Kaksikymmenes Runo.

Ilmarinen aikansa kuollutta naista surrut wiimmen alottaa toista kullasta ja hopeasta takoa. Työ ei tahtonut warsin menestyä, sillä neien siasta tuli esinnä miekka ja toisen kerran orit tulesta. Wasta kolmannella yrittämällä sai neien, senki suuta, silmiä ja muita tarpeita wajalla. Ne jälestä päin tehtyä, pani yöksi wierehensä, waan tunsi pian kelpaamattomaksi. Niin työnsi sen Wäinämoiselle, joka yön wieressä lewättyä wilustuneena aamulla warottaa kenenkänä kullaista eli hopiaista naista huolittelemasta. Waan Ilmarinen itse läksi nuorempata Pohjolan tytärtä, jota kuitenkana ei saanut. Mielipahoissa kotiin saaneelta kysyy Wäinämöinen Pohjolan elämästä. Hywin ja huoletonna eläwän sanoo sammon waralla Pohjolan Ilmarinen.

Siitä seppo IlmarinenNaista itki illat kaiket,Itki yöhyet enemmän,Huomeniset huokaeli,5. Kun oli kaunis kaatununna,Kanssa Kalmahan katettu.Eipä kääntynyt käessäWaskinen wasaran warsi,Päiwän päästä ollenkana,10. Eikä päiwän, eikä toisen.Sano seppo Ilmarinen:"En tieä poloinen poika,Miten olla, kuin eleä;Walwon yön eli makoan,15. Äiä on työtä, tunti tuhma,Waiwoja matala mahti."Poimi kultia merestä,Hopehia lainehilla,Keräsi kekosen puita,20. Kolmekymmentä rekeä.Puut on poltti hiililöiksi,Hiilet ahjohan ajeli.Tunki kultia tulehen,Hopehia hiiloksehen,25. Sykysyisen uuhen werran,Werran talwisen jäniksen,Otti orjat lietsomahan,Palkkalaiset painamahan.Orjat lietso leyhytteli,30. Palnaeli palkkalaiset,Kintahattomin kätösin,Hatuttoman hartioisenTalwisella taiwahalla.Itse seppo Ilmarinen35. Naista kullaista kyhäsi,Hopiaista huolitteli.Ei orjat hywästi lietso,Eikä paina palkkalaiset.Itse löihen lietsomahan,40. Lietso kerran löyhäytti,Lietso toisen löyhäytti;Niin kerralla kolmannellaKatso ahjonsa alusta,Lietsimensä liepehiä.45.   Miekka tungeksen tulesta,Terä kulta kuumoksesta;On miekka hywän näkönen,Waan miekka pahan tapanen,Joka päiwä miehen tappo,50. Parahana kaksi miestä.Sen orjat hywin hywästy,Muu miero pahoin pahastu.Itse seppo IlmarinenTunki miekkansa tulehen,55. Terän kulta kuumoksehen,Liitti kultia lisäksi;Kultia kypärin täyen,Hopehia huowan täyen.Otti orjat lietsomahan,60. Palkkalaiset painamahan.Orjat lietso löyhytteli,Painaeli palkkalaiset,Kintahattomin kätösin,Hatuttoman hartioisen,65. Talwisella taiwahalla.Itse seppo IlmarinenTako kullaista kuwoa,Hopiaista morsianta.Ei orjat hywästi lietso,70. Eikä paina palkkalaiset.Itse löihen lietsomahan,Lietso kerran löyhäytti,Lietso toisen löyhäytti;Niin kerralla kolmannella75. Katso alle ahjoksensa,Lietsimensä liepehelle.Ori tungeksen tulesta,Harja kulta kuumoksesta;On oro hywän näkönen,80. Waan syän pahan tapanen,Joka päiwä tamman tappo,Parahana kaksi tappo.Sen orjat hywin hywästy,Muu miero pahoin pahastu.85.   Se on seppo IlmarinenJo oron tulehan tunki,Harjan kulta kuumoksehen,Liitti kultia lisäksi;Kultia kypärin täyen,90. Hopehia huowan täyen.Otti orjat lietsomahan,Palkkalaiset painamahan.Orjat lietso löyhytteli,Painaeli palkkalaiset,95. Kintahattomin kätösin,Hatuttoman hartioisen,Talwisella taiwahalla.Itse seppo IlmarinenTako kullaista kuwoa,100. Hopiaista morsianta.Orjat lietso löyhytteli,Päiwät lietso, yöt lepäsi;Ei saa kullaista kuwoa,Hopiaista morsianta.105. Siitä seppo IlmarinenItse löihen lietsomahan,Lietso päiwät päättämättä,Lietso yöt lepäämättä.Päiwän lietso, lietso toisen;110. Niin päiwänä kolmantenaKatso ahjonsa alusta,Lietsimensä