Siitä lieto LemminkäinenNousi maasta ratsahille,Kohta lähtewi kotia,Luoksi entisen emonsa,5. Alla päin, pahoilla mielin,Kaiken kallella kypärin.Emo wastahan tulewi,Emo ennätti kysyä:"Poikueni nuoremmani,10. Lapseni wakawampani!Mit' olet pahoilla mielinPohjolasta tullessasi?Onko sarkoin waarrettuna;Jos on sarkoin waarrettuna,15. Mie annan paremman sarkan,Taattosi soasta saaman,Tawottaman tappelosta."Sano lieto Lemminkäinen:"Oi emoni kantajani!20. Ken mun sarkoin waarteleisi,Itse waartaisin isännät;Waartaisin sata urosta,Tuhat miestä tunnustaisin."Sano äiti Lemminkäisen:25. "Mit' olet pahalla mielinPohjolasta tullessasi?Ootko naisin naurettuna;Jos oot naisin naurettuna,Sie naios parempi nainen,30. Werewä Wenäeheltä,Kaunis Karjalan kylistä."Sano lieto Lemminkäinen:"Oi emoni kantajani!Ken mun naisin nauranewi,35. Itse nauraisin isännät;Nauraisin satai naista,Tuhat muuta tunnustaisin."Sano äiti Lemminkäisen:"Mit' olet pahoilla mielin?40. Ootko herjattu heposin;Jos oot herjattu heposin,Sie osta ori parempi,Ison saamilla eloilla,Wanhemman warustamilla."45.   Sano lieto Lemminkäinen:"Oi emoni kantajani.Ken mun herjaisi heposin,Itse herjaisin isännät;Herjaisin sata hewoista,50. Tuhat muuta tunnustaisin.Oi emoni kantajani.Säästä säkkihin ewästä,Pane jauhot palttinahan,Wuole woita wakkasehen.55. Wuole woita wuosi syöä,Toiseksi sian lihoa;Lähen töitäni pakohon,Pillojani piilemähän,Miehet miekkoja hiowat,60. Kärestäwät keihäiä."Emo ennätti kysyä,Waimo wanha tutkaella:"Miksi miekkoja hiowat,Kärestäwät keihäiä?"65.   Sano lieto Lemminkäinen:"Tuli työ, satu tapahtu,Noissa Pohjolan pioissa,Sariolan juomingissa.Tapon miehen kun urohon,70. Itse Pohjolan isännän,Omallani miekallani.Siksi miekkoja hiowat,Kärestäwät keihäiä;En tieä sitä sioa75. Kussa piiltä pillomuksen,Paeta pahan lapasen.Oi emoni kantajani.Kunne käsket piilemähän?"Emo tuon sanoiksi wirkki,80. Lausu wanhin lapsellensa:"Jo sanoinki poikueni,Jo warsin warottelinki,Yhä kielteä käkesin,Lähtemästä Pohjolahan.85. Mahoit olla oikiassa,Eleä emon tuwilla,Oman wanhemman warassa,Kantajasi kartanoilla.Mene nyt tuonne piilemähän,90. Mene männyksi mäellä,Katajaksi kankahalla,Tuho sielläki tulewi;Usein mäkinen mäntyPärepuiksi leikatahan,95. Usein katajakangasSeipähiksi karsitahan.Nouse koiwuksi norolle,Tuho sielläki tulewi;Usein noronen koiwu100. Pinopuiksi pilkotahan,Hakatahan halkopuiksi.Menet marjaksi aholle,Puolakaksi kankahalle,Mansikaksi näille maille,105. Mustikaksi muille maille,Tuho sielläki tulewi;Neiet nuoret poimitahan,Tinarinnat riiwitähän.Menet hauiksi merehen,110. Maksahan merimatehen,Lohen purstoksi punasen,Tuho sielläki tulewi;Mies musta meren näkönenAin' on ongella olia,115. Aina nuotalla asuja,Käestämässä käwiä.Ja menet tuonne piilemähänKontion kiwikoloille,Karhun louhikartanoille,120. Tuho sielläki tulewi;Mies nuori noentolainenKirwestänsä kitkuttawi,Keihästä kärestelewi,Kontio kohataksensa,125. Metsän karhu kaataksensa."Sillon lieto LemminkäinenSanan wirkko, noin nimesi:"Itse tieän ilkeimmät.Paikat arwoan pahimmat;130. Oi emoni kantajani,Entinen elättäjäni.Kunne käsket piilemähän,Kunne käsket ja kehotat,Ettei pää pahoin menisi,135. Hiwus hieno lankiaisi,Tukka turhiin tulisi,Warsin kaula katkiaisi.Yks' on päiwä miehen päätä,Tunti tukkoa urohon,140. Miehet miekkoja hiowat,Keihoja kärestelewät."Sano äiti Lemminkäisen:"Tieän mä wähäsen maata,Tieän paikkoa palasen,145. Syömätöntä, lyömätöntä,Miekan miehen käymätöntä;Sie wanno walat ikuisetEneä ei sotia käyäKuuna kymmennä