Kuva 100.
Käynti jälkiaskeleilla on punnerrusharjoituksista yksinkertaisin käyntilaji ja se tehdään siten, että esim. vasemman jalan astuttua askeleen eteenpäin, oikea jalka siirretään edellisen viereen, joka uudestaan liikkuu eteenpäin. Tavallisessa punnerruskäynnissä siirretään jalat vuorotellen toinen toisensa sivutse. Myöskin käyntiä vaihtoaskeleilla saattaa punnerruspuulla harjoittaa. Tavalliseen käyntiin voi sitä paitse liittää polvennostoa ja säärennostoa sekä säärenojennusta (tanakäyntiä). Täyskäännöstäkin voipi punnerruspuulla harjoittaa. Vaikea mutta hauska harjoitus on vastaantulo, jossa koetetaan päästä toinen toisensa sivutse. Toisiansa vastaan tulevat henkilöt asettavat kumpikin esim. oikean jalkansa sisäsyrjän kumppanin jalkaa vastaan ja ottavat samassa toisiaan hartijoista löysästi kiinni. Tasapainoon täydesti päästyään tekevät molemmat yht’aikaa käännöksen oikeaan ja siirtävät samassa vasemman jalkansa eteenpäin toisen sivutse, jonka jälkeen kädet laskevat otteensa irti.
Juoksua punnerruspuulla harjoitetaan lyhyeillä askeleilla. Kädet pidetään silloin useimmiten ulospäin ojennettuina.
9. Harjoituksia pyöritysköydellä.
Tavallinen, pehmeä ja taipuvainen, sormenpaksuinen köysi, jonka pituus on 8 à 10 metriä.
Kasvatuksen kannalta katsoen ovat harjoitukset pyöritysköydellä kerrassaan erinomaisen hyödyllisiä, ensiksi siitä syystä, että ne suuresti miellyttävät lapsia, toiseksi siihen nähden, että ne pakoittavat lasta silmänräpäyksessä päätöksensä toimeen panemaan ja kolmanneksi sen vuoksi, että ne saattavat lapsia vilkkaasti liikkumaan ja juoksemaan, lukuun ottamattakaan sitä seikkaa, että kysymyksessä olevat harjoitukset eivät ensinkään ole vaarallisia.
Kiinnitettyään köyden toisen pään johonkuhun esineesen parin metrin korkeudelle maasta, asettuu opettaja noin 10 askeleen etäisyydelle mainitusta esineestä seisomaan, ottaa köyden toisen pään käteensä ja alkaa köyttä pyörittämään tasaisella vauhdilla ja suuressa kaaressa siten, että köysi ohimennen sivuaa lattiaa. Jos nyt oppilaat ovat asetetut peräkkäisriviin sillä tavoin seisomaan, että heiluva köysi ylhäältäpäin tulee ensimmäistä miestä kohti, niin kukin nopeasti juoskoon eteenpäin ja köyden alitse silloin, kun köysi on hänen silmiensä sivutse mennyt. Mutta jos köysi tulee juoksevaa kohti alhaaltapäin, niin kukin mainitussa silmänräpäyksessä juoskoon eteenpäin ja hypätköön vastaantulevan köyden ylitse.
Ellei ensimainitussa tapauksessa olla liian kauvas juostu, voidaan nopeasti kääntyä ja hyppäyksellä vastaantulevan köyden yli palata takaisin alkupaikalle. Jälkimmäisessä tapauksessa voidaan jo hypätessä kääntyä ja sitten nopeasti juosta takaisin, ennenkuin köysi seuraavan kerran palajaa.
Tällaisissa harjoituksissa voivat eri joukot kilvoitella ja ensimainittuun juoksuun köyden alitse saattaa monta yht’aikaa ottaa osaa. Harjoitus tulee sen kautta hyvin hupaiseksi.
Vastaantulevan köyden yli hyppäävä voipi jäädä paikalleen useampia kertoja perätysten hyppäämään, mutta silloin tulee pitää huolta siitä, että koko ajan pysytään sillä kohdalla, mistä köyden päitä yhdistävä suunta kulkee.
10. Vapaita hyppyharjoituksia.
Jokaista hyppäysliikettä, jolla ruumis saatetaan joko ylöspäin taikka eteenpäin jonkun mittamäärän, ruumiin ensinkään koskematta alla tahi välillä olevia esineitä, sanotaan vapaaksi hypyksi, vaikka näillä sanoilla voimistelusalissa tavallisesti tarkoitetaan sellaisia hyppyharjoituksia, jotka tehdään pingoitetun nuoran yli ponnistuslautaa käyttämällä (katso kuv. 101). Jos hyppäys on tehtävä alkuvauhdin perästä, niin ponnistus tehdään ainoastaan toisella jalalla (vuoroponnistus); kun taas hypätään paikalta ilman alkuvauhtia, niin ponnistetaan molemmilla jaloilla yht’aikaa (tasaponnistus). Maahan tullessa notkistetaan polvet suoraan kulmaan saakka, mutta kantapäät eivät saa koskea maahan. Laskuhyppäys on siis toimitettava pehmeästi ja kimmoavasti. Käsivarsia ei saa tahallaan eteenpäin heittää; ne kulkekoot eteenpäin ainoastaan sen verran, kuin ne itsestään liikkuvat, ruumiin äkisti pysähtyessä. Laskuhyppäyksen perästä noustaan heti tyynesti ja vakavasti perusasentoon.
Kuva 101.
Hyppyharjoituksia älköön harjoitettako, ennenkuin lapset tarpeeksi voivat hallita ruumiinsa liikkeitä. Ne tuskin saattavat kysymykseen tulla ensimmäisenä voimisteluvuotena. Voidaksensa saada vasta-alkavia määrätyllä jalalla ponnistamaan, voipi opettaja edeltäkäsin määrätä alkuvauhtiin kuuluvien askelten lukumäärän (mieluimmin kolme askelta). Ensimmäisinä vuosina käytetään hyppyharjoituksiin aina ponnistuslautaa, jonka väli nuorapuita yhdistävästä viivasta on oleva yhtäsuuri kuin nuoran korkeus maasta lukien. Jos hyppäyksellä tahdotaan päästä sekä korkealle että kauvas, on lauta siirrettävä edemmäksi. Puhdasta pituushyppäystä harjotettaessa kaikki välillä olevat esineet tavallisesti poistetaan. Tällaista hyppäystä harjoitetaan tavallisesti ulkona kentällä.
Harjaantuneemmat voimistelijat käyttäkööt silloin tällöin vaihtelevaisuuden vuoksi hyppyharjoituksiinsa kimmoavaista ponnistuslautaa eli notkulautaa, josta vieressä oleva kuva meille antaa käsityksen. Kansakoulussa on kuitenkin notkulauta pääasiallisesti käytettävä pukki- ja plinttihyppäyksiin, kun niitä ensin harjoitetaan.
Kuva 102.
VI. Otteluharjoituksia ja leikkejä.
Leikin merkitystä kasvatuksessa tuskin voidaan kyllin tärkeäksi arvostella. Leikki tarjoaa lapselle hetkeksi hiukan sitä iloisuutta, jonka ahkera lukeminen ja liiallinen alallaan oleminen sen pahemmin useinkin kuolettaa. Leikki vastustaa itsekkään ja itsepintaisen luonteen kehittymistä, sillä se pakoittaa lasta tahtoansa alistamaan yleisen tahdon alle sekä toimimaan yhteisen päämaalin, eikä yksityisen tarkoituksen hyväksi. Leikki herättää hyvää toveruutta, sillä ottelussa ja leikissä on jokainen pakoitettu vastoinkäynnissä ystäväänsä auttamaan sekä kumppaniinsa täydesti luottamaan. Leikki synnyttää itsensähillitsemistä, päättämiskykyä sekä tottumusta odottamattomien esteitten voittamiseen. Se antaa silmälle varmuutta, ruumiille notkeutta, liikkeille nopeutta. Sen vuoksi on kasvatuksessa leikille omistettava pysyvä merkitys. Mutta jos leikki saapi ottelun muodon, niin se aina on siten järjestettävä, ettei yksityinen henkilö saa voittajana esiintyä, vaan joukko on asetettava joukkoa vastaan, jos kohta taistelu poikkeustiloissa ratkaistaankin yksityisten kesken.
Miltei lukemattomasta määrästä leikkejä, joita eri ajoilla ja eri paikkakunnilla on harjoitettu ja yhä harjoitellaan, mainittakoon tässä ainoastaan pienempi lukumäärä, koska kirjan koko ei enempää myönnä.
Veto-ottelu osasto osastoa vastaan. Annetun käskyn jälkeen tartutaan pitkästä, kestävästä köydestä kiinni. Myöskin voipi kukin, köydestä lujasti kiinni pitäen, seisoa veto-asennossa valmiina alottamaan, milloin vaan käskysana lausutaan. Maahan piirretään noin 4 metrin päähän toisistaan kaksi rajaviivaa, ja köyden keskikohta, joka jollakin tavoin on näkyväksi tehtävä, sovitetaan mainittujen rajaviivojen keskivälille. Se osasto voiton saa, joka onnistuu saamaan köyden keskikohdan oman rajaviivansa sisäpuolelle.
Veto-ottelu mies miestä vastaan. Tartutaan sileästä kepistä tahi vastustajan käsistä (kädestä) kiinni. Edellisessä tapauksessa on kysymyksessä kepin kiinnipitäminen, jälkimmäisessä vastustajan mukaan laahaaminen.
Nelimiehinen veto-ottelu. Luokka jaetaan 4 osastoon ja permannolle piirretään neliö ynnä sen molemmat lävistäjät, joten 4 eri kolmiota syntyy. Neliön sivu noin 2 metrin pituinen. Mies jokaisesta osastosta asettuu kolmioonsa ja tarttuu kiinni renkaasta, joka on tehty esim. köydenpalasta. Kukin pyrkii nyt kolmiostaan ulos yli neliön sivun; lävistäjän ylitse ei kukaan saa astua. Se, joka saapi molemmat jalkansa viivan ulkopuolelle, hän on osastolleen hankkinut »pisteen», ja se osasto on voiton saanut, joka on onnistunut useimmat pisteet saamaan. Ensi kerralla jokainen vetää oikealla kädellään, sitten vasemmalla.
Veto-ottelu istualta. Kaksi yhtäsuurta osastoa asettuu lattialle istumaan, mies miestä vastaan, jalkapohjat vastatusten. Kukin tarttuu kiinni pitkästä tangosta, jonka kaksi kumppania pitää paikallaan keskisuunnan kohdalla. Komentosanan annettua alkaa vetäminen, ja se osasto voittaa, joka saapi vastustajansa lattiasta nousemaan.
Sysäysottelu osasto osastoa vastaan. Pitkästä tangosta on pidettävä kiinni aliotteella, käsi kummallakin puolella, ja sillä tavoin, että tanko on kainalossa ja rintaa vasten painettuna. Vahvin mies asetetaan vastustajia lähimmäksi ja painavin mies pitämään tangon toista päätä alaspainettuna.