liepehiä.Neiti tungeksen tulesta,Kassa kulta kuumoksesta.115. Sen seppo hywin hywästy,Muu miero pahoin pahastu.Katselewi, kääntelewi;Ei ollut suuta, eikä muuta,Eikä naisen tarpehia.120. Tako suut, takowi silmät,Muutki tarpehet mokomat,Ei saanut sanalliseksi.On neiti hywän näkönen,Ei tieä tapoja neien;125. Se on seppo IlmarinenPani yöksi wierehensä,Kylmän kulta kuumottawi,Wilun huohtawi hopia.Sano seppo Ilmarinen:130. "Kellen kulta kelpoawi?Neiti wanhan WäinämöisenIkuseksi puolisoksi."Sillon wanha Wäinämöinen,Heti öissä ensimmäisnä,135. Jo tuolla lepäelewiPätöwillä pääaloilla,Perinnöillä pehmeillä,Nuoren neitosen keralla,Ku oli kullasta kuwailtu,140. Hopiasta siunaeltu.Siinä wanha WäinämöinenWaroaksen waippahansa,Turwoaksen turkkihinsa.Pani päälle peittehiä,145. Kahet kolmet karhun taljat,Wiiet kuuet willawaipat.Se oli kylki kyllä lämmin,Ku oli wasten waippoansa,Wasten waatetriepujansa;150. Ku oli nuorta neittä wasten,Se oli kylki kylmämässä,Oli hyyksi hyytymässä,Meren jääksi jäätymässä,Kiweksi kowoamassa.155.   Sillon wanha Wäinämöinen,Yön yhen lewättyänsäNeien kultasen keralla,Hopiaisen morsiamen,Sanowi sanalla tuolla,160. Lausu tuolla lausehella:"Ellös sie nykynen nuori,Elkööte lapsen lapsi!Sinä ilmoissa ikänä,Kuuna kullan walkiana,165. Naista kullasta kuwailko,Hopiasta huolitelko;Kylmän kulta kuumottawi,Wilun huohtawi hopia.Se oli kylki kyllä lämmin,170. Ku oli wanhan waipan alla;Se oli jääksi jähtymässä,Ku oli nuorta neittä wasten."Itse seppo IlmarinenAlla päin, pahoilla mielin,175. Kaiken kallella kypärin,Läksi poies Pohjolahan,Tytön toisen toiwiossa,Neien innossa ihanan.Tuli Pohjolan tupahan,180. Sanan wirkko, noin nimesi:"Anna akka tyttöäsi,Mulle mointa morsianta,Tyttöäsi nuorempata,Lastasi wakawimpata."185.   Louhi Pohjolan emäntäSanan wirkko, noin nimesi:"Ei oo tyttö tuuwitettu,Kanawarsi kaswatettuSinun rehwanan rekehen,190. Wierehen weren imiän,Luun syöjän, lihan purian,Weren uuelta wetäjän,Ennen annan tyttäreni,Työnnän surman suupalaksi,195. Suuhun juoksewan sutosen,Karhun kiljuwan kitahan."Ei sieltä tytärtä saanut,Eikä nuorta morsianta.Murti suuta, wäänti päätä,210. Murti mustoa hawenta,Läksi poies Pohjolasta,Matkasi omille maille.Waka wanha WäinämöinenTiellä wastahan tulewi,205. Itse tuon sanoiksi wirkki:"Weli seppo Ilmarinen,Lankoni emoni lapsi!Kun olet pahoilla mielin,Kahta kallella kypärin,210. Pohjolasta tullessasi!Miten Pohjola eläwi?"Sano seppo Ilmarinen:"Mi on Pohjolan eleä,Kun on sampo jauhamassa,215. Kirjokansi kellumassa;Päiwän jauho syötäwiä,Päiwän toisen myötäwiä,Kolmannen kotipitoja.Jotta sanon, kun sanonki,220. Mi on Pohjolan eleä,Kun on sampo Pohjolassa.Siin' on kyntö, siinä kylwö,Siinä kaswo kaikenlainen,Siinäpä ikuinen onni."

Yheskolmatta Runo.

Wäinämöinen kehottaa Ilmarista kerallansa sampoa Pohjolasta noutamaan. Penkoo Ilmarinen sammon paremmin Pohjolassa warjeltawan, kun että olisi nouettawana. Myöntyy kuitenki lähtemään. Miekan esinnä Wäinämoiselle taottua jo onki walmis matkalle. Kulkisi mielestänsä maisin Ilmarinen, Wäinämöinen wenehellä. Kulusta tuumatessa kuullaan wene itkemässä. Kysyttelee Wäinämöinen, mitä oli itkewä? Lahowansa wastaawi yhä teloilla makaawa. Saapi wesille Wäinämöinen weneen ja wäkeä weneesen. Soutaan moniahan niemen nenätse ja äkätään Lemminkäiseltä. Huutoa mäikähyttää maalta Lemminkäinen ja anoo yhteen matkaan päästä. Niin otetaan mies weneesen.