kesänä,150. Hopiankana halulla,Kullankana tarpehella."Siinä lieto LemminkäinenJo wanno walat ikuisetEneä ei sotia käyä155. Kuuna kymmennä kesänä,Hopiankana halulla,Kullankana tarpehella.Sano äiti Lemminkäisen."Mene nyt tuonne piilemähän160. Yheksän meren ylitse,Meri puolen kymmenettä,Niemelle nimettömälle,Saarelle sanattomalle.Siellä ennen isosi piili,165. Sekä piili, jotta säily,Suurina sotakesinä,Wainowuonna waikiana.Siell' oli meret metenä,Juoksi olwena jokoset,170. Wuoret kaikki woita wuoti,Kalliot sian lihoa;Siell' on hywä ollaksesi.Armas aikaellaksesi."Siitä lieto Lemminkäinen175. Sekä läksi, jotta joutu,Läksi töitänsä pakohon,Pillojansa piilemähän,Lykkäsi wenon wesille,Työnti laiwan lainehille,180. Waskisilta walkamoilta,Teräksisiltä teloilta.Nosti päälle purjehia,Kuni männikön mäellä,Itse istuwi perähän,185. Laaittihen laskemahan,Kokan koiwusen nojassa,Melan waskisen warassa.Tuuli tuuwitti wenoista,Aalto laiwoa ajeli,190. Niemelle nimettömälle,Saarelle sanattomalle,Ylitse meren yheksän,Meripuolen kymmenettä.Siinä lieto Lemminkäinen195. Itse tuon sanoiksi wirkki:"Onko saarella sioa,Maata saaren manterella,Weteä wenettä maalle,Purtta kuiwalle kumota,200. Taaton saamille teloille,Wanhempani walkamoille?"Saaren impyet sanowi,Niemen neiet wastoawi:"Ompa saarella sioa,205. Maata saaren manterella,Jos weät saan wenettä,Tuhat purtta puujaelet."Siitä lieto LemminkäinenWetäwi wenosen maalle,210. Purren kuiwalle kumosi,Itse tuon sanoiksi wirkki:"Onko saarella sioa,Onko maata saaren maalla,Piiltä miehen pillomuksen,215. Paeta wähäwäkisen?"Saaren impyet sanowi,Niemen neiet wastoawi:"Ompa saarella sioa,Maata saaren manterella,220. Piiltä miehen pillomuksen,Paeta wähäwäkisen."Siitä lieto LemminkäinenSanan wirkko, noin nimesi:"Onko saarella sioa,225. Maata saaren manterella,Yhtä selkäni sioa,Maata karpion aloa,Minun leikki lyöäkseni,Tanner tanssaellakseni,230. Saaren impien ilossa,Kassapäien kauneuessa?"Saaren impyet sanowi,Niemen neiet wastoawi:"Lapset laihat saaren maalla,235. Lihawat hewosen warsat."Mitä huoli Lemminkäinen;Käwi kylitse kylihin.Saaren impien ilohon,Kassapäien kauneuhun.240. Ei ollut sitä kyleä,Kuss' ei kymmenen taloa;Ei ollut sitä taloa,Kuss' ei kymmenen tytärtä;Ei ollut sitä tytärtä,245. Ei sitä emosen lasta,Jonk' on ei maloa maannut.Käsiwartta waiwutellut.Tuhat tunsi morsianta,Sa'an leskiä lepäsi,250. Sa'an naista miehellistä,Yhtenä kesäisiä yönä,Sykysyissä wietinkinä.Yksi löyty kymmenistä,Kaksi kaikitse laoista,255. Tuhannesta löyty kolme,Jok' oli piikuen pitänyt,Neien arwossa asunut.Sillä lieto LemminkäinenLepytteli niemen neiet,260. Ihastutti saaren immet;Jäi yksi lepyttämättä.Ei kuullut kukotta nosta,Kanan lapsetta kawata;Niin päiwänä muutamena,265. Iltana monikahana,Laati liiton nostaksensaKuunki, päiwänki keralla.Nousi ennen liittoansa,Ennen ehtoaikoansa,270. Käwi kylitse kylihin,Senki impyen ilohom.Sillon lieto LemminkäinenEi nähnyt sitä taloa,Kuss' ei kolmea kotoa;275. Ei nähnyt sitä kotoa,Kuss' ei kolmea urosta;Ei nähnyt sitä urosta,Ku ei miekkoa hionut,Kirwestänsä kitkuttanut.280.   