Toisista tuttavistamme ei meillä ole enää paljoa sanomista.
Abellino elää vielä tänä päivänä.
Hänen ulkomuodossaan ei ole rahtuakaan oikeata. Tekohampaat suussa, tekotukka päässä, koettaa hän pettää maailmaa ja itseänsä. Parran ja viikset hän värjää, kasvot kaunistetaan "prinsessavedellä". Toisella korvalla kuulee hän aina tuosta merkillisestä kaksintaistelusta saakka huonosti, jonka tähden siihen on kätkettynä pieni hopeinen kuulokone.
Näin liikkuu hän ihmisten keskellä. Parsittu, paikattu aave menneiltä paremmilta ajoilta, toisessa kädessä tukeva sauva, jolla auttaa luuvaloisia jalkojansa, toisessa kuulotorvi. Mutta kumminkin luulee hän olevansa yhä vielä sangen miellyttävä mies ja kosii täydellä todella kaikkia kauniita naisia, nuoria tyttöjä, luullen heidän olevan häneen ihastuneita. Kun he hänelle nauravat, luulee hän heidän hymyilevän ilosta, että saavat nähdä häntä.
Joka päivä käy hän nostamassa tukaattinsa, jonka vuoksi hän ei voi poistua Pestistä. Vain Johannes Kastajan kaulanleikkauspäivänä saatuansa yhdellä kertaa sata tukaattia, lähtee hän matkalle eikä palaa, ennenkuin rahat loppuvat. Mutta puheissansa on hän vielä sama mies, jommoinen oli miljoonia tuhlatessaan. Kehuu kaikkea ulkomaalaista ja halveksii kotimaista, vaikka tämäkin kelpaa, faute de mieux — paremman puutteessa. Mutta hänen sydämensä, jos nimittäin hänellä sitä onkaan, palaa alituisesta koti-ikävästä — Pariisiin.
Ihmiset pitävät häntä sangen koomillisena henkilönä. Korkeimpiin piireihinkin on hän tervetullut, jotta hänellä saataisiin hyvästi nauraa.
Mies parka!
Vanhaa ihmistä tavallisesti pidetään kunniassa, mutta hän on vanhoilla päivillänsä joutunut nauran esineeksi piireissä, joissa hän ennen oli mahtimiehenä, johtajana.
Onnettomuuksien ihmistä kohdatessa on yleensä lohdutuksena ainakin se seikka, että voi olla tyyni, halveksia elämää; mutta Abellinolle on rangaistukseksi hänen tylsyytensä ja ajattelemattomuutensa, hän kun yhä tahtoo elää.
VIITESELITYKSET:
[1] Käydessäni v. 1875 Jókain luona pyytämässä lupaa hänen teostensa suomentamiseen, mikä suurella ystävyydellä heti annettiin, ja kysyttyäni mitkä romaaninsa hän itse soisi ennen muita Suomen kielelle käännettäviksi, hän mainitsi seuraavat neljä: "Uusi tilanhaltija", "Unkarilainen nábob", "Kulta-ihminen" ja "Mustia timantteja", joista kahdesta viimemainitusta kohta enemmän.
[2] Unkarilaisten ylimysten palvelijoita eli lakeijoita. Suom.
[3] Vidra on suomeksi saukko. Suom.
[4] Ranskalaisia kirouksia. Suom.
[5] Ranskalainen kirouslause, suom. "tuhat tulimmaista." Suom.
[6] Italian kieltä; suomeksi: "herra maalainen." Suom.
[7] Béla on unkarilainen muoto nimestä Adalbert. Suom.
[8] Eikä Suomenkaan kielessä; cocu merkitsee oikeastaan luulevaista aviomiestä. Suom.
[9] Abellino tarkoittanee tässä Unkarin korkeinta tuomioistuinta, septemviral- (seitsenmiehistä) senaattia. Suom.
[10] Ranskalaisia sanoja, merkitsevät suomeksi uupumista ja mielenkiihkoa. Suom.
[11] Béla (Adalbert) on, kuten edellä jo on mainittu, Unkarissa tavallinen ristimänimi. Tämän on Kárpáthi hienontanut Abellinoksi. Suom.
[12] Unkarin kielessä kirjoitetaan nimi aina täten: ensin sukunimi, sitten ristimänimi ja viimeksi arvonimi. Suom.
[13] Varju, suomeksi Varis. Suom.
[14] Nämä olivat lainopin tutkinnon suorittaneita, jotka, saadaksensa käytännöllistä harjoitusta, tarjosivat valtiopäivämiehille apuansa etenkin näitten yksityissihteereinä. Vastaavat siis johonkin määrin meidän "viiseherrassyötingin" tapaisia juristeja. Suom.
[15] Pressburgin esikaupunki.
[16] Ylitallimestari oli valtiopäiväin aikana poliisipäällikön virkanimi. Suom.
[17] Palatinukseksi kutsuttiin Unkarin valtiopäivillä kuninkaan sijaista ylähuoneen puheenjohtajaa. Suom.
[18] Kuruczeiksi sanottiin Siebenbürgin ruhtinaan Rákóczyn sotamiehiä, silloin kun hän kävi sotia Itävalta-Unkarin hallitsijoita vastaan. Suom.
[19] Urbarialikokoukset koskivat talonpoikain veropäivätöitä herroille, siihen aikaan kun Unkarin talonpojat olivat samanlaisessa asemassa kuin esim. meillä Viipurin läänin lahjoitusmaiden alustalaiset. Suom.
[20] Mustalainen viuluniekka ja etevä säveltäjä. Suom.
[21] Tisza- (Theiss) virran sivujokeen Körös'iin juokseva joki. Suom.
[22] Kuuluisa mustalainen viuluniekka ja kapellimestari. Suom.
[23] Piirikunnan (komitaatin) ispaanin virka-asunto. Vastaa meidän lääninhallituksen taloa. Suom.