Waka wanha WäinämöinenItse tuon sanoiksi wirkki:"Ohoh seppo Ilmarinen!Läkkööme Pohjolahan5. Hywän sammon saahantahan,Kirjokannen katsantahan."Sano seppo Ilmarinen:"Ei ole sampo saatawana,Kirjokansi tuotawana10. Pimiästä Pohjolasta.Siellä on sampo saatettuna,Kirjokansi kannettunaPohjolan kiwimäkehen,Waaran waskisen sisähän,15. Yheksän lukun ta'aksi.Sihen juuret juuruteltuYheksän sylen sywähän,Juuri juurttu maaemähän,Toinen wesiwiertehesen,20. Kolmansi kotimäkehen."Sano wanha Wäinämöinen:"Läkkös sammon saahantahan,Kirjokannen tuoantahanPohjolan kiwimäestä,25. Waaran waskisen sisästä,Yheksän lukun takoa.Tao mulle uusi miekka,Tee miekka tuliteränen,Jolla hurttia hutelen,30. Pohjan kansan karkottelen,Saahessa otolle sammon,Tuonne kylmähän kylähän,Pimiähän Pohjolahan,Summahan Sariolahan."35.   Siitä seppo Ilmarinen,Takoja iänikuinen,Tunki rautoja tulehen,Teräksiä hiiloksehen.Otti orjat lietsomahan,40. Palkkalaiset painamahan;Orjat lietso löyhytteli,Hywin paino palkkalaiset,Rauta wellinä wenähti,Kuonana teräs kohasi.45.   Siitä seppo Ilmarinen,Takoja iänikuinen,Katso alle ahjoksensa,Lietsimensä liepehelle,Miekka tungeksen tulesta,50. Terä warsin walkiasta.Siitä seppo Ilmarinen,Takoja iänikuinen,Päätä kullasta kuwasi,Hopiasta huolitteli.55. Kulta taipu taikinana,Ween waahtena hopia,Ahjolla alasimilla,Wasarilla walkkamilla.Jo on miekka walmihina.60. Itse wanha WäinämöinenSai miekan tuliteräsenKätehensä oikiahan;Sanan wirkkWäinävoineno, noin nimesi:"Onko miekka miestä myöten,65. Kalpa kantajan mukahan?"Olipa miekka miestä myöten,Kalpa kantajan mukahan,Jonka kuu kärestä paisto,Päiwä wästistä wälötti,70. Heponen terällä hirnu,Kasi nauku naulan tiessä,Pentu putkessa makasi.Siitä seppo IlmarinenHyötteleksen, wyötteleksen,75. Rautapaitohin paneksen,Teräswöihin telkitäksen.Itse tuon sanoiksi wirkki:"Mies on lustuissa lujempi,Rautapaiassa parempi,80. Teräswöissä tenhosampi."Lähteä luku tulewi,Liitto käyä kerkiäwi;Yks on wanha Wäinämöinen,Toinen seppo Ilmarinen,85. Läksiwät hewon hakuhun,Suwikunnan kuuntelohon,Suwikunnan suitset wyöllä,Warjan waljahat olalla.Käywät tietä astelewat90. Ympäri salon sinisen,Kuulit purren itkemänsä,Wenehen walittawansa.Waka wanha WäinämöinenItse tuon sanoiksi wirkki:95. "Siell' on pursi itkemässä,Wenonen walittamassa;Joko mennemmä meriä,Wenehellä wettä myöten,Waiko maisin matkoamma,100. Ratsastamma rantamaisin?"Sano seppo Ilmarinen:"Wakawampi maisin matka;Surma menköhön merelle,Siellä tuuli turjuttaisi,105. Siellä wiskaisi wihuri,Saisi sormet soutimeksi,Kämmenet käsimeloiksi."Sano wanha Wäinämöinen:"Wakawampi maisin matka,110. Wakawampi, waikiampi,Wielä muuten mutkasempi.Lysti on wenon wesillä,Purren juosta jolkutella,Weet wäliät wälkytellä,115. Selät selwät seurustella;Tuuli purtta tuuwittawi,Länsituuli läikottäwi,Etelä eille wiepi."Heitti maahan marhaminnan,120. Suwikunnan suitset suolle,Warsan waljahat aholle,Läksi luoksi puisen purren,Luoksi itkewän wenehen.Kysytteli, lausutteli:125. "Mitä itket