Sysäysottelu mies miestä vastaan. Käytettäköön yhtä tahi kahta sauvaa, niin ne ovat aina pidettävät kainaloissa sillä tavoin, että sauvan toinen pää ulottuu hieman kainalon ulkopuolelle. Sauvatta sysäysottelu toimitetaan siten, että, kädet vastustajan olkapäille asetettuina, lykätään toinen toista taaksepäin.
Linnan puolustus. Piirretään ympyrä metrin pituisella säteellä. Linnan puolustaja seisoo kehän sisäpuolella pitäen sauvaa käsissään, ja vihollinen, joka myöskin tarttuu sauvasta kiinni, koettaa vetämällä ja sysäämällä saada puolustajan ympyrän ulkopuolelle.
Painiottelu. Koska vapaa painiminen kovalla kentällä tahi permannolla aina voi käydä vaaralliseksi, niin voimistelussa painiottelu on harjoitettava siten, että toinen ei koeta toista kaataa, vaan kantaa jonkun välin esim. 3-4 metrin päähän.
Jalkapaini seljällään. Kilpailijat asettuvat seljälleen makaamaan, sivu sivua vasten, hartijat likitysten, päät vastakkaisiin suuntiin. Kädet poispäin käännettyinä ja voimakkaasti taaksepäin taivutettuina asetetaan maahan kummallekin puolelle päätä tukeeksi. Merkin annettua nostetaan samanpuoliset, lähinnä toisiaan olevat sääret pystyyn, jonka jälkeen ne nopeasti koukistuvat toinen toisensa ympäri, ja sitten koetetaan äkillisellä nykäyksellä saada vastustaja menemään kuperkeikkaa taaksepäin.
Hyppyottelu. Kädet ristiin rinnalle vietyinä ja toinen jalka taaksepäin nostettuna hypätään eteenpäin ja koetaan työntämällä toista hartijoihin tahi käsivarsiin (mutta ei rintaan eikä kaulaan) saada häntä jalkansa lattiaan laskemaan. Notkeus ja vikkelyys ovat tässä leikissä vallan välttämättömiä ominaisuuksia.
Punnerrusottelu („Virran taistelu“). Kaksi lukumääräänsä ja voimiinsa nähden samanlaista osastoa asettuu punnerruspuun tahi jonkun pitkän penkin kumpaankin päähän. Mies kummastakin osastosta astuu penkille ja lähestyy vihollistaan. Vastustajat lyövät toisiaan kämmenellä hartijoihin tahi käsivarsiin ja koettavat sillä tavoin saada toinen toisensa alas heitetyksi. Sormet ovat pidettävät suljettuina ja täydesti ojennettuina. Sillä tavalla vältetään kiinni ottamista ja siis myöskin vaatteitten repimistä. Se, joka toisen voittaa, jääpi penkille seisomaan uutta vastustajaa odottamaan, ja se osasto voiton saa, joka onnistuu heittämään »jokeen» vastapuolueen kaikki miehet.
Rivivänkä. Kaksi samanarvoista rintamariviä asetetaan toinen toistansa vastaan. Ensin samassa rivissä olevat miehet tarttuvat lujasti toistensa käsistä kiinni ja sitten rivit levollisesti ja hitaasti astuvat eteenpäin jotakuta maalia kohti vieden vastustajat mukaansa.
Tätä otteluleikkiä voipi sitenkin suorittaa, että rivit astuvat taaksepäin. Leikki on silmänräpäyksessä lopetettava, jos opettaja huutaa »seis».
Torneeraus. Kaksi poikaa asettuu vahvojen kumppanien hartijoille istumaan, jonka jälkeen ratsastajat lähestyvät toisiaan, tarttuvat toisiinsa kiinni ja koettavat heittää toinen toisensa maahan.
Mies se, joka paikkansa pitää. On ensin piirrettävä suuri ympyrä, ja sen sisäpuolelle kokoontuvat sitten kaikki, sekä ystävät että viholliset. Taistelijat koettavat jokaisella luvallisella tavalla saada toisiaan kehän ulkopuolelle. Ensin viholliset, sitten ystävätkin! Se osasto voittaa, johon viimeinen piiriin jäävä mies kuuluu.
Loikkauskilpailu. Tässä leikissä koetetaan jostakin maalista päästä toiseen niin pienellä askelmäärällä kuin mahdollista. Joka askel on siis otettava hyppäyksen muotoisesti. Kilpailun ratkaisua varten valitaan kummastakin osastosta loppukilpailuun se, joka on parhaimmaksi huomattu. Myöskin kilpailevien joukkojen huonoimmat miehet voivat loppukilpailun ratkaista, mutta siinä tapauksessa ne ovat vastapuolueen valittavat.
Siamesiset kaksoiset. Kaksi miestä kummastakin osastosta asetetaan jonkun maalin kohdalle vierekkäin parina seisomaan; sitten ne laskevat toisen kätensä kumppanin hartijoille ja nostavat taaksepäin sen jalan, joka on kumppanin säären vieressä. Köydellä, josta vapailla käsillä kiinni pidetään ja joka kulkee olkapäitten yli, pidetään nostetut jalat ylhäällä. Nyt on kilpaa hypättävä toista maalia kohti, ja se pari, joka ensiksi perille pääsee, on osastolleen hankkinut »pisteen».
Junaleikki. Oppilaat asetetaan joko peräkkäisriviin tahi toinen toisensa taakse ympyränmuotoiseksi kehäksi. Kukin laskee esim. oikean kätensä edessä olevan hartijalle. Annetun käskyn jälkeen jokainen nostaa vasemman jalkansa taaksepäin ja samassa hän ottaa edessä olevan miehen jalasta kiinni, jonka jälkeen juna lähtee liikkeelle.
Ken satulaan pääsee? Kaksi kilpailijaa asettuu eri puolelle plinttiä (jos »hevonen» löytyy, sitä paremmin), ja yht’aikaa kumpikin koettaa päästä ratsasistuntaan telineelle sen keskikohdalle. Samassa kun kukin itse pyrkii istumaan, täytyy hänen voimiensa takaa estää toista telineelle pääsemästä.
Myllyleikki. Asetetaan kaksi plinttiä perätysten ja kummankin eteen (keskipaikan kohdalle) astuu kilpailija sillä tavoin seisomaan, että hän katsoo vastakkaiseen suuntaan kumppaniinsa nähden. Hyppäyksillä sivuttain tahi aitahyppäyksillä ajavat kilpailijat toisiansa takaa ja se, joka onnistuu kämmenellään lyömään toista sopivaan paikkaan, on voittajaksi päässyt. Hypätessä älköön sääriä heitettäkö takaa-ajavaa miestä kohti.
Hattuleikki. Kahden päämaalin välille, etäisyydelle ⅓ toisesta ja ⅔ toisesta maalista, asetetaan pukki eli tuoli, jolle pannaan hattu tahi lakki. Se osasto, mikä on likempänä olevalla maalilla, lähettää miehen hattua päähänsä panemaan. Jos hän pääsee takaisin maaliinsa ennenkuin vastapuolueen lähettämä mies nenäliinallaan häntä ehtii lyödä hartijoille, niin hänen puolueensa on voittanut »pisteen»; muuten on lyöjän puolue sen saanut. Kun kaikki ovat juosseet, niin osastot vaihtavat paikkaa ja leikki uudistetaan. Lopussa lasketaan pisteet.
Kiertoretki. Kaikki irtonaiset voimistelutelineet asetetaan kiinteitten telineitten väliin sillä tavoin, että niitä pitkin ja niitä myöten voi maahan astumatta päästä salin ympäri matkustamaan. Kaikki yht’aikaa matkustamaan. Ken viiden minuutin perästä on useimpien ohi mennyt, hän voiton saanut on.
Kultatuolilla kantaminen. Rivi jaetaan kolmeen. Toiset ja kolmannet ottavat ensin oikealla kädellään vasemmasta ranteestaan ja sitten vasemmalla kädellään kumppanin oikeasta ranteesta kiinni. Ensimmäiset astuvat »kultatuolille» istumaan. Laulaen kantavat toiset ja kolmannet kumppaniaan kerran salin ympäri. Vaihto.
Uiminen. Rintamarivi jaetaan kahteen, jonka jälkeen toiset astuvat kaksi askelta eteenpäin ja kääntyvät täydesti vasempaan. Kaikki vievät nyt kätensä ristiin, astuvat lyhyen askeleen eteenpäin ja tarttuvat vastassa olevien kumppanien käsistä kiinni, joten jatkuva ketju muodostuu. Joku oppilas asettuu ketjun toiseen päähän ja heittäytyy kumppanien käsivarsille makaamaan, sormet ristissä ja kädet eteenpäin ojennettuina. Häntä heittävät nyt muut tahdissa eteenpäin, kunnes hän tulee »joen» suuhun, jossa opettaja on häntä vastaan ottamassa.
Rajasota. Liidulla vedetyn viivan kummallekin puolelle asettuu osasto. Koetetaan äkillisillä otteilla ja nykäyksillä vetää joku vastapuolelta rajan ylitse. Tätä tarkoitusta varten pitää kukin toisen käsivartensa eteenpäin kurotettuna. Se, jonka jalka astuu toiselle puolelle viivaa, on vastaisen puolueen mies.
Pukkisilla olo. Rintamarivi jaetaan kolmeen. Kakkoset astuvat kolme askelta eteenpäin ja asettuvat pukeiksi (toinen polvi eteenpäin, molemmat kädet polvelle ja pää alaspäin). Ykköset 4 askelta eteenpäin ja täyskäännös vasempaan, kolmoset askel oikeaan. Kolmoset hyppäävät pukin yli, ykköset ottavat niitä vastaan. Uudestaan 2-3 kertaa. Sitten ykköset ja kolmoset vaihtavat paikkaa ja ykköset hyppäävät. Sen jälkeen ykköset ja kakkoset vaihtavat paikkaa ja kakkoset hyppäävät, j. n. e.
Hyppivä kehä. Oppilaat muodostavat kehän ympäri opettajaansa, joka lattiaa pitkin pyörittää köyttä, minkä yli oppilaitten tulee hypätä. Köysi, joka tasaisella vauhdilla on pyöritettävä, on toisessa päässään varustettu solmulla tahi pienellä painolla. Se, jonka jalkoihin köysi koskee, astuu kehän sisään köyttä pyörittämään.
Lyöntileikki. Osanottajat asettuvat ympyränmuotoiseen kehään. Yksi heistä astuu kehän ulkopuolella ja ohimennessään lyöpi hän kämmenellään jotakuta kumppania hartijalle. Lyöjä ja lyöty juoksevat nyt vastakkaisiin suuntiin kilpaa piirin ympäri ja se, joka ensiksi aukkopaikkaan ehtii, hän saapi jäädä siihen seisomaan. Toinen menee muita lyömään. Se, joka lyöpi, juoskoon toista vastaantullessaan ulkotietä.