Sillon lieto LemminkäinenItse tuon sanoiksi wirkki:"Woi päiwyinen päiwyt nousi,Armas aurinko kohosi,Mun polosen pojan päälle,285. Päälle kaulani katalan."Jäi neiet syliämättä,Sylityt makoamatta,Läksi luoksi laiwosensa,Luoksi purtensa polonen;290. Jo oli poltettu poroksi,Kypeniksi kyyätelty.Jo tunsi tuhon tulewan,Hätäpäiwän päälle saawan,Laatiwi wenettä uutta,295. Uutta partta puuhoawi.Puita puuttu purtten seppä,Lautoja wenon tekiä;Saapi puuta pikkuruisen,Lautoa ani wähäsen,300. Wanhan wärttinän muruista,Wanhan tainnan taittumista.Siitä weistämi wenettä,Puista purtta puuhoawi,Siitä laati laitapuuta,305. Puuta kaari kapsutteli,Siitä teljoja tekewi,Kanssa airoja asetti.Sai wenonen walmihiksi,Laatineeksi puinen pursi;310. Lykkäsi wenon wesille,Laski purren lainehille,Mäntysiltä järkälöiltä,Kuorikiskoilta teloilta.Siitä läksi Lemminkäinen,315. Alla päin, pahoilla mielin,Kun ei saanut yötä olla,Eikä päiweä eleä,Saaren impien ilossa,Kassapäien kauneussa.320. Itse istuwi perähän,Sanan wirkko, noin nimesi:"Kupliksi weno wesille,Lumpehiksi lainehille."Tuli tuuli, tuon puhalsi,325. Tuli aalto, tuon ajeliSelälle meren sinisen,Ulapoille aukioille.Siinä itki saaren immet,Niemen neiet waikerrehti,330. Kun ei purjepuu näkynnä,Rautahanka haimentanna.Ei he itke purjepuuta,Rautahankoa halaja,Itkit purjepuun alaista,335. Rautahangan haltioa.Itse itki Lemminkäinen,Itse waiwanen waketti,Kun ei saaren maat näkynnä,Sawiharjut haimentanna.340. Ei hän itke saaren maita,Sawiharjuja halaja,Itki saaren impyhiä,Nenän niemen neitosia.Siitä lieto Lemminkäinen345. Laskewi sinistä merta;Laski päiwän, laski toisen,Päiwälläpä kolmannella,Luotti purren luotoselle,Wenehen wesikarille.350. Siinä itki puinen pursi,Hankarauta haihatteli:"Mi minusta laatimasta,Kurjasta kumoamasta;Ei Ahti sotia soua355. Kuunna kymmennä kesänä,Hopiankana halulla,Kullankana tarpehella.Pääty Ahti kuulemahan,Kauko tuota katsomahan;360. Sanowi sanalla tuolla,Lausu tuolla lausehella:Elä huoli hongan pinta,Wene warpanen walita,Wielä saat sotia käyä,365. Tappeloita tallustella."Ahti suorihen sotahan,Wastoin waiwanen waloa,Itse tuon sanoiksi wirkki:"Mistä saanen miehen toisen,370. Sekä miehen, jotta miekan,Ahille soan awuksi?"Ompa Tiera tieossansa,Kuuro kuulemoisissansa;Siitä saapi miehen toisen,375. Sekä miehen, jotta miekan.Käwi kylitse kylähän,Teitse Tieran kartanohon,Miehen toisen tarpehellaAhille soan awuksi.380.   Isä pääty ikkunassaKirweswartta wuolemassa,Emo aitan kynnykselläKirnua kolistamassa,Weljekset weräjän suulla385. Korjia kohentamassa,Sisarekset sillan päässäWaattehia sotkemassa.Wirkko isä ikkunalta,Emo aitan portahalta,390. Weljekset weräjän suulta,Sisarekset sillan päästä:"Ei Tiera sotahan joua;Wast' on nainut nuoren naisen,Ottanut oman emännän,395. Wiel' on nännit näppimättä,Rinnat riuahuttamatta,Kupehet kutkuttamatta."Tiera pääty kiukahalla,Jalan kenki kiukahalla,400. Toisen kenki lattialla,Weräjillä wyötteleksen,Ulkona solitteleksen.Otti Tiera keihäänsä,Ei ole keiho suuren suuri,405. Eikä keiho pienen pieni,Keiho keskikertahinen;Susi seiso suowerolla,Warsa juoksi wartta myöten,Kasi nauku naulan tiessä.410. Työnti Tiera keihäänsäAhin keihojen keselle.Niin läksi Ahin wenonenKäsiwarsin waalimatta,Läksi luoen luotosesta415. Tuolle Pohjolan merelle.Silloin Pohjolan emäntäPahan pakkasen lähettiTuolle Pohjolan merelle.Itse neuo poikoansa,420. Kun kukin sukimojansa,Itse ilmoin luomiansa:"Pakko pienin poikiani,Kaunis kaswateltujani.Lähes tuonne, kunne käsken,425. Kunne käsken ja kehotan,Meren rutjan partahalle,Äärettömän äprähälle.Kylmä soita, kylmä maita,Kylmä selwiä wesiä,430. Kurimuksen kulkun suuta,Kinahmia ilkiöitä;Kylmä weitikän wenonen,Pursi lieto Lemminkäisen,Selwälle meren selälle,435. Ulapalle aukialle,Jott' ei pääse päiwinänsä,Selwiä sinä ikänä,Jon' en jouwu päästämähän,Käy itse kehittämähän."440.   