puinen pursi,Wene hankawa walitat?Itketkö sä puisuuttasi,Hankauttasi haluat?"Pursi puinen wastoawi,130. Wene hankawa sanowi:"Wesill' on wenosen mieliTerwasiltaki teloilta,Mieli neion mieholahanKorkiastaki koista.135. Enkä itke puisuuttani,Hankauttani halua;Sitä itken puinen pursi,Wene mäntynen walitan;Sanottihin tehtäessä140. Saatawan sotiwenettä,Sotipurtta puuhattawan,Tuowan täyteni eloa,Alukseni aartehia.En sotahan saanukkana,145. Enkä wietynä wesille.Muut purret, pahimmat purret,Päästähän sotia käywät,Tappeloita tallustawat;Enemmän eloa saawat,150. Kun kuningas kuunna wuonna,Seppä seitsennä kesänä.Minä westämä wenonen,Walmistama Wäinämöisen,Aina lahon lastuillani,155. Wenyn westämöisilläni.Pahimmatki maan matosetAlla kaarteni asuwat,Linnut ilman ilkeimmätPesän päälläni pitäwät;160. Oisi kahta kaunihimpi,Kahta kolmia parempi,Olla mäntynä mäellä,Petäjänä kankahalla,Oksilla orawan juosta,165. Hawulinnun haihatella."Sano wanha Wäinämöinen:"Lienet wene Wäinämöisen,Niin mennet teloilta näiltä,Ilman kourin koskematta,170. Käsiwarsin waalimatta."Pursi taiten wastoawi,Wene hankawa sanowi:"Eipä mun sukuni muukan,Eikä weljeni wenoset175. Mennä kourin koskematta,Käsiwarsin waalimatta."Sano wanha Wäinämöinen:"Jos ma sun wesille työnnän,Joko juokset soutamatta,180. Airoilla awittamatta,Huoparilla huopimatta,Puhumatta purjehesen?"Pursi taiten wastoawi,Wene hankawa sanowi:185. "Eipä mun sukuni muukan,Eikä toinen joukkioniJuokse sormin soutamatta,Airoilla awittamatta,Huoparilla huopimatta,190. Puhumatta purjehesen."Sano wanha Wäinämöinen:"Joko juokset soutamalla,Airoilla awittamalla,Huoparilla huopimalla,195. Puhumalla purjehesen."Pursi taiten wastoawi,Wene hankawa sanowi:"Jopa mun sukuni muukin,Kaikki weljeni wenoset,200. Juoksi sormin soutamalla,Airoilla awittamalla,Huoparilla huopimalla,Puhumalla purjehesen."Waka wanha Wäinämöinen205. Työntäwi wenon wesille,Laulo purren lainehille;Laulo laian neitosia,Tinapäitä neitosia,Tinapäitä, waskiwöitä,210. Sormuskäsiä somia;Laian toisen sulhosia,Sukapäitä sulhosia,Sukapäitä, piipiwoja,Kannusjalkoja jaloja.215.   Wielä laulo WäinämöinenTeljot täytehen wäkeä,Teljot wanhoa wäkeä,Iän kaiken istunutta,Kuss' oli wähän sioa,220. Nuorukaisilta esinnä.Itse istuwi perähän,Laatiuwi laskemahan,Kokan koiwusen kuwulle,Melan koukkupään nojalle.225. Sanowi sanalla tuolla,Lausu tuolla lausehella:"Juokse pursi puittomia,Wene wäljiä wesiä,Kule kuplina wesillä,230. Lumpehina lainehilla."Pani wanhat soutamahan,Wanhat souti, pää wapisi,Ei ilo ilolle käynyt,Eikä soutu souannalle.235.   Pani nouret soutamahan,Werewät wetelemähän,Nuoret souti, sormet notku,Ei ilo ilolle tullut,Eikä soutu souannalle.240.   