? S. o. wiisi wuohta närhiwät yhden kuhjan (suowan) alla? S. o. Kehrääminen. 1222.

Wiis wessihallid hobbosed kargawad ring ümber kaewo, ning üks ei sa teist kätte? S. o. wiisi wesiharmaata hewoista karkaawat ympäri kaiwon, ja yksi ei saa toista käteen (kiinni)? W. Sukkawartaat eli tikut 1185.

Wähhem kui kirp, raskem kui härg? S. o. wähempi kun kirppu, raskaampi kun härkä? W. 1312.

Ühhes olleme kaks, ja kui kokko lähme teme kahheks, mis wahhele tulleb? S. o. yhdessä olemma kaksi, ja kun kokoon lähdemme, teemme kahdeksi, mikä wäliin tulee? W. Sakset, keritsimet.

Üks halg küttab kaks ahjo? S. o. yksi halko kuumentaa kaksi uunia? W. Lehmän kieli ja sieramet.

Üks hanni, nelli ninna? S. o. yksi hanhi, neljä nenää? W. 2018.

Üks hiir, kaks sabba? S. o. yksi hiiri, kaksi häntää? W. 2019.

Üks pissoke mees kange, ning surema koorma kannab kuin ta isse on, käib kummuliste koorma al, agga karro nelab tedda hopis pessaga ärra? S. o. yksi pikkuinen, mies kankia, ja suuremman kuorman kantaa, kun hän itse on, käypi kumollansa (mahallaan) kuorman alla, mutta karhu nielee hänen yhtähaawaa pesän kanssa ääreen (pois)? W. Muurahainen.

Üks sööp allati, töine joop täütmata, kolmas josep ilma otsani, neljas laulap häleta? S. o. yksi syö alati, toine juo täytymättä, kolmas juoksee maailman ääreen, neljäs laulaa äänettä? W. Tuli, maa, wesi ja tuuli.

Üks tam, kaksteistkümmend arro, igga arro otsas nelli pessa, iggas pessas seitse munna? S. o. yksi tammi, kaksitoistakymmentä haaraa, joka haaran päässä neljä pesää, jokaisessa pesässä seitsemän munaa? W. 2055.

Üks tubba kindlas kambris, ei senna putu tuult, päwa, ei ühtegi? S. o. yks tupa kiintelässä kammarissa, ei sinne puutu (käy) tuulta, päiwää, ei yhtään? W. Pähkinä.

Üks tubba wiis kambrit? S. o. yksi tupa, wiisi kamaria? W. 2059.

Üks tulleb maialt maalt, kattab merred, kattab maad? S. o. yks tulee muulta maalta, kattaa meret, kattaa maat? W. Lumi.

Üks uks, wiis kambrit? Katso: Yks tubba…

Üks waat, kahte suggu öllut sees? S. o. yksi wati, kahteen sukuun (lajiin) olut sisässä? W. 2060.

Üks ütleb: päwal mul waewa, teine ütleb: ösel mul waewa, kolmas ütleb: üks mul keik? S. o. yksi juttelee: päiwällä mulla waiwaa, toinen juttelee: yöllä mulla waiwaa, kolmas juttelee: yksi mulla kaikki? W. Penkki, wuode ja lattia.

Üks ütleb: sui hea, teine ütleb: talwe hea, kolmas ütleb: üks mul keik? S. o. yksi juttelee: suwi hywä, toinen juttelee: talwi hywä, kolmas juttelee: yksi mulla kaikki? W. Wene, reki ja hewoinen.

Ülle ilma pihlakas? S. o. yli ilman pihlaja? W. 1643.