Runoja

Kokoelma yhdistelee lyhyitä, kuvallisia runkoja, jotka liikkuvat luonnonkierron kuvauksista talven ja kevään voimakkaisiin tunnelmiin, kuu- ja myrskykertoihin sekä arjen ja sairashuoneen hetkien tarkkailuun. Runot vaihtelevat riehakkaasta kansanvoimasta ja kaipuusta tummiin muistoihin, väkivallan näyistä ja ironiseen arkihavaintoon; ne käyttävät rytmiä, toistoa ja tiivistä metaforaa luodakseen liikettä ja tunteen intensiteettiä. Tekstit vuorottelevat juhlallisuuden, leikillisyyden ja yksityisen pohdinnan välillä ja rakentavat hajanaisen, visuaalisen polun joka korostaa aistihavaintoja ja hetkellisiä tuntemuksia.