Lyö kolmatta! Asetutaan suureen piiriin parittain toinen toisen taakse seisomaan. Joku tulee »jöröjussiksi» ja hänen kumppaninsa menee jonkun parin eteen seisomaan, joten siinä siis syntyy 3-miehinen peräkkäisrivi. »Jöröjussi», jonka aina tulee pysyä piirin ulkopuolella, koettaa nyt kämmenellään saada 3-miehisen perimmäistä jäsentä lyödyksi. Kun tämä huomaa vaarassa olevansa, juoksee hän piirin sisäpuolelle ja asettuu jonkun parin eteen seisomaan. Viimemainitun parin viimeinen mies on nyt vaarassa. Jos »jöröjussi» saa tätä miestä lyödyksi, niin saapi hän mennä piiriin jonkun parin eteen seisomaan, ja lyöty mies tulee »jöröjussiksi».
Repo vainuu. Asetutaan piiriksi, kasvot sisäänpäin, kädet selän takana. Repo, joka kädessään kantaa kovaksi kierrettyä nenäliinaa, kävelee piirin takapuolella ja lyöpi sitä selkään, joka taaksensa katsoo. Laskettuaan nenäliinan jonkun käteen, astuu repo levollisesti eteenpäin ja hieman poispäin piiristä. Se, joka liinan on käteensä saanut, alkaa sillä parin sekunnin perästä pieksemään oikealla puolella olevaa kumppaniaan, joka pakenee ympäri piirin päästäksensä takaisin paikalleen, jolloin lyöjä häntä ei enää saa koskea. Lyöjä on nyt repona ja vanha repo astuu piiriin.
Koira ja jänis. Leikkijät asettuvat suljettuun piiriin toisiaan lujasti käsistä kiinni pitäen. Jänis on piirin sisäpuolella, koira sen ulkopuolella. Rivi on jänikselle aina avattava, mutta koiralle suljettava. Vilkkaammaksi ja hauskemmaksi tulee leikki, jos kaksi koiraa ajaa samaa jänistä takaa. Molemmat koirat ovat silloin narrattavat joko piirin sisään tahi sen ulkopuolelle. Kun jänis kiinni joutuu, valitaan uusi jänis ja uusia koiria.
Viikon Matti. Asetutaan kuten edellisessä, mutta kädet pidetään eteenpäin nostettuina. Joku menee piiriin ja koettaa saada jonkun kumppanin kättä ylhäältäpäin lyödyksi, jolloin hän pääsee takaisin piiriin ja lyöty mies astuu sisään. Ken piirin sisäpuolella on lyömässä jonkun vissin ajan esim. 3 minuutin perästä, hän joutuu »Viikon Matiksi».
Yö ja päivä. Kaksi samanlukuista joukkoa, toinen »yö-lahko», toinen »päivä-lahko», asettuvat toisiansa vastaan seisomaan. Opettaja seisoo keskellä ja pitää kädessään paperilapun, jonka toinen puoli on musta, toinen valkoinen. Hän heittää lapun ylös ja antaa sen pudota lattiaan. Jos paperin esim. valkoinen puoli tulee olemaan ylöspäin, niin »päivä-lahko» nopeasti juoksee takaisin maaliinsa. Toisen osaston jäsenet ajavat edellisiä takaa ja koettavat keveillä lyönneillä saada pakenevista niin monta kuin mahdollista vangituksi.
Vankileikki. Osanottajat asettuvat suureen piiriin pitäen toisiaan käsistä kiinni. Yksi tahi pari vankia on piirissä. Nämä koettavat vankeudestaan päästä vapaiksi, mutta he eivät saa väkivaltaa käyttää. Siellä täällä on joku »portti» auki (kädet pidetään ylöspäin nostettuina) tahi »muuri» rikki (kädet lasketaan irti), mutta kun vanki lähestyy karatakseen pois, niin portti suljetaan ja muuri paikataan. Vanki saa hypätä piirittävien kumppanien käsivarsien yli, ja hän on vapaa, jos hän saa edes toisen jalkansa »muurin» ulkopuolelle. Se, jonka oikealta puolelta vanki karkaamaan pääsee, tulee itse vangiksi.
Kalat verkossa. Kuten edellinen, mutta »kala» saa käyttää väkivaltaa ja piiri pidetään suljettuna.
Paikan vaihto. Suuressa hajoitetussa piirissä on jokaisella, paitse yhdellä, oma merkitty paikkansa. Tuon tuostakin jotkut vaihtavat paikkaa, ja silloin saapi se, joka paikatta on, itselleen anastaa vapaaksi joutuneen paikan, jos hän vaan ehtii.
Haukka ja kyyhkynen. Joku on haukkana, muut ovat kyyhkysiä, jotka koettavat kukin maalistaan päästä toiseen. Se, jonka haukka saa lyödyksi, joutuu vangiksi, ja leikkiä jatketaan kunnes puoli määrää kyyhkysiä on kiinni otettu.
Naatta. Leikkikentäksi valitaan joku suuri, mutta samassa rajoitettu ala, esim. piha. Leikin alussa määrätään arvanheitolla tahi muulla tavalla, kuka ensiksi Naataksi rupeaa. Tämä ajaa nyt toisia takaa ja koettaa lyönnillä (kolmella lyönnillä) jonkun kumppanin hartijoille päästä arvostaan vapaaksi.
Kettu ja hanhi. Osanottajat (joita ei saa olla rajaton määrä, korkeintaan 12) asettuvat peräkkäisriviin vankimman ja suurimman kumppaninsa taakse, joka silloin on hanhi-isä (-äiti). Kukin laskee kätensä edessäolevan olkapäille. Notkein ja vikkelin oppilas valitaan ketuksi ja tämä asettuu hanhi-isän eteen, joka suojellakseen poikiaan levittää siipensä (käsivartensa). Kettu koettaa äkkinäisillä hyppäyksillä sivullepäin päästä hanhen sivutse jonkun pojan kimppuun, mutta kettu ei käytä väkivaltaa, sillä hän pelkää hanhi-isän suuria siipiä. Sitä myöten kuin kettu liikkuu, juoksevat hanhen pojat sivullepäin yhä pysyäkseen isänsä (äitinsä) suojassa.
Karhu ulos! Karhu makaa pesässään (esim. salin jossakin nurkassa), jonka läheisyydessä osanottajat kiertelevät huutaen: »karhu ulos»! Tämä hyökkää pesästään ja koettaa ristissä käsin jotakuta lyödä. »Poltettu» silloin myöskin karhuksi joutuu, jonka jälkeen molemmat karhut menevät pesäänsä. Leikkiä uudistetaan, mutta kun karhut nyt tulevat pesästään ulos, niin ne pitävät toisiaan käsistä kiinni ja saavat lyödä ainoastaan vapailla käsillään. Kuta useampia karhuja löytyy, sitä vaikeammaksi käy »polttaminen», koska ainoastaan äärimmäiset karhut lyödä saavat. Leikkiä jatketaan, kunnes osanottajien puoli lukumäärää on karhuiksi joutunut.
Sokkoleikki. Silmät peitettyinä koettaa sokko saada kiinni jonkun kumppanistaan, jotka huutavat »polttaa, polttaa» silloin, kun sokko lähestyy sellaista paikkaa, missä hän voi loukkaantua tahi jota hän saattaa vahingoittaa.
Sokko sokkoa ajaa. Osanottajat sulkevat suuren piirin kahden sokon ympäri. Sokoista on toinen mestari, toinen oppipoika. Mestari pitää kädessään nenäliinan, jolla hän aikoo oppipoikaansa piestä. Sen vuoksi hän huutaa: »Jaakko, missäs olet?» »Täällä!» vastaa Jaakko, mutta luikahtaa samassa sivullepäin, ett’ei mestarin ruoska häntä osuisi. Kun Jaakko vihdoin joutuu kiinni ja saa tarpeellisen selkäsaunan, valitsevat molemmat, sekä mestari että oppipoika jälkeläisensä.
Leskisillä olo (ulos uunista). Asetutaan parittain peräkkäisriviin seisomaan. Leskimies seisoo ensimmäisen parin edessä, selin muihin päin, ja huutaa: »ulos uunista» tahi »viimeinen pari ulos»! Viimeiset juoksevat silloin eteenpäin, yksi kummaltakin puolelta, ja koettavat saada toinen toisensa kiinni ennenkuin leskimies toista tai toista ehtii lyödä. Mutta jos mainittu mies saa toista lyödyksi, niin toinen joutuu leskimieheksi ja leikkiä jatketaan. Pari, joka on juossut, asettuu aina muitten eteen seisomaan.
Kehäpallo. Kehä on jotakuinkin supistettu, kuitenkin aukkoja osanottajien välillä. Pallonajaja seisoo piirin sisäpuolella ja koettaa jostakin aukosta potkaista ulos pallonsa, jonka tulee olla gummista ja mahdollisuuden mukaan suuri. Se jonka oikealta puolelta pallo lentää tahi pyörii ulos, tulee pallonajajaksi.
Rajapallo. On piirrettävä kaksi ulkorajaa noin 100 askeleen päähän toisistaan ja keskellä olevan sisärajan kummallekin puolelle asettuu osasto, jonka tietysti tulee olla yhtä lukuisa kuin vastapuoluekin. Tehtävänä on saada pallo heitetyksi tahi potkaistuksi ulkopuolelle vastapuolueen ulkorajaa. Se, jonka käsi ensiksi koskettaa lentävää palloa, hän sitä heittäköön, jos kohta toinen sen saakin käsiinsä. Pallo on aina siitä paikasta heitettävä, missä se käsiin saatiin. Jos joku lyyryn saapi, on hän oikeutettu hyppäämään kolme askelta toisen puolueen ulkorajaa kohti ja vasta sitten heittämään. Käytettävä pallo on tässäkin leikissä oleva hyvin suuri.
VII. Voimistelutauluja.
Tässä kirjassa olevat taulut muodostavat kokoelman, joka sisältää yhä raskaampia, vaikeampia ja vaikuttavampia liikkeitä, mutta joka ei ole siksi täysilukuinen, että se sisältäisi kaikki ennen selitetyt ja alkeiskouluissa käytettäviksi aijotut liikkeet ja harjoitukset. Taulut ovat siis tarkoitetut jonkinmoisiksi malleiksi, joiden mukaan opettaja voi uusia ohjelmia kokoonpanna. Se tapahtunee helpoimmin siten, että tauluissa tehdään pieniä muutoksia tahi että niihin toimitetaan pienempiä lisäyksiä. Sillä tavoin sopii samaa taulua käyttää useampia kertoja perätysten.
Ensimmäisinä voimisteluvuosina tuskin ehdittänee kokonaista tuntiohjelmaa yhdellä kertaa läpikäydä. Sen vuoksi muutamia harjoituksia siitä voidaan tarpeen vaatiessa pois jättää. Sellaisia ovat telineliikkeet, jos niitä taulussa löytyy, mutta silloin ovat leikit niin valittavat, että ne vaikutukseensa nähden jotakuinkin vastaavat tekemättä jääneitä harjoituksia.