Pakko pienin poikiansa,Kaunis kaswateltujansa,Sekä läksi, jotta joutu,Tuonne Pohjolan merelle;Niin Ahin merellä kylmi,445. Kylmi weitikän wesillä,Jopa yönä ensimmäisnäPuuttu kyllin kyllitellä,Puuttu kyllä päätä kyynäs,Kättä wiljalta wihaista.450.   Niinpä kylmi täyen kylmän,Wäki pakkasen paleli,Yhtenä kesäissä yönä,Sykysyissä wietinkinä;Kylmi jäätä kyynäräisen,455. Sato lunta sauan warren.Aiko kylmeä jumalan,Itse weitikän werewän.Sillon lieto Lemminkäinen,Itse kaunis Kaukomieli,460. Keritsi kiweltä willat,Takut talwen maannehelta,Suoritteli sukkasiksi,Kääritteli kintahiksi,Käsin pakkasen piteli,465. Kowan ilman kopristeli,Tunki pakkasen tulehen,Rautasehen rauniohon,Sanowi sanalla tuolla,Lausu tuolla lausehella:470. "Pakkanen pajuilla synty,Risuilla wähäripanen,Iti turmasta isosta,Emosta epattomasta.Käärme pakkasen imetti,475. Mato maiolla piteli,Nännistä nisittömistä,Utarista uuttomista.Pantihin nimi pahalle,Pantihinpa pakkaseksi.480.   Kesät aioilla ajeli,Talwet heilu hettehissä,Kylmi soita, kylmi maita,Paleli wesipajuja,Pani haawan pakkuloita,485. Koiwun juuria kolotti.Panihen pahat pahaksi,Heittihen häwyttömäksi;Kylmi kattilan tulella,Hiilet uunin lietosella,490. Käen naisen taikinahan,Watsahan hewosen warsan.Läksi maita kylmämähän,Aaltoja asettamahan;Lahet kylmi, lammit kylmi,495. Jäip' on meri kylwämättä,Jäipä peipponen selällä,Wästäräkki lainehilla.Senki kynnet kylmämättä,Pää pieni palelematta.500.   Joko nyt suureksi sukesit,Joko kaswoit kauhiaksi?Tahot kylmeä minua,Kohotella korwiani,Alta jalkoja anella,505. Päältä kynsiä kysellä.Pakkanen Puhurin poika,Kowan ilman höyhelöinen!Ellös nyt minua kylmä,Ellös päätäni palele,510. Ellös waiwa warpahia,Elä korwia koseta;Kyll'on sulla kylmämistä,Paljoki palelemista.Mene tuonne, kunne käsken,515. Pohjan pitkähän perähän,Siell' on soita kylmämättä,Pajuja palelematta,Kiwiä kiwistämättä,Tannerta tasottamatta.520.   Jos ei tuosta kyllä liene,Tuonne ma sinun manoanHiien hiilien sekahan,Lemmon liesikiukahille;Siellä waiwut walkiahan,525. Tunkeut tulen sekahan,Jost' et kuulu kuuna pänä,Selwiä sinä ikänä.Tulen tungen sukkahan,Kekälehet kenkähäni,530. Pakkasen palelematta,Kowan ilman koskematta."Sillä lieto LemminkäinenPahan pakkasen lumowi,Heitti laiwansa lahelle,535. Uuen purren puutoksehen.Itse metsähän menewi,Ylös korpehen kohosi,Matkoille majattomille,Teille tietämättömille.540.   Siinä lieto LemminkäinenItse noin sanoiksi wirkki:"Woi minä polonen poika,Jo minä johonki jouwuin,Kuuksi päiwäksi kululle,545. Iäkseni ilman alle.Itkewi emo koissa,Walittawi wanhempani:Tuoll' on poikani polosen,Tuolla laiton lapsueni,550. Tuonen toukoja panewi,Kalman maita kyntelewi.Saapi nyt minun polosen,Mun polosen pojaltani,Saapi pyyt pyhän piteä,555. Lintuset hywin lihota.Saapi kärppäset käwellä,Orawaiset jouten juosta.Niin on niin minun emoni,Niin on kaunis kantajani,560. Kaswatit kanoja paljon,Koko joukon jouhtenia;Tuli tuuli niin hajotti,Tuli lempo niin lewitti,Sisarilta sillan taitto,565. Weikoilta wenon häwitti.Oli meitä kun oliki,Oli ennen aikoinansa,Sisaria suuri silta,Weikkoja weno punanen,570. Waan ei nyt nykysin aioin,Ei kelle sanan sanoa;Joka mies sotaurosna,Kaikki miehet miekka wyöllä.Aina muistan muinosetki,575. Arwoan ajat paremmat;Kulin kukkana kylissä,Hersuin heinän karwasena,Moni katso muotohoni,Warteheni walkotteli.580. Nyt mä mustuin mustikoillaPainuin marjoilla pahoilla.Sian tieän, kussa synnyinPaikan kaiken, kussa kaswoinEn tieä sitä sioa,585. Kussa kuollo kohtanewi.Olen kun jäniksen poikaSuolla soikerrehtamassa,Palolla papahtamassa,Meren rannat juoksemassa,590. Someret sirottamassa,Pohjat kengistä kuluwi,Pois perotat pehmiäwi,Kengän warret wanhanewi."