Siitä seppo IlmarinenItse istu soutamahan,Asettautu airoisille;Jo tuli ilo ilolle,Pääsi soutu souannalle.245. Souti seppo Ilmarinen,Souti sormilla kowilla,Pyörähteli puinen pursi,Wene honkanen wapisi,Teljot rytky, airot notku,250. Airon pyyryt pyinä winku,Terät tetrinä kukerti,Nokka jolu joutsenena,Perä kraakku kaarnehena,Hangat hanhina hatsahti.255. Itse wanha WäinämöinenLaskea karehtelewi,Nenätse utusen niemen,Päitse saaren terhenisen.Ahti saarella asuwi,260. Kauko niemen kainalossa;Kataluutta Kauko itki,Weitikkä osan wähyyttä,Ahti aitan pieneyttä.Loi silmänsä luotehelle,265. Käänsi päätä päiwän alle;Kaunis kaukoa näkewi,Werewä wesien poikki,Pitkä pilwien takoa.Näki pilwen pienemmäisen,270. Pilwessä wesipisaran,Pisarassa pienen lammin,Lammissa wenowähäsen,Wenossa wähän wäkeä;Mies puhas perässä purren,275. Uros toinen airoksissa.Sano lieto Lemminkäinen:"En mä tunne tuota purtta,Keksi kelwoista wenettä,Souten Suomesta tulewi,280. Airoin iskein iästä,Melan luoen luotehesen."Jo huhuta huiahutti,Huutawi nenästä niemen,Mäikäsi mäen takoa:285. "Kenen on wene wesillä,Kenen laiwa lainehilla?"Miehet purresta puhuwat,Waimot wastaten sanowat:"Mi olet mies mäen takanen,290. Uros korwen ulkomainen?Kun et tunne luojan purtta,Keksi Wäinölän wenettä,Et tunne perän pitäätä,Airollista arwaele."295.   Sano lieto Lemminkäinen:"Jo tunnen perän pitäjän,Jo älyän airollisen:Waka wanha WäinämöinenItse on perän piossa,300. Ilmarinen airollisna.Minnekkä menettä miehet,Kunne urohot kuletta?"Sano wanha Wäinämöinen:"Kohti pohjaista kulemma,305. Kohti kuohuja kowia,Lakkipäitä lainehia,Sampoa tapoamahan,Kirjokantta katsomahanPohjolan kiwimäestä,310. Waaran waskisen sisästä."Sano lieto Lemminkäinen:"Oi sie wanha Wäinämöinen.Ota mieki matkohisi,Olen mieki miessä siellä,315. Urohona kolmantena,Kun saat sammon nostantahan,Kirjokannen kannantahanPohjolan kiwimäestä,Waaran waskisen sisästä."320.   Waka wanha WäinämöinenOtti miehen matkohinsa,Werewän wenosehensa.Se on lieto LemminkäinenJo tulla tuhuttelewi,325. Käyä luikerrettelewi,Tuopi laian tullessansa,Wenehesen Wäinämöisen.Sano wanha Wäinämöinen."Oisi puuta purressani,330. Laitoa wenosessani,Parahiksi painoaki;Miksi sie kannat metsästäPuuta purtehen lisäksi?"Sano lieto Lemminkäinen.335. "Ei wara wenettä kaaha,Tuki suowoa tuhoa;Useinpa merellä PohjanTuuli laitoa kysywi,Wastatuuli warpehia."340.   Sano wanha Wäinämöinen:"Sen tähen sepon wenosenLaiat rautohin rakettu,Jott' ei tuulen tuiki wieä,Tahi ottoa ahawan."

Kaheskolmatta Runo.

Wäinämöinen laskee niemestä eslle, tulee koskelle, wenet puuttuu hauin hartioille. Wetää hauin miekallansa wenehesen, pahkoo sen halki ja alkaa kanteletta luista laatia. Walmiiksi saatua kutsuu lässä olewaiset matkalaisensa soittamaan. Kun iloa ei syntynyt heiän soitosta, niin käyttää ulompanaki kanteleen. Ei ollut soittajata ulompanakan. Siitä ukko Wäinämöinen itse alko soittaa. Wastako ilo nousi. Ei ollut eläwätä metsässä, ei lintua ilmassa, ei kaloa weessä, jok' ei rientänyt kuulemaan. Itse haltiatkin weessä, ilmassa ja metsässä kuunteliwat ilomielin kantelen soittoa. Wiimmen puhkesiwat kaikki lässä olewat itkuun ja itse Wäinämöinenki itki, jotta suuret wesipisarat wieriwät silmistä maahan. Maalta merehen juosseet kaswoiwat siellä kyynelet kauniiksi simpsukoiksi.