Viidessä ensimmäisessä taulussa ovat kaikki komentosanat täydesti kirjoitetut. Mainitut taulut ovat aijotut läpikäytäviksi ensimmäisenä voimisteluvuotena. Taulut VI-XV sisältävät ne liikkeet, jotka olisivat toisena ja kolmantena vuotena läpikäytävät. Ruumiillisesti kehittyneet oppilaat saattavat jo kolmantena voimisteluvuotena harjoittaa helpompia sauvaliikkeitä, vaikka niitä sisältävät taulut ovat aijotut oikeastaan korkeimmalla luokalla (neljäntenä vuonna) käytettäviksi. Niillä tunneilla, jolloin sauvavoimistelua harjoitellaan, olisi, monipuolisemman vaikutuksen saavuttamista varten, joitakuita liikkeitä ilman sauvaakin harjoitettava, vaan koska vasta-alkaville aijottuun ohjelmaan käytännöllisistä syistä molempia lajia ei voi ottaa, niin ovat voimistelutunnit siten järjestettävät, että joka toinen tunti seurataan sauvaliikkeitä sisältävää ohjelmaa ja joka toinen taas sellaista taulua, missä on liikkeitä ilman sauvaa.
Jos useampia eri edistyksen kannalla olevia luokkia yht’aikaa ovat voimistelussa opetettavina, niin opettaja asettakoon oppilaansa siten, että vähemmin kehittyneet ovat tilaisuudessa näkemään miten edistyneemmät temppunsa tekevät, ja käyttäköön hän silloin ohjelmassaan ainoastaan yksinkertaisempia harjoituksia sisältäviä tauluja. Telineliikkeitä tehtäessä saattavat oppilaat olla jaettuina eri »ruotuihin», joitten harjoituksia taitavimmat, vanhimmat ja luotettavimmat oppilaat esivoimistelijoina johtakoot. Leikkeihin ottakoot kaikki yht’aikaa osaa.
Taulu I.
1. Paikoille asettuminen ja ojennus. Paikoille, pisin vasempaan päähän, lyhyin oikeaan (opettajan paikalta nähden) — mars!
Katse suoraan eteenpäin! (Perusasento näytetään).
Perusasen-to!
Lepo paikalla!
Perusasen-to!
Hyppäyksellä käännös oikeaan — nyt!
Takaisin vasempaan — nyt!
Samaa luvun mukaan — yks! kaks!
Samaa oikeaan hypät-kää!
Kädet edessäolevan olkapäille nosta-kaa!
Ojennus rivissä!
Kädet alas — vie!
Hyppäyksellä käännös vasempaan — nyt!
Lepo paikalla!
2. Rivin jako. Huomaa! (Opettaja valmistaa rivin jaon kahteen).
Valmiit! Perusasen-to! Pää oikeaanpäin kiertä-kää!
Vasempaanpäin kiertä-kää!
Suoraan eteenpäin kiertä-kää!
Samaa luvun mukaan — yks! kaks! kolm!
Samaa ja jako kahteen — nyt!
Ensimmäiset askel eteenpäin — mars!
Toiset askel eteenpäin — mars!
Ensimmäiset askel taaksepäin — m.!
Toiset samaa — m.!
Ensimmäiset askel eteenpäin, toiset askel taaksepäin — m.!
Takaisin — m.!
Samaa, lukekaa ääneensä kahteen — m.! Takaisin — m.!
Lepo paikalla!
3. Käännös. Valmiit! Perusasen-to!
Käännös vasempaan vasemman jalan kantapäällä, oikean jalkaterällä (näin) — yks!
Oikean jalan vienti vasemman viereen ponnistuksella — kaks!
Samaa vasempaan — yks! kaks!
Samaa, lukekaa ääneensä, vasempaan-päin!
Samaa, lukekaa hiljaa, vasempaan-päin!
(Samalla tavoin käännöksiä oikeaan).
Käännös oikeaan-päin!
Vapaajuoksua kaksi kertaa salin ympäri ja takaisin peräkkäisriviin — m.!
Ojentakaa rivi ensimmäisen mukaan!
Perusasen-to!
Käännös vasempaan-päin!
Lepo paikalla!
4. Kättennosto ja varpaillenousu.
Valmiit! Perusasen-to!
Jako kahteen — nyt!
Ensimmäiset askel eteenpäin, toiset askel taaksepäin — m.!
Käännös oikeaan-päin!
Kädet ulospäin (näin) nosta-kaa!
Kädet alas laske-kaa!
Samaa luvun mukaan — yks! kaks! (Lanteilla-pito näytetään).
Valmiit! Kädet lanteille — vie!
Kädet alas — vie!
Kädet lanteille — vie!
Nousu varpaille — yks!
Takaisin (koko jalkapohjalle) — kaks!
Kädet alas — vie!
Nousu varpaille ja kättennosto ulospäin — yks!
Perusasentoon — kaks!
Ensimmäiset askel oikeaan, toiset vasempaan — mars!
Ojennus! Perusasen-to!
Kaikki käyntiä eteenpäin, alottakaa vasemmalla — mars! (Kiertokäyntiä).
Kaikki — seis! (Näytetään).
Valmiit! Eteenpäin — mars!
Lukekaa ääneensä, kaikki — seis!
Samaa, eteenpäin — mars!
Kaikki — seis!
5. Leikki.
6. Kiertokäyntiä, ponnistus joka neljännellä askeleella.
7. Hajalleen.
Taulu II.
1. Paikoille asettuminen ja ojennus. Valmiit! Perusasento!
Käännös oikeaan — päin! Ojennus!
Kaikki askel vasempaanpäin — mars! Ojennus!
Askel oikeaanpäin — mars! Ojennus!
Käännös vasempaan — päin!
Rivi suoraksi! Katsokaa oikeaan! Ojentakaa rivi jalkain mukaan!
Perusasen-to!
Ojennus oikeaan!
Perusasen-to!
Kaikki askel eteenpäin — mars!
Ojennus! Perusasen-to!
Kaksi askelta eteenpäin, lukekaa kolmeen — mars!
Ojennus! Perusasen-to!
Askel taaksepäin — mars!
Kaksi askelta taaksepäin — m.!
Ojennus! Perusasen-to!
Lepo paikalla!
2. Jako, askeleita ja käännöksiä. Valmiit! Perusasen-to!
Jako kolmeen — nyt!
Ensimmäiset askel eteenpäin, kolmannet askel taaksepäin — mars!
Takaisin — mars!
Ensimmäiset askel taaksepäin, toiset askel eteenpäin — m.!
Takaisin — m.!
Toiset taaksepäin, kolmannet eteenpäin — m.!
Takaisin — m.!
Kaikki askel eteenpäin ja käännös vasempaan, lukekaa neljään — m.!
Askel vasempaan ja käännös oikeaan — m.!
Askel taaksepäin ja käännös vasempaan — m.!
Askel oikeaan ja käännös oikeaan — m.!
Hajalleen 1 minuutiksi.
Paikoille! Ojennus! Perusasen-to!
Lepo paikalla!
3. Kättennosto ja jalka-asento. Valmiit! Perusas.! Jako kolmeen!
Ensimmäiset askel eteenpäin, kolmannet askel taaksepäin — mars!
Kaikki käännös vasempaan — päin! (Jalka-asento selitetään). Valmiit!
Kättennosto ulosp. ja vas. jalka-asento ulosp. — yks!
Perusasentoon — kaks!
Kättennosto ja oikea jalka-asento ulosp. — kolm’!
Perusasentoon — neljä! (Näytetään tahdissa).
Samaa tahdissa, lukekaa neljään, alotta-kaa!
Käännös oikeaan — päin!
Kättennosto ylös ja vas. jalka-asento eteenp. — yks!
Perusasentoon — kaks!
Samaa oikealla jalalla — kolm!
Perusasentoon — neljä!
Uudestaan luvun mukaan — yks! kaks! kolm! neljä! (Näytetään kättenvientiä niskaan, sill’aikaa lepo).
Valmiit! Perusasen-to!
Kättenvienti niskaan ja vas. jalka-asento taaksepäin — yks!
Perusasentoon — kaks!
Samaa oikealla jalalla — kolm!
Perusasentoon — neljä!
Uudestaan luvun mukaan — yks! kaks! kolm! neljä!
Lepo paikalla!
4. Hakkausliike. Huomaa! (Alkuasento näytetään). Perusasen-to!
Vasen jalka-asento ulosp., kädet hakkausasentoon, asetta-kaa!
Hakkaus — yks! Takaisin — kaks!
Samaa tahdissa, hakat-kaa! Kaikki — seis!
Perusasen-to! Kädet lanteille — vie!
Hyppäys haara-asentoon — yks!
Hyppäys alkuasentoon — kaks!
Samaa tahdissa, hypät-kää!
Kaikki — seis! Käännös oikeaan — päin!
Ensimmäiset askel oikeaan, kolmannet askel vasempaan — m.!
Kiertokäyntiä vasempaan — m.!
Täyskäännös vasempaan, lukekaa neljään — m.!
Samaa — m.! Kaikki — seis!
Alkuperäisille paikoille juoskaa — m.!
5. Kättenkohonta rekillä seisoriipunnasta.
6. Leikki.
7. Kiertokäynnissä jättiläiskäyntiä ja kääpiökäyntiä. — Hajalleen.
Taulu III.
1. Askeleita ja käännöksiä. Kättentyöntöä. (Peräkkäisrivissä). Valmiit! Perusasen-to!
Kaksi askelta vasempaan ja käännös vasempaanpäin (4 + 2) — mars!
Kolme askelta eteenp. ja käännös oikeaan (4 + 2) — m.!
Kaksi askelta oikeaan ja käännös oikeaan — m.!
Kolme askelta eteenp. ja käännös vasempaan — m.!
Käännös vasempaan — päin! Jako kolmeen!
Ensimmäiset kaksi askelta eteenp., kolmannet kaksi askelta taaksepäin — m.! Huomaa!
(Työntöasento näytetään). Asen-to!
Kädet työntö-asentoon — vie!
Kättentyöntö eteenp. — yks! Takaisin — kaks!
Kättentyöntö ylösp. — yks! Takaisin — kaks!
Samaa luvun mukaan, ensin eteenpäin, — yks! kaks! kolm! neljä!
Kädet alas — vie!
Lepo paikalla!
2. Kättenlyönti ja jalkainsulkeminen. Hyppäyksiä. Valmiit! Perusasen-to!
Käännös vasempaan — päin!
Jalat sulke-kaa! Avat-kaa! (Kättenlyönti näytetään).
Valmiit! Jalkainsulkeminen ja kädet lyöntiasentoon — yks!
Perusasentoon — kaks!
Samaan alkuasentoon asettu-kaa!
Jalkainavaaminen ja kättenlyönti — yks!
Edelliseen asentoon — kaks!
Samaa luvun mukaan — yks! kaks! — yks! kaks!
Samaa tahdissa alotta-kaa! Kaikki — seis!