Yheksästoista Runo.

Synty poika Kalewalassa, Kullerwo nimeltä, joka heti pienenä myöään Ilmariselle orjaksi. Pannaan jos mille työlle, raataa kaikki erikummasesti ja talon häwiksi. Lasta soutawa tapatti lapsen ja poltti kätkyenki; kaskea leikkoawa, loihti maan, ettei ikänä uuelleen metsistyä eikä halmeen jywää saaha; aitaa panewa rakenti aian, ettei yksikänä päässyt ylitse; soutamassa souti weneen hajalle; nuottaa tarpomassa, tarpo nuotan ja kalat yheksi liiwaksi. Pannaan wiimmen karjaa paimentamaan. Panee ewästä paimenelle emäntä, laskee ulos karjansa ja lukee tawalliset luwut karjan eistymiseksi, maion karttumiseksi, ohtoa wasten j.n.e. Ulommaksi tullut paimen ewästä katsowa näkee kehnoksi kiwen leiwässä olewan. Arwelee sen pilkalla emännän tehneen ja ajattelee, millä kostaisi. Niin lewittää metsään lehmät ja ajaa illalla kontioita kotia. Soittaa torwea, lähenee kotia. Käypi arwostansa lypsämään emäntä ja ensin loitompata katsellen ihastuu hywästiki karjansa kauneutta. Saapi likemmä, niin käywät käsiksi karhut ja repiwät haawoille. Rukoilee ukkoa emäntä Kalewan poikaa soassa menettämään, waan Kalewan poikaki puolestansa rukoilee ukkoa, emäntä tauilla tappamaan. Niin eriäwi Ilmarisesta Kullerwo ja annaksen sotaan.

Kullerwo Kalewan poika,Kun esinnä emästä synty,Heti kohta kolmiöissäKatkasi kapalowyönsä,5. Pääsi päälle peittehensä.Nähtihin hywä tulewan,Keksitti kelpoawan;Wietihin Wenäehelle,Karjalahan kaupittihin,10. Ilmariselle sepolle.Minpä seppo tuosta anto?Äiän seppo tuosta anto;Kaksi kattilarania,Kolme pa'an kuolioa,15. Wiisi wiikate kulua,Kuusi kuokan ruopioa.Se kaunis Kalewan poikaHeti tuonne tultuansa,Jo päiwänä ensimmäisnä,20. Kysy työtä iltasella;Isännältä iltaseksi,Emännältä aamuseksi:"Kull' on työlle uusi orja,Raaolle rahan alanen?"25.   Pantu on lapsen katsantohan,Sormipienen souantahan.Katso lasta, kaiwo silmät,Syötti lasta, söi itsekki,Lapsen tauilla tapatti,30. Kätkyen tulella poltti.Jo päiwänä toisentenaKysy työtä iltasella,Isännältä iltaseksi,Emännältä aamuseksi:35. "Kull' on työlle uusi orja,Raaolle rahan alanen?"Pantu on kasken kaahantahan,Solkikoiwun sorrantahan.Sorti puuta kaksi kolme,40. Kawahutti kannon päähän,Niin huhuta huiahutti,Wihellytti, wierehytti:"Sini kaski kaatuohon,Koiwu solki sortuohon,45. Kuni ääni kuuluohon,Kuni wierrehe wihellys.Elköhön wesa wenyö,Kanto kaswao ikänä,Kaskessa Kalewan pojan,50. Solen kullan sorrannassa.Hywän ottaoon orahan,Elköhön tereä tehkö."Jo päiwänä kolmantenaKysy työtä iltasella,55. Isännältä iltaseksi,Emännältä aamuseksi:"Kulle työlle uusi orja,Raaolle rahan alanen?"Pantu on aian panentahan.60. Jopa aitoa panewi,Kohastansa kokkahongatAiaksiks' asettelewi,Kokonansa korpikuusetSeipähiksi pistelewi,65. Witsasteli maan maoilla,Wyötti kyillä käärmehillä,Sisiliskoilla siteli,Itse tuon sanoiksi wirkki:"Ku ei lintuna kohonne,70. Kahen siiwen siuotelle,Elköhön ylitse saakoAiasta Kalewan pojan."Jo päiwänä neljäntenäKysy työtä iltasella,75. Isännältä iltaseksi,Emännältä aamuseksi:"Työ orjan nimettäöhön,Nimi työlle pantaohon."Pantu on nuotan souantahan.80. Se kaunis Kalewan poikaJo on nuotan souannassa,Itse tuon sanoiksi wirkki:"Souanko wäen mukahan,Wai souan asun mukahan?"85.   