Siitä wanha WäinämöinenLaskea karehtelewi,Nenästä utusen niemen,Päästä saaren terhenisen;5. Laski päiwän maawesiä,Päiwän toisen suowesiä,Kolmannen kosken wesiä.Tuossa wanha WäinämöinenItse noin sanoiksi wirkki10. Korwalla kosken tulisen,Pyhän wirran pyörtehessä:"Neiti kosken korwallinen,Impi wirran wierellinen!Weäppä lankoa we'elle,15. Sinerwätä lainehelle,Tullessa punasen purren,Terwarinnan teuotessa.Kiwi on keskellä jokia,Paasi kuohun kukkuralla,20. Eessä on punasen purren,Tiellä terwasen wenehen.Wäännä reikä wääntiällä,Puhkase purasimella,Jotta juosta puisen purren,25. Terwarinnan teuotella.Rauaksi wenehen rinta,Kiwen kylki sammaliksi,Kuohuja kulettaissa,Mäkipäitä mäntäissä!30. Koprin kouhuja kokoa,Käsin käännä käppyröitä,Sylin aaltoja syseä,Jott' ei riusko rinnoilleniEikä päälleni päräjä.35.   Ukko taiwahan jumala!Jok' olet ainoinen apuni,Piä miekalla pereä,Tuiota tupettomalla,Jotta juosta puisen purren,40. Mennä mäntysen wenehen."Siinä puuttu puinen pursi,Wene Wäinölän wäsähty;Pursi puuttuwi lujahan,Takistu wene punanen.45.   Waka wanha WäinämöinenArwelee, ajattelewi:"Mihin puuttu puinen pursi,Piätty wene punanen?Kiwellenkö, wai haolle,50. Waiko waskirauniolle?"Kallistihen katsomahan:"Ei kiwellen, ei haolle,Eikä waskirauniolle,Suuren on hauin hartioilla,55. We'en koiran koukkuluilla."Se on lieto LemminkäinenPisti miekkansa merehen,Lapionsa alle laiwan,Ei ota wenonen juosta,60. Pääse pursi puutoksesta;Miekka murskaksi mureni,Kala pääsi terweheksi.Siitä seppo IlmarinenPisti miekkansa merehen,65. Lapionsa alle laiwan,Ei ota wenonen juosta,Pääse pursi petoksesta;Miekka murskahti muruksi,Kala pääsi terweheksi.70.   Sillon wanha WäinämöinenWyöltä miekkansa wetäwi,Tupestansa tuiman rauan,Pisti hauin hartioihin,We'en koiran koukkuluihin.75.   Nostatti kalan merestä,Pään weti wenosehensa,Purston pohjahan puotti.Katselewi, kääntelewi,Itse tuon sanoiksi wirkki:80. "Jotaki joessa ompiHakojaki, haukiaki.Ku olle wanhin sulholoistaHauki halki pahkomahan,Kala wiploin wiiltämähän."85.   Miehet purresta puhuiwat,Lausu waimot laitasilta:"Saajan on käet sulimmat,Sormet pyytäjän pyhimmät."Jo otti wenonen juosta,90. Pääsi pursi puutoksesta;Waka wanha WäinämöinenLuotti purren luotoselle,Otti weitsen huotrastansa,Wasemelta puoleltansa,95. Jolla hauin halkasewi,Pahkowi kalan kaheksi.Sanan wirkko, noin nimesi:"Mikä tuosta ei tulisiHauin suuren hampahista,100. We'en koiran koukkuluista,Jos oisi sepon pajassa,Luona taitawan takojan,Miehen mahtawan käsissä?"Sano seppo Ilmarinen:105. "Mipä turhasta tulisi,Työksi tyhjästä olisi,Kalan ruowosta kaluksi,Jos oisi sepon pajassa,Luona taitawan takojan,110. Miehen mahtaman käsissä!"Sano wanha Wäinämöinen:"Tuo ois alku kanteletta,Kun oisi osaajan luona,Miehen mahtawan käsissä!"115.   Ei ollut osoajata,Eikä miestä mahtajata,Harpun luisen laatiata;Waka wanha WäinämöinenItse löihen laatiaksi,120. Tekiäksi teentelihen.Kusta sai kopan komian?Tuolta tuomikkopurolta,Kuusesta kumisewasta.Mist' on naulat kanteletta?125. Hauin suuren hampahista,Orasista Tuonen orjan.Wielä uupuwi wähäsen,Kaipoawi kanteloinen,Yhtä kieltä, kahta jouhta;130. Mist' on kielet kanteletta?Hiwuksista Hiien ruunan,Lemmon warsan waattehista.Jo on soitto walmihina,Soitto suuri hauinluinen,135. Kantelo kalanewänen.Waka wanha WäinämöinenKutsu wanhat soittamahan,Wanhat soitti, päät wapisi,Ei ilo ilolle tullut,140. Soitto soitolle tajunut.Kutsu nuoret soittamahan,Nuoret soitti, sormet notku;Eipä ääni ääni ollut,Ilo käynynnä ilosta.145.   