Perusasen-to!
Hyppäyksellä täyskäännös vasempaan — yks!
Samaa oikeaan — kaks!
Samaa luvun mukaan — yks! kaks! — yks! kaks!
Perusasen-to! Käännös oikeaan — päin!
Lepo paikalla!
3. Sahausliike. Huomaa! (Alkuasento näytetään). Asen-to!
Alkuasentoon, vas. jalka eteenp., asettu-kaa!
Sahataan reippaasti ja voimakkaasti — nyt!
Seis! Perusasen-to!
Kädet lanteille — vie! (Käyntihyppy näyt.). Valmiit!
Käyntihyppyä paikalla, hypät-kää!
Kaikki — seis! Asen-to!
Lepo paikalla!
4. Taivutusta sivullepäin. Valmiit! Asen-to!
Vasen jalka-asento ulosp. ja kättenvienti selän taakse (näin) asettu-kaa!
Taivutus vasempaan — yks!
Ylös suoraan — kaks!
Taivutus oikeaan — kolm!
Takaisin — neljä!
Samaa luvun mukaan, hitaasti, hengittäkää koko ajan, — yks! kaks! kolm! neljä!
Perusasen-to!
Käännös oikeaan-päin!
Ensimmäiset ja kolmannet kahdella sivuaskeleella toisten riviin, luetaan 4 — mars!
Kaikki kiertokäyntiä vasempaan — m.!
(Opettaja johtaa). Kiemuraan — mars!
Juoksua vapaasti — m.!
Seis!!
Rintamariviin — mars!
Lepo paikalla!
5. Kättenkohonta suorariipunnasta.
6. Sysäysottelu.
7. Taka-asennosta sivuasentoon ja sivuasennosta etuasentoon.
Hajalleen.
Taulu IV.
1. Paikoille! — Hajalleen! — Paikoille!! Käännöksiä ja Hengitysharjoitus.
Ojennus oikeaan! Asento!
Jako kahteen!
Ensimmäiset askel taaksep., toiset askel eteenp. — mars!
Täyskäännös vasempaan neljällä käyntiaskeleella paikalla, luetaan neljään — m.!
Samalla tavalla oikeaan — m.!
Valmiit! Kädet työntöasentoon — vie!
Kädet eteenpäin työntä-kää!
Tehdään lokomotiiviliike.
Kättenvienti ylös — yks!
Kättenvienti työntöasentoon — kaks!
Kättentyöntö eteenpäin — kolm!
Samaa luvun mukaan, hengittäkää sisään ensimmäisessä ja toisessa tempussa, ulos niin että kuuluu kolmannessa, — yks! kaks! kolm! (Opettaja ottaa osaa; tahti käy yhä vilkkaammaksi).
Samaa, huomatkaa nyt tarkasti tahtia — yks! kaks! kolm!...
Seis! Perusasen-to!
Lepo paikalla!
2. Varvasasento. Huomaa! (Varvasas. selitetään).
Perusasen-to! Kädet lanteille — vie!
Vas. varvas-asento ulosp. — yks! Takaisin — kaks!
Oik. varvasas. ulosp. — kolm! Takaisin — neljä!
Sama harjoitus luvun mukaan — yks! ... neljä!
Asento! Ensimmäiset askel vasempaan — mars! Toiset täyskäännös (4 tempussa) vasempaan — päin!
Kaikki vasen jalka eteenp. ja kädet toisen hartijoille asetta-kaa! Lykät-kää!
Seis!!
Takaisin paikoillenne kahteen riviin!
Perusasen-to! Kädet lanteille — vie!
Varvasasento taaksepäin — yks! kaks! kolm! neljä!
Samaa tahdissa asetta-kaa! Seis!
Perusasen-to!
Lepo paikalla!
3. Vartalontaivutus. Valmiit! Perusasen-to!
Kädet lanteille ja vas. jalka ulosp. asetta-kaa!
Taivutus eteenpäin — yks!
Takaisin — kaks!
Taaksepäin, varovasti eikä erittäin syvään — kolm!
Ylös — neljä!
Samaa eteen- ja taaksepäin luvun mukaan — yks! kaks! kolm! neljä!
Perusasen-to! (Porraskäyntiä näytetään).
Valmiit! Kädet lanteille — vie!
Porraskäyntiä paikalla — m.!
Seis! Kädet alas — vie!
Lepo paikalla!
4. Niittöliike. Huomaa! (Alkuas. näyt.) Asen-to!
Jalka-asento ulosp. ja kädet niittöasentoon vasemmalle — vie!
Perusasen-to!
Samalla tavalla oikealle — vie!
Perusasen-to! (Liike näyt.) Valmiit!
Alkuasentoon vasemmalle asettu-kaa!
Tahtiin niittä-kää! Seis! Perusasen-to!
Ensimmäiset askel eteenpäin, toiset askel taaksep. ja sitten kaikki käännös oikeaan — mars!
(Näytetään juoksua ja kätten asentoa juoksussa). Valmiit!
Juoksuun eteenpäin — mars!
Kaikki — seis!
(Ensin opettaja, sitten joku oppilas näyttää miten »seis» neljällä askeleella tehdään).
Valmiit! Juoksuun eteenpäin — mars!
Kaikki — seis!
Kiertokäyntiä ja peräkkäisriviin — m.!
Astuntoa paikalla. — m.! Kaikki — seis!
Käännös rinta-maan!
5. Puolapuilla kulkua ylös ja alas erisivuisesti.
6. Leikki.
7. Käännöksiä.
8. Hajalleen.
Taulu V.
1. Kättenlyöntiä. Paikoille! Huomaa! (Meneminen eteenpäin asentoihin selitetään).
Valmiit! Perusasen-to! Jako kolmeen!
Eteenpäin asentoihin — mars! (Selitetään miten takaisin on mentävä).
Valmiit! Takaisin riviin — mars!
Eteenpäin asentoihin — mars!
Kädet lyöntiasentoon — vie!
Vas. varvasasento ulospäin ja kättenlyönti ulospäin — yks!
Alkuasentoon — kaks!
Samaa oikeallepäin — kolm!
Alkuasentoon — neljä!
Samaa ensin vasempaan, sitten oikeaan luvun mukaan — yks! kaks! kolm! neljä!
Perusasen-to!
Lepo paikalla!
2. Sahausliike. Polviennotkistusharjoitus. Huomaa! (Näytetään molemmilla käsivarsilla sahaamisen alkuasento). Perusasen-to!
Vas. jalka-asento ulosp., vas. käsi alasp., oikea kyynärpää taaksep., asetta-kaa!
Perusasen-to! (Liike näytetään).
Valmiit! Edelliseen alkuasentoon asettu-kaa!
Vuorotellen kummallakin kädellä sahat-kaa!
Seis! Perusasen-to!
Kädet lanteille — vie!
Vas. jalka ulospäin asetta-kaa!
Nousu varpaille — yks!
Polviennotkistus — kaks!
Polvienojennus — kolm!
Alas varpailta — neljä!
Vas. jalka takaisin asetta-kaa!
Samalla tavalla oikeaan, luvun mukaan, yks! — — — kuusi!
Perusasen-to!
Lepo paikalla.
3. Askeleita ja kättentyöntöä vuorotellen. Valmiit! Perusasen-to!
Kaksi askelta vasempaan tasaisessa tahdissa, lukekaa neljään — mars!
Samaa oikeaan — m.!
Kättentyöntö ylöspäin 4 tempussa, työntä-kää!
Kaksi sivuaskelta vasempaan ja heti sen jälkeen kättentyöntö ylös, lukekaa kahdeksaan — mars!
Samaa oikeaan — m.!
Vielä kerran, ensin vasempaan, sitten oikeaan — m.!
Seis! Kädet lanteille — vie!
Juoksua paikalla jalanheitolla taaksepäin — mars!
Kaikki — seis! Perusasen-to!
Lepo paikalla.
4. Kultatuolilla kantaminen. Valmiit! Perusasen-to! Ensimmäiset kaksi askelta eteenpäin — mars!
Toiset ja ensimmäiset kääntyvät vastakkain seisomaan — nyt!
Kolmannet pitkä askel oikeaanpäin — m.!
Kolmannet askel taaksepäin — m.!
Kolmannet kannetaan kultatuolilla salin ympäri — nyt! — mars!
(Vaihto niin että jokainen saa vuoronsa kultatuolilla istua).
Rintamariviin — mars!
5. Hyppyä matalan pukin yli.
6. Leikkiä.
7. Käännöksiä marssiessa. Hajalleen.
Seuraavista tauluista jätetään komentosanat »valmiit», »ojennus» ja »perusasento» sekä kaikki tekosanat pois. Taulut saavat sen ohessa supistuneemman muodon. Alkuasennot kirjoitetaan sulkumerkkeihin.
Taulu VI.
1. Peräkkäisrivi. Rivi hajoitetaan taaksepäin (katso siv. 14). Jako kahteen (sivu 17). Toiset miehet sivuasentoon vasemmalle. Sitten kaikki sivuaskel.
Täyskäännös vasempaan neljässä tempussa. Samaa oikeaan.
2. Kättenpyöritys neljässä tempussa. Syväänhengitys. Samaa 4 käyntiaskeleella paikalla ja aina väliin täyskäännös vasempaan 4 tempussa ilman kättenpyöritystä.
Lepo.
3. Kättenojennuksia neljässä tempussa eteenpäin, ulospäin ja ylöspäin, luvun mukaan.
4. (Kädet lanteilla). Hyppäys tasajaloin eteenpäin, vasempaan, taaksepäin, oikeaan. Sitten eteenp., oikeaan, taaksep., vasempaan. Luvun mukaan.
Lepo.
5. (Haara-asento, kädet lanteilla). Vartalon taivutus eteenp., taaksep., vasempaan, oikeaan. Luvun mukaan. Hitaasti, perinpohjaisesti.
6. Hyppäys sääriä yhdistämällä (katso siv. 46). Luvun mukaan 10 kertaa.
Lepo (lyhyt).
7. (Käsi kädessä). Rivivänkä (siv. 88). Rivit marssivat toisiansa vastaan, mutta ottelu lopetettakoon silmänräpäyksessä, kun »seis» sana lausutaan.
Sivuaskeleilla peräkkäisriviin.
8. Junamarssia (siv. 21).
9. Rekillä: Kättenkoukistusta ja ojennusta seisonojassa (kuv. 56).
10. Leikki.
11. Asennon muutoksia: Taka-asennosta etuasentoon.
Taulu VII.
1. Paikoille. Jako kolmeen. Eteenpäin asentoihin.
2. Täyskäännös kahdessa tempussa opitaan.
3. Polviennotkistus ja kättentyöntö: 1) Vas. jalka-asento ulosp., kädet työntöön; 2) nousu varpaille, polvien notkistus ja työntö ulospäin; 3) edell. asentoon; 4) perusasento. Samaa oikeaan, työntö silloin ylöspäin. Luvun mukaan.
Lepo.