Perimies Petosen poikaSe on warsin wastaeli,Sanan wirkko, noin nimesi:"Jos souat wäen mukahan,Weät miehuen nojassa,90. Wäh' on orjalla wäkeä."Se kaunis Kalewan poikaJo souti wäen mukahan,Weti miehuen nojassa;Wenon haapasen hajotti,95. Katajaiset kaaret katko,Katajahan kaiken kaato.Jo päiwänä wiientenäKysy työtä iltasella,Isännältä iltaseksi,100. Emännältä aamuseksi:"Työ orjan nimettäöhön,Nimi työlle pantaohon."Pantu on nuotan tarwontahan;Jo on nuotan tarwonnassa.105. Sanan wirkko, noin nimesi:"Tarwonko wäen mukahan,Panen miehuen nojassa,Wai tarwon asun mukahan?"Wetäjä Wenarin poika110. Se on warsin wastaeli,Sanan wirkko, noin nimesi:"Jos tarwot wäen mukahanPanet miehuen nojassa,Wäh' on orjalla wäkeä."115.   Se kaunis Kalewan poikaKopeasi mäeltä männyn,Kiwen kirstoksi rakenti,Paaen paino tarpomeksi,Hongan warreksi hotasi.120. Tarpowi wäen mukahan,Pani miehuen nojassa,Tarpo nuotan tappuroiksi,Ween welliksi seotti,Kalat liimaksi litsotti.125.   Niin päiwänä kuuentenaKysy työtä iltasella,Isännältä iltaseksi,Emännältä aamuseksi:"Työ orjan nimettäöhön,130. Nimi työlle pantaohon."Pantu on karjan paimenehen,Saatu lehmien ajohon.Mit' on orjalle osaksi,Ewähäksi paimenelle?135. Seppo Ilmarin emäntäLeiwän leipowi lewiän,Alle kaurasen asetti,Päälle wehnäsen wenytti,Kiwen kuorien keselle.140. Pani orjalle osaksi,Ewähäksi paimenelle,Itse tuon sanoiksi wirkki:"Ellös tätä ennen syökö,Karjan mentyä metsälle."145.   Siitä Ilmarin emäntäLaski karjan laitumelle,Sanowi sanalla tuolla,Lausu tuolla lausehella:"Työnnän lehmäni leholle,150. Hajasarwet haawikolle;Suwetar waliwo waimo,Etelätär luonnon eukko!Käy sä karja katsomassa,Wiitsimäss' emännän wilja.155. Kun katsoit katoksen alla,Niin katso katottomassa,Kuni hoijit huonehessa,Nini hoia hongikossa,Jotta karja kaunistuisi,160. Eistyisi emännän wilja,Ennen käymistä emännän,Katsomista karjan piian,Emännän epäpätösen,Ylen kainun karjan piian.165.   Suwetar waliwo waimo,Etelätär luonnon eukko!Syöttele metisin syömin,Juottele metisin juomin;Syötä kullaista kuloa,170. Hopiaista heinän päätä,Nurmelta mesinukalta,Metiseltä mättähältä.Ota torwi tuolta maalta,Tuolta tuomikkopurolta,175. Puhu tuohon torwehesi,Kumahuta kuuluhusi.Puhu kummut kukkahaksi,Ahowieret armahaksi,Suowirret sulaksi meeksi,180. Hetewieret wierteheksi.Tuoppa tänne tuorehesi,Kulettele kultiasi,Koskilta kohisewilta,Kanarwan kukattarilta,185. Heinän helpehettäriltä,Taiwahan nawattarilta.Kaiwo kultanen kuwoaKahen puolin karjan maita,Josta karja wettä joisi,190. Simoa siretteleisi,Utarihin uhkuwihin,Nisihin pakottawihin.Paa nisät pakottamahan,Utarehet uhkumahan,195. Puhumahan maitoputket,Maitohurstit huokomahan.Paljo on niitä ja pahoja,Kut maion Manalle wiewät,Lehmän tuoman Tuonelahan;200. Wäh' on niitä ja hywiä,Kut maion Manalta saawat,Lehmän tuoman Tuonelasta.En minä kysy kylästä,Taho toisesta talosta,205. Saan minä Manalta maion,Lehmän tuoman Tuonelasta.Suwetar waliwo waimo.Etelätär luonnon eukko.Heruttele Hermikkiä,210. Tuorustele Tuorikkia,Herasesta hettehestä,Metiseltä mättähältä;Tuoa maitoset maruet,Tuoa uhkuwat utaret,215. Turpehista tuorehista,Marehista maemmista,Tänä suurena suwena,Luojan hellennä kesänä.Mielikki metsän emäntä,220. Tellerwo Tapion neiti!Utu paita helma hieno,Hiwus kultanen korra;Sie olet karjan kaitselia,Wiitsiä emännän wiljan,225. Mielosassa metsolassa,Tarkassa Tapiolassa.Kaitse kaunosin kätösin,Somin sormin suoritellos,Tuowos illalla kotihin,230. Nisillä pakottawilla,Tuntuwilla tummelilla,Utarilla uhkuwilla,Emännälle etsiwälle,Muorille murehtiwalle.235.   Kuippana metsän kuningas,Metsän hippa halliparta!Ota piiska pihlajainen,Katajainen karjan ruoska,Takoa Tapiowaaran,240. Linnawaaran liepehiltä,Aja karja kartanolle,Saunan lämmitä panolle;Kotihin kotonen karja,Metsän karja metsolahan.245.   