Soitti lieto Lemminkäinen,Soitti seppo Ilmarinen;Ei ilo ilolle käynyt,Soitto soitolle ylennyt.Waka wanha Wäinämöinen150. Käytti soiton Pohjolassa,Kantelon Kalewalassa;Soitti Pohjolan emäntä,Soitti pojat Pohjolassa,Soitti pojat, soitti neiot,155. Soitti pikku piikasetki,Soitti miehet naimattomat,Soitti nainehet urohot,Tuota käänsit, tuota wäänsit,Tuota kynsin kiinnittiwät,160. Toki ei oikehin osattu,Kielet kierohon tuliwat,Koska kansa kahtalainenNiitä soitti sormillansa.Jouhet parkuiwat pahasti,165. Ääni kaikku karkiasti,Soitto julmasti sorisi.Ukko uunilta herännyt,Kiukahalta kirjahtanutSanowi sanalla tuolla,170. Lausu tuolla lausehella:"Heretkääte, heittäkääte,Kaikki käypi karwoilleni,Puhki korwani puhuwi,Läpi pääni läylentäwi,175. Wiepi wiikoksi uneni.Jos ei soitto Suomen kansanWasta waikuta paremmin,Eli uuwuta unehen,Niin wetehen wiskoote,180. Aalloille upottoote;Tahi saattoote takasinMiehen tehnehen käsihin,Sormille sowittelian."Soitto kielin kerkiäwi,185. Kanterwo sanoin kajahu:"En minä jokehen joua,Enkä aalloille ajau;Wielä soitan suorialla,Wangun waiwan nähnehellä."190.   Jopa wietihin wisusti,Kannettihin kaunihistiMiehen laatian kätehen,Sormille sowittelian.Waka wanha Wäinämöinen195. Peukaloitansa pesewi,Sormiansa suorittawi.Istuwi ilokiwelle,Raito rantakalliolle,Hopeaiselle mäelle,200. Kultaselle kunnahalle.Otti soiton sormillensa,Käänti käyrän polwillensa,Kantelen kätensä alle.Sanowi sanalla tuolla,205. Lausu tuolla lausehella:"Ku ei liene ennen kuullutIloa ikirunojen,Kajahusta kanteloisen,Se on tulko kuulemahan."210.    Soitti wanha Wäinämöinen,Sekä soitti, jotta laulo,Sormet nousi notkiasti,Sormet pienet pyörähteli,Peukalo ylös keweni;215. Jo käwi ilo ilolle,Soitto soitolle yleni.Hywin soitti hauin hammas,Kalan pursto pyörähteli,Ulwosi upean jouhet,220. Ratsun jouhet raikkahuwat.Ei ollut sitä metsässäJalan neljän juoksewata,Koiwin koikkelehtawata,Ku ei tullut kuulemahan,225. Iloa imehtimähän.Heräsi susiki suolta,Nousi karhu kankahalta,Petäjäisestä pesästä,Kutiskosta kuusisesta.230. Karhu aiallen kawahti,Weräjällen wieretäksen,Aita kaatu kalliolle,Weräjä aholle wieri.Siitä kuusehen kujahti,235. Petäjähän pöyrrähytti,Tehessä isän iloa,Soitellessa Wäinämöisen.Metsän ukko halliparta,Metsän kuuluja kuningas,240. Kanssa muu Tapion kansa,Käwit kaikki kuulemahan.Itsekki metsän emäntä,Tapiolan tarkka waimo,Sinisukkahan siroksen,245. Punapaulohin paneksen,Nousi koiwun konkelolle,Lepän lengolle lewähti,Kanterwoa kuulemahan,Soittoa tajuamahan.250.   Ei sitä metsässä ollutNelijalkoa jaloa,Eikä ilmassa oloaKahen siiwen siukowata,Lintuparwea parasta,255. Ku ei tullut tuiskutellen,Kiiätellen kiirehtinyt,Kunnioa kuulemahan,Iloa imehtimähan.Lenti kokko korkialta,260. Halki pilwien hawukka,Alli aalloilta sywiltä,Sotka soien wieremmiltä,Joutsenet sulilta soilta.Pieniäki peipposia,265. Leiwoja liki tuhatta,Sirkkuja sitäi enemmänHaasto ukon hartioilla.Itse kaunis ilman impi,Päiwätär pätöwä neiti,270. Neito Kuutar koria,Yks' on ilman wempelellä,Taiwon kaarella kajotti,Toinen pitkän pilwen päällä,Pilwen reunalla rehotti,275. Piteliwät pirtojansa,Niisiänsä nosteliwat.Kultasukkula käessä,Piwossa hopiapirta,Kultakangasta kutowat,280. Hopiaista helkyttiwät.Waan kun kuulit ouon äänen,Soitannon sulosen sulhon,Jo pirta piwosta pääsi,Kirpo sukkula käestä,285. Katkesiwat kultarihmat,Helähti hopialangat.Eik' ollut sitä weessäEwän kuuen kulkewata,Kaheksan karehtiata,290. Kalaparwea parasta,Ku ei tullut kuulemahan,Iloa imehtimähän.Lohet uipi, uipi siiat,Uipi hauit hangotellen,295. Ween koirat wengotellen,Muiehetki, muut kalatki,Rinnoin ruohoon ajaksen,Ewin eille ehteleksen,Wirttä Wäinön