4. Käyntiasento ja kättennosto: 1) Vas. käyntiasento ulosp., kädet niskaan; 2) perusas.; 3) samaa oikeaan; 4) perusas. Sitten samalla tavalla käyntiasento eteenpäin, kättenheitto ylös. Luvun mukaan.
5. (Kädet lanteilla). Juoksua paikalla jalanheitolla taaksepäin. 10-15 sekuntia.
Lepo.
6. Vartalontaivutus ja kättentyöntö: 1) Vas. jalka-asento ulosp., kädet työntöön; 2) taivutus eteenp., työntö alasp.; 3) edell. asentoon; 4) perusas. Sama oikeaan. Luvun mukaan.
7. (Kädet lanteilla). Juoksua paikalla säärenheitolla ulospäin. 15 sekuntia.
(Tytöille: juoksua jalanheitolla taaksepäin).
8. Kiertokäyntiä. Tavallista käyntiä ja käyntiä varpailla vuorotellen.
9. Alkuharjoituksia kiipeämiseen.
10. Täyskäännöstä juostessa.
11. Harjoitellaan jalka-asentoja etuviisto- ja ulkoviisto-suuntiin.
Taulu VIII.
1. Rintamarivi keskellä salia. Harjoitetaan »keskeltä asentoihin» — menoa (katso siv. 18).
2. Kättenlyöntiä ja käyntiasentoa: (Kädet lyöntiin): 1) Vas. käyntiasento etuviistoon, kättenlyönti ulosp.; 2) alkuasento; 3) samaa oikeaan; 4) alkuasento. Ensin luvun mukaan, sitten hitaassa tahdissa.
Lepo.
3. Polviasentoja harjoitetaan.
4. (Kädet lanteilla). Hyppykäännöksiä vuorot. vas. ja oikeaan, ¼, ½, ¾ ja koko pyörähdys. Kahdessa viimeisessä hyppäyksessä kädet vapaasti riippuen.
Lepo.
5. Vartalon taivutus polviasennossa: 1) Vasen polviasento ulosp., kädet ylös; 2) taivutus eteen-alaspäin; 3) edell. asento; 4) perusas. Samaa oikeallepäin. Sitten: 1) Vas. polvias. etuviistoon, kädet niskaan; 2) taivutus taaksep.; 3) edell. asento; 4) perusas. Samaa oikeaan.
6. (Kädet lanteilla). Hyppyä toisella jalalla, toinen sääri eteenp. nostettuna. Alotetaan 10:stä ja mennään parillisilla luvuilla 0:aan saakka.
7. Kiertokäyntiä ja käyntiä mutkittain.
8. Tikapuilla: Sivulla 68 mainittu kilpailu.
9. Leikki.
10. Asennon muutoksia: Etuasennosta taka-asentoon.
Taulu IX.
1. Rintamarivissä jako kolmeen.
Kaarimarssi vasempaan kolmittain (katso siv. 26). Sitten rivit hajoitetaan sillä tavoin, että ensimmäiset ja kolmannet astuvat 2 askelta sivullepäin. Lopuksi kaikki käännös oikeaan.
Lepo, jonka kestäessä seur. harj. näytetään.
2. Sivuaskeleita ja kättenojennuksia polviasennossa, vaihdellen. Ensin tasaisessa tahdissa 2 askelta vasempaan, sitten: 1) Vas. polviasento eteenp. ja kättenkoukistus; 2) kättenojennus ylöspäin; 3) kättenkoukistus; 4) perusas. Samalla tavalla oikeaan. Ensin luvun mukaan, sitten tahdissa.
Lepo.
3. Sivuaskeleita ja kättenlyöntiä polviasennossa, vaihdellen. Ensin 2 askelta vasempaan, sitten: 1) Vas. polviasento etuviistoon, kädet lyöntiasentoon; 2) kättenlyönti ulosp.; 3) kädet lyöntiasentoon; 4) perusas. Samaa oikeallepäin. Tämä kuten edellinenkin harjoitus tahdissa.
Lepo.
4. Sivuaskeleita ja vartalontaivutusta sekä kättentyöntöä polviasennossa, vaihdellen. Ensin 2 sivuaskelta vasempaan ja sitten: 1) Vas. polviasento ulosp. ja kädet työntöön; 2) taivutus eteenp. ja työntö alaspäin; 3) edell. asento; 4) perusasento. Samaa oikeallepäin. Kaikki käännös vasempaan, rivit suljetaan, täyskäännös vasempaan, kaarimarssilla rintamariviin, käännös vasempaan.
5. Käyntiä vaihtoaskeleilla (siv. 22).
6. Kiipeämistä köysiä myöten.
7. Leikki.
8. Kiertokäynnissä 2-, 4-, 8-miehisen rivin muodostaminen.
Taulu X.
1. Rintamarivi. Jako neljään. Kaarimarssi 4-miehisissä riveissä. Sitten rivit hajoitetaan sillä tavoin, että äärimmäiset astuvat 2 askelta sivullepäin, keskimmäiset yhden lyhkäsen askeleen kolmannessa tempussa.
2. Hengitysharjoitus. Kädet niskaan ja polviasento etuviistoon, vuor. vasen ja oikea. Hitaasti tasaisessa tahdissa.
3. (Kädet työntöasennossa, jalat hajalla). Jalka-asentoja ja kättentyöntöä: 1) Vas. jalka perusasentoon ja työntö eteenp.; 2) oikea jalka ulosp. ja kädet työntöasentoon; 3) oikea jalka takaisin ja kättentyöntö; 4) vas. jalka ulosp. ja kädet työntöasentoon; j. n. e. Tahdissa.
Lepo.
4. Polviennotkistusharjoitus: 1) Vas. jalka-asento etuviistoon, kädet ulospäin; 2) nousu varpaille, kädet ylös; 3) polviennotkistus, kädet niskaan; 4) = 2; 5) = 1; 6) perusas. Samaa oikeaan. Ensin luvun mukaan, sitten tahdissa.
Lepo.
5. Taivutus sivullepäin: 1) Vas. polviasento ulospäin, vasen käsi ylös, oikea lanteelle; 2) taivutus oikeaan; 3) ylös suoraan; 4) perusasento. Päinvastoin.
6. (Kädet lanteilla). Juoksua paikalla säärenheitolla taaksepäin. 20-30 sek.
7. Rekillä: kieppi seisoalta.
8. Hyppyä plintille.
9. Läpikäyntiä (katso siv. 24).
Taulu XI.
1. Hengitysharjoitus. 1) Kätten ja vas. säären nosto ulospäin; 2) säärenvienti taaksep., kädet ylös; 3) = 1; 4) perusas. Samaa oikeaan. 2-3 kertaa kumm. puolelle.
2. (Kädet työntöasennossa). Kättentyöntöä ja säärenheittoa. Ensin 2 kertaa työntö eteenpäin ja säärenheitto eteenp. vasemmalla ja oikealla, sitten työntö ja säärenheitto ulospäin ja lopuksi työntö ylös ja säärenheitto taaksepäin. Tahdissa, ensiksi jokainen suunta erikseen ja sitten koko sarja. (Tytöt viekööt jalkansa varvasasentoon).
Lepo.
3. (Haara-asento, kädet ylöspäin, johon mennään 2 tempussa siten, että ensin koukistetaan käsivarret ja vasen jalka asetetaan ulospäin, sitten kädet ojennetaan ylös samassa kun oikea jalka asetetaan ulospäin.)
Vartalontaivutus eteenpäin, hitaasti, 3-4 kertaa.
4. (Kädet lanteilla). Juoksua paikalla säärenheitolla ulospäin. ½ minuuttia. (Tytöt: jalanheitto taaksepäin).
Lepo.
5. (Vas. varvasasento takaviistoon, vasen käsi ylös, oikea lanteella). Sivutaivutus oikeaan. Hitaasti 3-4 kertaa. Sitten päinvastoin.
6. (Haara-asento, kädet lanteilla). Hyppyä paikalla sääriä yhdistämällä. Ensin luvun mukaan, sitten tahdissa.
7. Harjoituksia puolapuilla.
8. Harjoituksia pyöritysköydellä.
9. Käyntiä jälki- ja vaihtoaskeleilla.
Taulu XII.
1. Hengitysharjoitus: 1) Nousu varpaille ja kättenvienti ulospäin; 2) polviennotkistus ja kättennosto ylös; 3) = 1; 4) perusasento. Hitaasti ja perinpohjaisesti 3-4 kertaa.
2. Kättenojennuksia ja varvasasentoja: 1) Kättenkoukistus; 2) kättenojennus eteenpäin ja vas. varvasasento eteenp.; 3) kättenkoukistus; 4) perusasentoon. Samalla tavalla, mutta toisessa tempussa oikea jalka varvasasentoon. Sen jälkeen ojennus ja varvasasento ulospäin ja lopuksi ojennus ylöspäin, varvasasento taaksepäin. Luvun mukaan.
Lepo.
3. Taivutusta ja polviennotkistusta vaihdellen: 1) Kättenkoukistus; 2) taivutus eteenp. ja kättenojennus alaspäin; 3) selkä suoraksi, kyykkyyn ja kättenheitto ylös; 4) perusas. Luvun mukaan. 2-4 kertaa.
4. (Kädet lanteilla). Säärenheilutusta eteen- ja taaksepäin kuudessa tempussa. Vuorot. vasen ja oikea. Tasainen tahti, 3-4 kertaa kummallakin säärellä.
Lepo.
5. (Kädet koukistettuina, jalat suljettuina). Vartalonkiertoa vuorotellen vasempaan ja oikeaan sekä kättenojennusta ulospäin. Ensin luvun mukaan, sitten tahdissa. 5-6 kertaa kummallekin puolelle.
6. Juoksua.
7. Harjoituksia vaakasuoralla tikapuilla.
8. Hyppyä nuoran yli.
9. Asennonmuutoksia: Pyörre (siv. 20).
Taulu XIII.
1. Sääriasento taaksepäin vuorot. vasen ja oikea sekä kättennosto ulkotietä ylöspäin. Syväänhengitys. 3-4 kertaa kummallakin jalalla.
2. (Kädet lanteilla). Säärenojennuksia: 1) Vas. säären koukistus kaikissa niveleissään; 2) ojennus eteenp.; 3) = 1; 4) perusasentoon. Samaa oikealla säärellä. Sitten ojennetaan sääri ulospäin ja lopuksi taaksepäin. Sarja 1-2 kertaa. Hyvä ryhti.
Lepo.
3. Taivutus taaksepäin varvasasennossa: 1) Vas. varvasasento taaksep., kättenheitto etutietä ylös; 2) vartalon taivutus taaksepäin, kättenvienti ulospäin eli niskaan; 3) = 1; 4) perusasento. 2 kertaa kumm. jalalla.
4. (Kädet lyöntiasennossa). Kättenlyöntiä ja käännöksiä neljä kertaa vasempaan ja sitten neljä kertaa oikeaan. Käännöksen ensimmäisessä tempussa tehdään kättenlyönti; toisessa tempussa viedään kädet takaisin lyöntiasentoon. Ensin luvun mukaan, sitten tahdissa.