Ohtonen metsän omena,Metsän käyjä källeröinen.Tehkäme sulat sowinnot,Kesärauhat ratkoome,Iäksemme, ilmaksemme,250. Polweksemme, päiwiksemmeEmmä kiellä kiertämästä,Karjaani katsomasta,Enkä käymästä epeä.Kiellän kielin koskemasta,255. Hammasten hajottamasta,Lihan keski liikkumasta.Weliseni, weitoseni,Mesikämmen kaunoseni!Elä sorra sontareittä,260. Kaaha maion kantajaa.Kun sa kuulet karjan kellon,Helkkäwän heliän kellon,Ruosterauan raikkauwan;Toki korpehen kokeos,265. Saaos sammalhuonehesen.Käyös kaiten karjan maita,Piilten piimäkankahia,Kierten kellojen remua.Karjan käyessä mäkeä,270. Astu sie mäen alatse;Karjan käyessä alatse,Mene sie mäkeä myöten;Kule siikana siwutse,Wetelete ween kalana,275. Jott' ei karja koipahtuisi,Wikoisi emännän wilja,Pieni wilja pillastuisi.Anna suot sopusin olla,Salot kaikki kaunihina;280. Anna käyä käyräsarwen,Sontareien sorkutella,Käyä soita, käyä maita,Käyä korwen kankahia,Ettet koske konnanana,285. Liikuta lipeänänä.Jos sulle halu tulisi,Hampahat haluttelisi;Hakkoa lahoa puuta,Murra muurahaiskekoa.290. Metsolan metinen ammeHapata hihittelewiKultasella kunnahalla,Hopeaisella mäellä,Alla kuusen kukkalatwan,295. Alla pehkowan petäjän.Siin' on syöä syölähänki,Juoa miehen juolahanki,Eikä syöen syömät puutu,Juoen juomiset wähene.300.   Niin teemmä iki sowinnot,Iki rauhat ratkoamme;Yhet maat, eri ewähät,Sowun kullaki sioa.Waan jos tahtonet tapella,305. Soisitse soan eleä,Niin tapellos talwikauet,Lumiajat luskaellos.Kesän tullen, suon sulaten,Lätäköien lämmitessä,310. Ellös tullo näille maille,Näille karjan kantamille.Omp' on maata muuallaki,Tarhoa taempanaki,Juosta miehen joutilahan.315. Kun ma ohtona olisin,Mesikämmennä käwisin,Emmä noista noin olisiAina akkojen jaloissa;Käpy on kangas käyäksesi,320. Sormin sorkutellaksesi.Ota juoni juostaksesi,Polku poimetellaksesi,Tuonne Manalan metsälle,Tahi Kalman kankahalle,325. Siell' on Kirjos, siellä Karjos,Rautasissa rahkehissa,Kymmenissä kytkyissä.Siellä laihatki lihowat,Lihawaksi luutki saawat.330.   Kiwiksi minun omani,Kannon päiksi kaunihini,Kuusiaisen kulkiessa,Matkatessa Mausiaisen!Josp' on tullet näille maille,335. Sattunet saloille näille,Tääll' ompi osawat waimot,Emännät alinomaset,Jotka tiesi turmelewi,Matkasi pahoin panewi,340. Ettet koske konnanana,Rupia rumanakana,Ylitse tahon jumalan,Päitse auwon autuahan.Lepy nyt lehto, kostu korpi,345. Lempiä salo sininen,Anna rauha raawahille,Sontareisille sowinto,Tänä suurena suwena,Herran hellennä kesänä.350. Kuippana metsän kuningas,Hongatar salon emäntä!Korjaele koiriasi,Raiwaele rakkiasi;Kätke koirasi kolohon,355. Rakkisi rapaja kiinni,Kultasihin kytkyihin,Hihnohin hopeisihin.Kätke kynnet karwohinsa,Hampahat ikenihinsä,360. Syökse kultanen korentoLäpi luisten leukaluien,Ettei liiku luiset leuat,Eikä hampahat hajoa.Pane panta pihlajainen365. Ympäri nenän nykerän,Kun ei pihlaja pitäne,Niin sä waskesta walaos;Jos ei waski wahwa liene,Sitte rauasta rakenna;370. Waan jos rauan ratkasseho,Wielä mennehe wioille,Suuhunsa tulinen tulppa,Lemmon lukko leuoillensa,Ettei leukaluut lewiä,375. Eikä hampahat hajoa."Sillä Ilmarin emäntäLaski karjan laitumelle,Hajasarwet haawikolle,Pani paimenen perähän.380.   Kullerwo Kalewan poikaAjo lehmät suota myöten,Itse kangasta kaputti,Istu mäelle mättähälle,Pääty päiwän rintehesen.385. Siinä laulo, noin saneli:"Kule päiwä kuusikolle,Wiere wehnäwiiakolle,Karkoa katajikolle,Päästä paimenta kotia."390.   