kuulemahan,300. Iloa imehtimähän.Ahto aaltojen kuningas,Ween ukko ruohoparta,Ween kalwolle weäksen,Luikahaksen lumpehelle.305. Itsekki ween emäntä,Ween wiljasa emäntä,Hiipowi hiwuksiansa,Hapsiansa harjoawi,Kammallansa kultasella,310. Harjalla hopeisellaWaan kun kuuli ouon äänen,Suomen soitannon sulosen,Jo suka käestä kirpo,Harja sormista solahti.315. Itse siirtihen polonen,Paneutti toisen paikan,Rinnoin ruowosta riwahti,Wetihen wesikiwelle,Watsallehen waiwausi,320. Tuota ääntä kuulemahan,Soitteloa Wäinämöisen,Soitteloa, lauleloa,Kun oli ääni kummanlainen,Warsin soitanto sulonen.325.   Ei ollut sitä urosta,Eikä miestä urhiata,Eikä miestä, eikä naista,Eikä waimoa waketi,Kullen ei ituksi käynyt.330. Itkit nuoret, itkit wanhat,Itkit miehet naimattomat,Itkit nainehet urohot,Itkit pojat puolikäset,Sekä pojat, jotta neiot,335. Itkit pienet piikasetki,Kun oli ääni kummanlainen,Suomen soitanto sulonen.Itsensäki WäinämöisenKyynelwieri kyykähteli.340. Weet wieri silmistänsäKaasiammat karpaloita,Pyylähämmät pyyn munia,Häriämmät päitä pääskyn,Leweille leuoillensa;345. Leweiltä leuoiltansaReheille rinnoillensa;Reheiltä rinnoiltansaPätöwille polwillensa;Pätöwiltä polwiltansa350. Jalkapöyille jaloille;Jalkapöyiltä jaloiltaMaahan alle jalkoinsa;Wieriwät wesipisaratLäpi wiien willawaipan,355. Läpi kuuen kultawyönsä,Seitsemän sinihamosen,Sarkakauhtanan kaheksan.Niin weet jokena juoksiLuota wanhan Wäinämöisen360. Rannalle meren sinisen;Rannalta meren sinisenAlle selwien wesien,Päälle mustien murienSiellä kaswoit kaunihiksi,365. Simpsukaisiksi sikesi,Kuningasten kunnioiksi,Waltojen iki iloksi.Sano wanha Wäinämöinen:"Onko tässä nuorisossa,370. Nuorisossa kaunosessa,Tässä suuressa su'ussa,Ilossa isän alassa,Kyynelteni poimiataAlta selwien wesien,375. Päältä mustien murien?"Sekä nuoremmat sanowi,Jotta wanhat wastoawi:"Ei ole tässä nuorisossa,Nuorisossa kaunosessa,380. Eli suuressa su'ussa,isossa isän alassa,Kyyneltesi poimiata.Alta selwien wesien,Päältä mustien murien."385.   Niin tuli sininen sotko,Useinpa sininen sotkoSuullansa sukeltelekse,Wilussa wilottelekse.Sep' on poimi simpsukoita,390. Wäinämöisen kyyneleitä,Alta selwien wesien,Päältä mustien murien.

Kolmaskolmatta Runo.

Tulewat Wäinämöinen, Ilmarinen ja Lemminkäinen Pohjolaan. Kysäsee Pohjan akka, millä asialla? Sammon jaolle lähteneensä wastaa Wäinämöinen. Sano Pohjan akka ei olewan jakaamista sammossa. Saapi unineulat Wäinämöinen ja nukuttaa Pohjolan wäen. Lähtewät sampoa kiwimäestä. Laulaa Wäinämöinen liikkeelle linnan portit ja Ilmarinen aukasee owet. Lemminkäinen kyntää juuriltansa irti sammon, joka sitte kolmin miehin kannetaan weneesen. Sampo weneessä laskee rannalta Wäinämöinen ja alkaa wiimmen Lemminkäisen kehottamalla matkan päässä laulella. Kurki laulua säikähtänyt parkasi pahalla äänellä ja herätti Pohjolan nukkumasta. Pohjan akka sampoa katsomaan jo näkee saauksi. Nostaa heti ison tuulen Wäinämöistä hukuttamaan ja oliki hukkua wenet, ellei Lemminkäinen olisi laitoja kohottanut. Niin Lemminkäinen purjepuusta katsellen näkee Pohjan weneen ajawan ja saawuttawan. Häässä Wäinämöinen tuluksistansa luopi karin Pohjan weneen eteen. Siinä wenet kyllä särky, waan itse Pohjan akka läksi lintuna Wäinämöisen weneesen ja otti kaikki miehensä kanssa. Siinä sitte tapahtu tappelo, jossa Wäinämöinen melalla siwalteli siipiä ja kynsiä Pohjan akalta. Yksi ainoa sakarisormi jäi jälille ja silläki nosti Pohjan akka sammon ja kaato wesille, jossa se särky. Sammon muruja sitte tuuli ajeli mitä minkin paikan rikkaueksi. Riwan sai Pohjan akka jälille Pohjolaan.