Lepo.
5. Taivutusta sivullepäin. 1) Vas. varvasasento ulosp., vas. käsi lanteelle, oik. käsi ylös; 2) taivutus vasempaanpäin; 3) edellinen asento; 4) perusasento. Päinvastoin. Luvun mukaan.
6. Hyppäysharjoitus: askel vasemmalla eteenp.; 2) hyppäys eteenp. oikean säären heitolla ja kättennosto eteenp.; 3) perusasentoon; 4) väliaika. Tahdissa. Vuorot. vas. ja oik. jalka alkaa.
7. Rekkiliikkeitä.
8. Hyppyä tasajaloin nuoran yli.
9. Leikki.
10. Järjestysharjoitus.
Taulu XIV.
1. Kättenpyöritystä varvasasennossa. Pyöritys hitaassa, tasaisessa, nelijakoisessa tahdissa. Jalka asetetaan varvasasentoon taaksepäin ensimmäisessä, takaisin perusasentoon neljännessä tempussa. 3 kertaa kumm. jalalla.
2. Kättenojennuksia ja jalka-asentoja: 1) Vas. jalka-asento eteenp. ja kättenkoukistus; 2) jalka takaisin ja kättenojennus eteenpäin; 3) oikea jalka eteenpäin ja koukistus; 4) perusasentoon. Samalla tavalla jalka-asento ja kättenojennus ulospäin ja lopuksi jalka taaksepäin, kädet ylös. Luvun mukaan tahi tahdissa. Sitten oikea jalka alkaa.
Lepo.
3. Askeleita ja kättenlyöntiä vaihdellen: 1) 3 askelta eteenp. alkaen vasemmalla, neljännessä tempussa käännös oikeaan ja samassa ponnistus oikealla; 2) kättenlyönti 4 tempussa; 3) = 1; 4) = 2; j. n. e. kunnes tullaan alkuasentoon. Sitten alkaa oikea, jolloin käännökset tehdään vasempaan.
4. Kyykkyasentoon 10 kertaa vilkkaassa tahdissa. Kädet nostetaan eteenpäin.
Lepo.
5. (Haara-asento, kädet niskaan, kierto vasempaan). Kiertotaivutus (katso siv. 44) 4-5 kertaa kumm. puolelle.
6. (Käsivarret hieman koukistettuina). Hyppäys polvien heitolla ylöspäin. Luvun mukaan. 8-10 kertaa. (Tytöille: hyppäys jalkainheitolla taaksepäin).
7. Kiipeämistä.
8. Pukkihyppyä kumppanin yli (katso siv. 91).
9. Leikki.
10. Kiertokäynnistä 2-, 4-, 8-miehisen rivin muodostaminen.
Taulu XV.
1. Hengitysharjoitus: 1) Vas. varvasasento eteenp. ja kättennosto ulospäin; 2) täyskäännös oikeaan vasemman varpailla, oikean kantapäällä käyntiasentoon oikealle, kädet ylös; 3) edelliseen asentoon; 4) perusas. Samaa oikealla. 2-4 kertaa kumm. puolelle.
2. Kätten- ja säärenojennuksia 3 tempussa: 1) Käsivarsien ja vas. säären koukistus; 2) kätten- ja säärenojennus eteenpäin; 3) perusasentoon. Samaa oikealla säärellä. Sitten ojennus ulospäin ja lopuksi sääri taaksepäin, kädet ylös. 1-2 kertaa luvun mukaan.
Lepo.
3. Vartalontaivutusta ja polvenvaihtoa: 1) Vas. polviasento ulosp. ja kädet niskaan; 2) polvenvaihto (siv. 40) ja taivutus eteenp.; 3) edell. asento; 4) perusasento. Päinvastoin. 2 kertaa kumm. puolelle. Toinen ja kolmas temppu hitaasti, ensimmäinen ja neljäs vilkkaasti.
4. Kättenojennuksia erisivuisesti. (Katso siv. 33).
Lepo.
5. (Silmät kiinni, kädet lanteilla). Punnerrusharjoitus: 1) Vas. polven nosto eteenpäin; 2) polven vienti ulospäin; 3) = 1; 4) alkuasento. Samaa oikealla. Luvun mukaan.
6. (Kädet juoksuun). Hyppäys sääriä hajoittamalla 8-12 kertaa luvun mukaan. (Tytöille: Hyppyä paikalla ja käännös vasempaan joka viidennellä hyppäyksellä).
7. Käsinkulkua kaltevilla tikapuilla.
8. Harjoituksia poikittain aset. plintillä.
9. Leikki.
10. Tavallista käyntiä ja loikkausaskeleita vuorotellen, 6 askelta kumpaakin.
Sauvaliikkeitä.
Taulu XVI.
1. Hengitysharjoitus. Varvasasento taaksepäin ja sauvannosto rinnalle. Levollisesti ja perinpohjaisesti, 4-6 kertaa.
2. (Sauva rinnalla). Jalka-asentoja ja sauvantyöntöä: 1) Vas. jalka-asento ulosp. ja sauvantyöntö eteenp.; 2) edell. asento; 3) oikea jalka ulosp. ja työntö eteenp.; 4) = 2. Harjoitus ensin luvun mukaan, sitten tahdissa. Rinta aina pullistettuna.
Lepo.
3. (Haara-asento, sauva niskaan vietynä). Vartalontaivutusta eteenpäin, vasempaan ja oikeaan, luvun mukaan. Sarja 2-3 kertaa.
4. (Jalat suljettuina, sauva selän takana käsivarsien alla). Vartalonkiertoa vuor. vasempaan ja oikeaan. Hitaasti ja perinpohjaisesti. 3-4 kertaa kumm. puolelle.
Lepo.
5. (Sauva rinnalla). Hyppyä haara- ja perusasentoon vuorotellen. Tahdissa, 10-15 sek. (Tytöille: käyntihyppyä).
6. Varvasasento ulospäin ja sauvannosto ylös. Katso ensimm. harj.
7. Harjoituksia punnerruspuulla.
8. Leikki.
9. Järjestysharjoitus.
Taulu XVII.
1. Säärennosto taaksepäin sekä sauvannosto ylös. Vuorot. vas. ja oik. sääri. Hitaasti ja perinpohjaisesti. 2-3 kertaa kumm. säärellä. Syväänhengitys.
2. Jalka-asentoharjoitus: 1) Vas. jalka-asento ulosp., sauva vasemmalle ylös; 2) alkuasento; 3) oikea jalka ulosp., sauva oikealle ylös; 4) = 2. Ensin luvun mukaan, sitten tahdissa, vilkkaasti, pari kertaa.
Lepo.
3. Vartalontaivutus sekä sauvantyöntö: 1) Vas. jalka-asento ulosp., sauva rinnalle; 2) taivutus eteenp., sauvantyöntö alas; 3) edell. asento; 4) alkuas. Sama oikealla. Luvun mukaan 2-3 kertaa kumm. jalalla.
4. Polviennotkistusta ja sauvanvientiä: 1) Nousu varpaille, sauva ylös; 2) polviennotkistus, sauvanvienti eteenp.; 3) edell. asento; 4) perusas. Vilkkaassa tahdissa 4-6 kertaa.
Lepo.
5. Vartalonkiertoa: 1) Jalkainsulkeminen, sauva niskaan; 2) vartalonkierto vasempaanpäin, sauvannosto ylös; 3) edell. asento; 4) alkuasento. Ensimm. ja viim. temppu vilkkaasti, toinen ja kolmas hitaasti. 2-3 kertaa kumm. puolelle.
6. (Sauva rinnalla). Juoksua paikalla jalanheitolla taaksepäin. 15-20 sek.
7. Sysäysottelu parittain sauvoja käyttämällä.
8. Hyppyä nuoran yli.
9. Leikki.
10. Marssiharjoitus rintamarivissä.
Taulu XVIII.
1. Käyntiasento etuviistoon, sauvanvienti olan taa. Kun vas. jalka asetetaan, viedään sauva vasemmalla vasemman olan taa, ja päinvastoin. Katso siv. 53. 2-3 kertaa kumm. puolelle.
2. Polviennotkistusharjoitus: 1) Vas. jalka-asento etuviistoon, sauva niskaan; 2) polviennotkistus varpaille noustessa, sauva ylös; 3) edell. asento; 4) alkuas. Samaa oikealle tahdissa. Reippaasti ja terävästi. 3 kertaa kumm. jalalla.
Lepo.
3. Jalannostoa sauvan yli. Katso siv. 54. Harjoitus tehdään ensin luvun mukaan, sitten kilpaa esim. 3 kertaa kumm. jalalla. Se mikä tehtävänsä ensiksi on suorittanut, nostaa sauvansa ylös.
Lepo.
4. Vartalontaivutusta polviasennossa: 1) Vas. polviasento etuviistoon, sauva niskaan; 2) taivutus eteen-alaspäin; 3) edell. asento; 4) alkuas. Samaa oikealla. 2 kertaa kumm. puolelle.
5. Polviennotkistusta kyykkyyn: 1) Nousu varpaille, sauva ylös; 2) kyykkyyn, sauva eteenp.; 3) = 1; 4) alkuasento. Varmuudella, horjumatta. Kyykyssä selkä suorana. 4-6 kertaa perätysten tahdissa.
6. Harjoituksia puolapuilla.
7. Pukkihyppyä.
8. Leikki.
9. Järjestysharjoitus.
Taulu XIX.
1. (Haara-asento). Sauvannosto rinnalle ja taivutus taaksepäin. Hitaasti ja syvään hengittäen. 5-6 kertaa.
2. Polviennotkistussarja: 1) Vas. jalka-asento etuviistoon, sauva eteenpäin; 2) nousu varpaille, sauva ylös; 3) polviennotkistus, sauva niskaan; 4) = 2; 5) = 1; 6) alkuas. Samaa oikealla. Jalka-asennot sitten ulospäin ja ulkoviistoon. Voimakkaita, teräviä liikkeitä. Luvun mukaan 1-2 kertaa.
Lepo.
3. Vartalontaivutus sääriasennossa: 1) Vas. sääriasento ulkoviistoon, sauva ylös; 2) taivutus eteen-alaspäin; 3) edell. asento; 4) alkuas. 2 kertaa kumm. säärellä.
4. (Sauva rinnalla). Säärenheittoa ulospäin, vuor. v. ja o., sekä sauvantyöntöä eteenpäin. Tasainen tahti. (Tytöille: säärenheittoa eteenpäin).
Lepo.
5. (Haara-asento, sauva niskaan vietynä). Vartalontaivutusta, vuor. v. ja o., sekä sauvantyöntöä ylöspäin. Hitaassa tahdissa. 3-5 kertaa kumm. puolelle.
6. (Sauva rinnalla). Käyntiä paikalla polvennostolla eteenpäin. 30-40 ask. Käynti tapahtuu koko ajan varpailla.
7. Heilutus rekillä.
8. Pituushyppyä.
9. Leikki.
10. Marssia.
Taulu XX.