Jo emäntä koista huuhu,Sanan wirkki, noin nimesi:"Aik' on syöä uuen orjan,Rawita rahan alasen."Se kaunis Kalewan poika395. Otti leipänsä powesta,Weitsen wyöltänsä wetäwiLeipä leikkaellaksensa.Weti weitsensä kiwehen,Karahutti kalliohon;400. Murti suuta, murti päätä,Murti mustoa hawenta,Itse tuon sanoiksi wirkki:"Millä maksan naisen naurun,Naisen naurun, piian pilkan,405. Emmännän pahan piännän?Millä jaksan, sillä maksan:Lehmät metsähän lewitän,Ajan suolle sontareiet,Maion antajat aholle,410. Työnnän kontiot kotihin,Suet kytken kartanolle."Kulki päiwä kuusikolle,Wieri wehnäwiiakolle,Karkasi katajikolle;415. Lehmät metsähän lewitti,Ajo suolle sontareiet,Maion antajat aholle,Työnti kontiot kotihin,Kirjokarjan kartanolle.420. Niin hän neuo karhujansa,Susiansa suin puheli:"Repäse emännän reisi,Pure puoli pohkiota."Teki luikun lehmän luista,425. Härän sarwesta helinän,Soiton sorkasta wasikan.Tuolla soitteli somasti,Kalahutti kaunihisti,Kolmasti kotimäellä,430. Kuuesti kujan perällä.Sano Ilmarin emäntä:"Ole kiitetty Jumala!Torwi soipi, karja saapi,Mist' on orja sarwen saanut,435. Rautio tasasen torwen?Puhki korwani puhuwi,Läpi pääni läylentäwi."Se kaunis Kalewan poikaItse tuon sanoiksi wirkki:440. "Suolt' on orja sarwen saanut,Torwen tuonut tuomikolta;Mää emäntä lypsämähän,Raawahat rawitsemahan."Siitä Ilmarin emäntä445. Käski muorin lypsämähän:"Käyppä muori lypsämähän,Raawahat rawitsemahan."Muori tuon sanoiksi wirkki:"Ainapa hywä emäntä450. Itse ennen lehmät lypsi,Itse raawahat rakenti."Siitä Ilmarin emäntäKäwi lehmät lypsämähän,Raawahat rawitsemahan:455. "Woipa lehmäni suloset,Kaikk' on ilmeisen iholla,Karwalla metsän kapehen,Metsän uuhen untuwalla,Utarilla uhkuwilla,460. Nisillä pakottawilla."Lyhmistihen lypsämähän,Kallistihen katsomahan;Tarttu karhu kantapäähän,Susi suin rewittelewi,465. Repäsi emännen reien,Katko kaikki kantasuonet.Kullerwo Kalewan poikaSillä kosti piian pilkan,Piian pilkan, naisen naurun,470. Pahan waimon palkan makso;Pisti pillit säkkihinsä,Läksi soitellen sotahan,Kullotellen maitotielle.Siitä Ilmarin emäntä475. Ukkoa rukoelewi:"Oi Ukko yli jumala!Tapa sie Kalewan poikaRakehilla rautasilla,Niekloilla teräsnenillä,480. Suurilla sotakeoilla,Wainoteillä waikehilla."Tuo kaunis Kalewan poikaItse pääty kuulemahan,Ukkoa rukoelewi:485. "Oi Ukko yli jumala!Tapa Ilmarin emäntäRakehilla rautasilla,Niekloilla teräsnenillä,Kapehilla kartanoilla,490. Oman pirttinsä pihalla."Läksi soitellen sotahan;Soitti soilla mennessänsä,Patakoitteli palolla,Kullerwoitti kankahalla.495. Suo järähti, maa tärähti,Kangas wastahan kalahti.Sana saatihin jälestä:"Maammosi kotona kuoli;Käyppäs tuota katsomahan,500. Kuten kuollut hauatahan."Se kaunis Kalewan poikaaHänpä warsin wastaeli:"Josp' on kuoli maammoseni,Ompi han kotona tamma,505. Millä maahan wietäöhö,Hautahan hakattaoho."Soitti suolla käyessänsä,Kalahutti kankahalla;Saatihin sana jälestä:510. "Kuoli taattosi kotona:Käyppä tuota katsomahan,Miten maahan wietänehe."Se kaunis Kalewan poikaHänpä warsin wastaeli:515. "Josp' on kuoli taattoseni,Ompi han kotona ruunaa,Millä maahan wietäöhö,Hautahan hakattaoho."Soitti suolla mennessänsä,520. Kankahalla käyessänsä;Saatihin sana jälestä:"Kuoli naisesi kotona;Käyppä tuota katsomahan,Miten maahan pantanehe."525.    Se kaunis Kalewan poikaHänpä tuon sanoiksi wirkki:"Jos kuoli kotona nainen,On orit kotona ollut,Millä maahan wietäöhö,530. Kalmahan kulettaoho."Meni soitellen sotahan,Kullotellen wainoloihin,Patakoitellen palolla,Kullerwoiten kankahalla.