Kirjaan liitetyn kartan olen piirtänyt Segerstedtin ja Lönborgin karttoja noudattaen.
Viitteet
[1] Katso Kustavi Grotenfeltin: Suomen historia
uskonpuhdistuksen aikakaudelta siv. 254.
[2] Erik
Fernow; Beskrifning öfver Wärmeland, v. 1773, s. 407. N. Keyland pitää
(eräässä esitelmässään, julkaistu Ruotsin lehdissä) mahdollisena, että suomalaisia jo 1530
tienoilla oli Ruotsin metsissä kaskiviljelyksen harjoittajina.
[3] Gottlundin päiväkirjasta. Näissä laajoissa
muistiinpanoissa on enemmän tarinoita muutoista kuin missään muualla.
[4] Jos laskemme muuttaneiden luvun uutisviljelysten mukaan, joita oli 1650 mennessä n.
600—800, ja viljelystä kohti noin 5—6 henkeä sekä tuohon lisäämme vielä tuhatkunta
kalastuksella ja metsästyksellä eläjää, saamme muuttajain luvun niinikään suunnilleen 5 000
— 6 000. Sven Lönborg arvioi kirjoituksessaan Finnmarkerna i mellersta
Skandinavien suomalaiset 1600-luvun lopulla 12 000 — 13 000. (Ymer 1902 s.
487.)
[5] Gottlundin kuvauksesta matkaltaan 1817 —
käsikirjoituksena.
[6] Lehtori Segerstedtin laajoissa kokoelmissa Yliopiston kirjastossa on
monia kymmeniä metsäläisten kestävyyttä ja voimia kuvaavia juttuja viime
vuosisadalta.
[7] 500 sivua käsittävässä
anomuksessa, joka 1823 metsäsuomalaisten nimessä jätettiin hallitukselle. Konsepti
tallella Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralla.
[8] P. Nordmann, Finnarne i mellersta Sverige, s. 69
[9] Nyare Bidrag till kännedom om de svenska landsmålen och sv.
folklif I Bih. 1. 2, suomeksi Virittäjässä 1907, s. 19—20.
[10] M. Axelson, Vandring i Vermlands elfdal och
finnskogar s. 86, 111.
[11] Loitsuja kirjoitti Gottlund 1817 ja 1821 muistiin 84; A. Aminoff,
11; K. Krohn muutaman; Lauri Kettunen 12 ja tämän kirjan kirjoittaja 82 kpl. Näytteet
ovat tekijän muistiinpanemia.
[12] Ks.
Virittäjä 1908 s. 72—3 (Kettunen).
[13] Gottlundin päiväkirjassa on
seikkaperäinen esitys rajuutospäivistä, vihko 46.
[14] Vrt. Virittäjä 1908, s. 76.
[15] Gottlundin päiväkirja.
[16] Ymer, 1902, s. 469.
[17] Julkaissut P. Nordmann,
ennenmainitussa tutk., liite III.
[18] Nordmann, s. 129.
[19] Sama, liite 5.
[20] Axelsonin ennenmainittu
kirjanen, siv. 75.
[21] Gottlundin kirjoittamasta suuresta
anomuksesta.
[22] Segerstedtin kokoelmat.
[23] Sven Lönborg. Ymer 1902, s. 500—1.
[24] Ymer, 1902, s. 501.
[25] Katso tekijän kirjoitusta
Gottlundin muisto Vermlannin suomalaismetsissä. Liitto IV 1905, siv.
117—129.
[26] Nordmann, s. XX ja seur.
[27] Segerstedtin
kokoelmista, s. 626.
[28] Segerstedtin kokoelmat.
[29] Norvegia 1902, s. 118. K. B. Wiklund on Ymeriin 1902 siv 15—18 kirjoittanut
Finska språkets nuvarande utbredning i Värmland och Grue finnskog (Myös
Maantieteellisen yhdistyksen aikakauskirjassa 1902.)
[30] Torsten G. Aminoff, Tietoja Värmlannin suomalaisista (Suomi II, 11),
s. 26.
[31] Paitsi ennenmainittuja kirjoituksia huomattakoon
uudemmista metsäsuomal. käsittelevistä: C. V. Bromander Höslåtter och löfskörd på
Finnskogen, Svenska Turistföreningens Årsskrift 1901 — suomennettu Maantiet.
yhdist. aikakauskirjaan 1902. C. V. Bromander Svedjebruket på
Finnskogen, Svenska Turistföreningens Årsskrift 1902; K. B. Wiklundin ja Sven
Lönborgin havaintoja turistimatkoiltansa saman julkaisun v. 1895 ja 1901; Väinö Wallin:
Metsäsuomalaiset Ruotsissa, nuorisolle kerrottuna, sisältää etenkin
tarinoita heidän vaiheistaan, enimmäkseen Gottlundin muistiinpanoista ja Segerstedtin
kokoelmista; G. Åkerhielm, En antropologisk resa genom Värmlands
finnskogar, Ymer 1907; ilmestymässä on parhaillaan Lauri Kettusen tutkimus
Värmlannin suomalaisten kielestä (Suomi-kirjassa).
[32] Land och Folk v. 1877.
[33] Norvegia 1902, s.
118.
[34] Pikkujutut ja tiedonannot ovat Segerstedtin kokoelmista.
[35] Svenska Turistföreningens
Årsskrift 1895, s. 54—58.