1. (Jalkainsulkeminen). Varpaillenousua ja sauvannostoa ylöspäin. Hitaassa tahdissa. Syväänhengitys. Sääret voimakkaasti suljettuina. 6-8 kertaa.
2. Polviasentoja vaihdellen: 1) Vas. polviasento etuviistoon, sauva vasemmalle ylös; 2) perusasennon kautta oikea polviasento ulkoviistoon, sauva oikealle ylös; 3) = 1; 4) alkuasento. Päinvastoin. 2-3 kertaa luvun mukaan.
Lepo.
3. Punnerrusharjoitus: 1) Vasemman säären ja sauvan nosto eteenpäin; 2) säärenvienti ulosp., sauva ylös; 3) sääri taaksepäin, sauva niskaan; 4) = 2; 5) = 1; 6) alkuas. Samaa oik. Luvun mukaan 1-2 kertaa.
4. Taivutusta sivullepäin polviasennossa: 1) Vas. polviasento ulosp., sauva vasemmalle ylös; 2) taivutus oikeaan; 3) edellinen asento; 4) alkuasento. Päinvastoin. Ensimmäiset ja kolmannet alkavat vasemmalla, toiset ja neljännet oikealla.
Lepo.
5. (Sauva selän takana käsivarsien alla). Juoksua paikalla säärenheitolla ulospäin. Hitaassa tahdissa. 20-30 sek.
6. Käyntiasento eteenp., sauvannosto ylös, vuor. vas. ja oik., levollisesti ja perinpohjaisesti. 2-3 kertaa kumm. jalalla.
7. Harjoituksia puolapuilla.
8. Rekillä: aitahyppäystä ja hyppyä sivuttaisin.
9. Leikki.
10. Järjestysharjoitus.
Taulu XXI.
1. Polviasento etuviistoon, sauvanvienti taakse alas, vuor. vas. ja oik., 2-3 kertaa kumm. puolelle. Syväänhengitys.
2. Säärennostoa ja kyykkyasentoa, vaihdellen: 1) Vas. säären nosto taaksepäin, sauva niskaan; 2) kyykkyyn molemmille, sauva eteenpäin; 3) = 1; 4) alkuas. Samaa oikealla. Asennosta toiseen mentäessä käydään välillä pikimmältään alkuasennossa. Luvun mukaan. Teräviä, varmoja liikkeitä. 2 kertaa kummallakin.
Lepo.
3. Vartalontaivutus ja polvenvaihto: 1) Vas. polviasento ulosp. ja sauva ylös; 2) polvenvaihto ja sauva oikean jalan sisäpuolelle; 3) edellinen asento; 4) alkuasento. Päinvastoin. 2 kertaa.
4. Vartalonkiertoa sääriasennossa: 1) Vas. sääriasento ulospäin, sauva niskaan vasempaanpäin; 2) vartalonkierto vasempaan; 3) edellinen asento; 4) alkuas. Päinvastoin. 2 kertaa kumm. puolelle.
Lepo.
5. (Sauva keskeltä oikeassa, vas. käsivarsi hieman koukistettuna). Hyppyä toisella jalalla 10-1 hyppäystä. Ensin 10 hypp. oikealla, sitten 10 h. vasemmalla; sitten 9 o. ja 9 v.; ... 1 o. ja 1 v. Toinen sääri pidetään eteenp. nostettuna. Jalkaa vaihtaessa sauva viedään toiseen käteen.
6. Hengitysharjoitus: 1) Vas. säärennosto taaksep. ja sauva ylös; 2) säärenvienti ulospäin, sauva oikealle ylös; 3) = 1; 4) alkuas. Päinvastoin. 1-2 kertaa.
7. Nojapuilla: sisäistunta ja ratsasistunta.
8. Hyppyä nuoran yli tasajaloin.
9. Leikki.
10. Järjestysharjoitus.
Taulu XXII.
1. Sääriasento takaviistoon, sauva olan taa, vuor. vas. ja oik. Syväänhengitys. 2-3 kertaa kumm. puolelle.
2. Polviasentoja ja siirtyminen: 1) Vas. polvias. ulosp., sauva ylhäältä oikeaan; 2) täyskäännös vasempaan polviasentoon oikealle, sauva ylhäältä vasempaan; 3) täyskäännös oikeaan polviasentoon vasemmalle, sauva ylhäältä oikeaan; 4) vasemmallepäin alkuasentoon. Takaisin. Sarja 1-2 kertaa. Luvun mukaan.
Lepo.
3. (Sauva keskeltä oikeassa, vas. käsi lanteilla). Punnerrusharjoitus: 1) Vas. säären ja oikean käsivarren koukistus; 2) säären ja käsivarren ojennus eteenpäin; 3) = 1; 4) alkuas. Päinvastoin. Seuraavalla kertaa ojennus ulospäin ja lopuksi sääri taaksep., sauva ylös. Varmoja, perinpohjaisia liikkeitä, luvun mukaan. Sarja 1-2 kertaa.
Lepo.
4. Syöksyasento, sauva rinnalle. Luvun mukaan, 2 kertaa kumm. jalalla.
5. (Sauva niskaan). Juoksua paikalla säärenheitolla eteenpäin. 10-15 sek.
6. Hengitysharjoitus: 1) Vas. jalka-asento ulospäin, sauva rinnalle; 2) käännös kantapäillä vasempaan, sauva ylös; 3) edell. asento; 4) alkuas. Samaten oikeaan. 1-2 kertaa kumm. puolelle.
7. Kiipeämistä.
8. Leikki, jossa on juoksua.
9. Järjestysharjoitus.
Taulu XXIII.
1. Hengitysharjoitus. Varvasasento taaksepäin, sauvannosto ylös ja pieni taivutus taaksepäin. Levollisesti. 2 kertaa kumm. jalalla.
2. Polviennotkistussarja 7 suuntaan: 1) Vas. jalka-asento sisäviistoon, sauva eteenpäin; 2) varpaillenousu, sauva ylös; 3) polviennotkistus, sauva niskaan; 4) = 2; 5) = 1; 6) alkuas. Samaa oik. jalalla. Samalla tavalla seuraaviin suuntiin. Sarja kerran, luvun mukaan. Harjaantuneemmat tehkööt sen tahdissa.
Lepo.
3. Taivutus sivullepäin sääriasennossa: 1) Vas. sääriasento takaviistoon, sauva vasemmalle ylös; 2) taivutus oikeaan; 3) edell. asento; 4) alkuas. Päinvastoin. 2 kertaa kumm. puolelle.
4. (Jalat suljettuina, sauva rinnalla). Vartalonkierto vuor. vas. ja oik. sekä sauvantyöntö ylös. Tasainen tahti. 4 kertaa kumm. puolelle.
Lepo.
5. Vartalontaivutus varvasasennossa: 1) Vas. varvasasento etuviistoon, sauva niskaan; 2) taivutus eteenpäin; 3) edell. asento; 4) alkuasento. Samaa oik. jalalla. 2 kertaa kummallakin.
6. Juoksua sivullepäin.
7. Harjoituksia vaakasuoralla tikapuilla.
8. Plinttihyppyä.
9. Leikki.
10. Järjestysharjoitus.
Taulu XXIV.
1. Hengitysharjoitus: 1) Vas. sääriasento taaksepäin, sauva niskaan; 2) Varpaillenousu, sauva ylös; 3) edell. asento; 4) alkuas. Samaa oikealla. 2 kertaa kummallakin.
2. Polviasentoja vaihdellen: 1) Vas. polviasento ulkoviistoon, sauva vasemmalla ulkoviistoon; 2) oikea polvias. etuviistoon, sauva oikealle ylös; 3) = 1; 4) alkuasento. Päinvastoin. Katso Taulu XXI, harj. 2 muist. Luvun mukaan. 2 kertaa kumm. puolelle.
Lepo.
3. Jalannostoa sauvan yli: 1) Vas. säären nosto taaksep., sauva ylös; 2) sauva alas ja jalannosto sauvan yli; 3) jalka takaisin, kyykkyyn molemmille, sauva eteenpäin; 4) alkuas. Samaa oikealla. Jos luokka on asetettuna 4 riviin ja eri rivit alottavat eri ajoilla, niin tästä harjoituksesta saadaan kaunis näytössarja.
Lepo.
4. (Vas. polviasento etuviistoon, sauva niskaan ja vartalonkierto oikeaan). Taivutusta vuor. vasempaan ja oikeaan. 2-3 kertaa kumm. puolelle. Alkuasento, päinvastoin ja samaa.
5. Hyppäyksiä sivullepäin: 1) Vas. varvasasento sisäviistoon, sauva oikealle ulospäin; 2) hyppäys vasempaanpäin, sauva vasemm. ylös; 3) alkuas. Päinvastoin. Hypätessä toinen sääri suorana heitetään sivullepäin. 2-3 kert. kumm. puolelle.
6. Sääriasentoa takaviistoon ja sauvanvientiä lonkan taa. Kun vas. sääri asetetaan, niin sauva viedään oikean lonkan taa, ja päinvastoin.
7. Telineharjoitus.
8. Hyppyharjoitus.
9. Leikki.
10. Järjestysharjoitus.
Taulu XXV.
1. Hengitysharjoitus: 1) Vas. varvasasento eteenpäin, sauva niskaan; 2) täyskäännös oikeaan käyntiasentoon oikealle, sauva ylös; 3) edell. asento; 4) alkuasento. Samaa oikealla. 2-3 kertaa kumm. puolelle.
2. Erilaisia asentoja vaihdellen: 1) Kyykkyasento, sauva eteenpäin; 2) alkuasennon kautta vasen polviasento ulospäin, sauva taakse alas; 3) Vas. sääriasento taaksepäin, sauva ylös; 4) alkuasento. Eri tavalla eri riveissä.
Lepo.
3. (Haara-asento, sauva niskaan). Vartalonpyöritystä. (Katso siv. 45). 2-3 kertaa kumm. puolelle.
4. (Sauva rinnalla). Hyppyä paikalla jalkain heitolla taaksepäin. Tasaista tahtia. 20 hyppäystä.
Lepo.
5. Vartalonkiertoa: 1) Jalkainsulkeminen, sauva ulos vasempaan; 2) kierto vasempaan ja samassa vasemm. käsivarren nosto ylös; 3) edell. asento; 4) alkuas. Päinvastoin. Ensimmäinen ja neljäs temppu vilkkaasti, toinen ja kolmas hitaasti. 2 kertaa kumm. puolelle.
6. Hyppäysharjoitus: 1) Vas. jalalla askel eteenpäin; 2) hyppäys eteenp., käännöksellä vasempaan, sauva ylös; hypätessä oik. sääri heitetään ulospäin; 3) alkuasentoon; 4) lepo. Harjoitus tehdään tahdissa 4 kertaa vasempaan ja 4 kertaa oikeaan.
7. Telineharjoitus.
8. Hyppyharjoitus.
9. Leikki.
10. Järjestysharjoitus.