[16] Suomen Yli-opiston Konsistoriolle.

[17] Kirjasessa: Oб Этногрфической Kapте Eврoneйскoй Poссии, C. Пeтеpбypг. 1852. Castrénin nykyjään ulos-annetussa kirjassa Ethnologiska Föreläsningar öfver Altaiska Folken ilmoitetaan tämän kansan määrä, saman tekijän vanhempia töitä myöten, 100 tuhatta henkeä vähemmäksi.

[18] Castrén'in edellä-mainitussa työssä sanotaan Mokschalaisten elävän idän puolella, Ersäläisten lännempänä, joka on ihan väärin; lännimmäiset Mordvalaiset löytyvät Tambov'an läänissä ja ne tiedän omasta käymästäni heidän kylissänsä puhtaiksi Mokschalaisiksi. Samassa työssä luetaan niiden läänien joukkoon, joissa tätä kansaa löytyy, Wätkankin lääni, vaikka siinä oikeutta myöten ei löydy yhtään Mordvalaista, eikä heidän tiedetä koskaan näin kauas pohjaiseen päin ulottuneen.

[19] Tiettävästi kutsuttiin Uraali-jokea ennen tätä kapinaa Jaik'iksi, ja sen seuduissa syttyi se ensin.

[20] Nim. leikkaa tukkia sota-miehiksi otettavilta.

[21] Suomen Yli-opiston Konsistoriolle.

[22] Tällä lauseella ei ole vähintäkään perää, sillä josko Mokschan kielessä löytyykin joita-kuita hienompia eroituksia, ovat ne paikkakunnalliset ei säädylliset eli kansakunnalliset, niinkuin Lepechin näyttää arvelevan koska Mordvan kansaa ei löydy muina kuin yhtenä talon-pojan säätynä, jonka jäsenet kaikki ovat yhtä korkeoita ja yhtä alku-peräisiä.

[23] Sana kylä, puhuttaissa Voguulien mökki-ryhmistä, antaisi ehkä väärän ymmärryksen niistä, jonkatähden tässä käytämme voguulilaista sanaa paul, myös tämän seudun Venäjän kieleen otettu ja kaikilla kartoillakin käytetty.

[24] Suomen Yli-opiston Konsistoriolle.

[25] Nimet Sosva ja Losva ovat epäilemättä syrjäniläiset ja Syrjäniläisten kautta, joka kansa tämän maan teki tutuksi Venäläisille, tulleet Venäjän kieleen. Sana va merkitsee nim. edellisten kielessä vettä ja on päätteenä useammassa joen-nimessä Syrjänein ja Permiläisten maassa, niinkuin esim. nimissä: Kosva, Lisva, Koiva, Jaiva, Vilva, Seiva, Usva, Kolva j.n.e. Voguulin kielessä kutsutaan kummaistakin Sosvaa ilman eroituksetta Tayt, ja Venäjäksikin ottaa eteläinen Sosva Losvan kanssa yhdyttyänsä tämän alku-peräisen nimensä takaisin, sillä siitä lähtien kutsutaan sitä Tavdaksi.

[26] Herra Regulyn kartalla Ethnographisch-geographische Karte des nördlichen Ural-Gebiets, entworfen aus einer Reise in den Jahren 1844-1845 von Anton v. Reguly, S:t Petersburg 1846, joka yleisesti on sangen tarkka, on tämä nimi kirjoitettu Taplia, niinkuin eräissä muissakin voguulilaisissa nimissä on kummallinen puustavien l:n ja s:n vaihdos, esim. Maslau pitää olla Massau, Lepliä pitää olla Lepsje j.n.e., joka on sitä ihmeellisempi kuin herra R. on itse paikoilla ollut ja Voguulien suusta oikeat nimet kyllä kuullut.