[1] Katso Kustavi Grotenfeltin: Suomen historia uskonpuhdistuksen aikakaudelta siv. 254.

[2] Erik Fernow; Beskrifning öfver Wärmeland, v. 1773, s. 407. N. Keyland pitää (eräässä esitelmässään, julkaistu Ruotsin lehdissä) mahdollisena, että suomalaisia jo 1530 tienoilla oli Ruotsin metsissä kaskiviljelyksen harjoittajina.

[3] Gottlundin päiväkirjasta. Näissä laajoissa muistiinpanoissa on enemmän tarinoita muutoista kuin missään muualla.

[4] Jos laskemme muuttaneiden luvun uutisviljelysten mukaan, joita oli 1650 mennessä n. 600—800, ja viljelystä kohti noin 5—6 henkeä sekä tuohon lisäämme vielä tuhatkunta kalastuksella ja metsästyksellä eläjää, saamme muuttajain luvun niinikään suunnilleen 5 000 — 6 000. Sven Lönborg arvioi kirjoituksessaan Finnmarkerna i mellersta Skandinavien suomalaiset 1600-luvun lopulla 12 000 — 13 000. (Ymer 1902 s. 487.)

[5] Gottlundin kuvauksesta matkaltaan 1817 — käsikirjoituksena.

[6] Lehtori Segerstedtin laajoissa kokoelmissa Yliopiston kirjastossa on monia kymmeniä metsäläisten kestävyyttä ja voimia kuvaavia juttuja viime vuosisadalta.

[7] 500 sivua käsittävässä anomuksessa, joka 1823 metsäsuomalaisten nimessä jätettiin hallitukselle. Konsepti tallella Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralla.

[8] P. Nordmann, Finnarne i mellersta Sverige, s. 69

[9] Nyare Bidrag till kännedom om de svenska landsmålen och sv. folklif I Bih. 1. 2, suomeksi Virittäjässä 1907, s. 19—20.

[10] M. Axelson, Vandring i Vermlands elfdal och finnskogar s. 86, 111.

[11] Loitsuja kirjoitti Gottlund 1817 ja 1821 muistiin 84; A. Aminoff, 11; K. Krohn muutaman; Lauri Kettunen 12 ja tämän kirjan kirjoittaja 82 kpl. Näytteet ovat tekijän muistiinpanemia.

[12] Ks. Virittäjä 1908 s. 72—3 (Kettunen).

[13] Gottlundin päiväkirjassa on seikkaperäinen esitys rajuutospäivistä, vihko 46.

[14] Vrt. Virittäjä 1908, s. 76.

[15] Gottlundin päiväkirja.

[16] Ymer, 1902, s. 469.

[17] Julkaissut P. Nordmann, ennenmainitussa tutk., liite III.

[18] Nordmann, s. 129.

[19] Sama, liite 5.

[20] Axelsonin ennenmainittu kirjanen, siv. 75.

[21] Gottlundin kirjoittamasta suuresta anomuksesta.

[22] Segerstedtin kokoelmat.

[23] Sven Lönborg. Ymer 1902, s. 500—1.

[24] Ymer, 1902, s. 501.

[25] Katso tekijän kirjoitusta Gottlundin muisto Vermlannin suomalaismetsissä. Liitto IV 1905, siv. 117—129.

[26] Nordmann, s. XX ja seur.

[27] Segerstedtin kokoelmista, s. 626.

[28] Segerstedtin kokoelmat.

[29] Norvegia 1902, s. 118. K. B. Wiklund on Ymeriin 1902 siv 15—18 kirjoittanut Finska språkets nuvarande utbredning i Värmland och Grue finnskog (Myös Maantieteellisen yhdistyksen aikakauskirjassa 1902.)

[30] Torsten G. Aminoff, Tietoja Värmlannin suomalaisista (Suomi II, 11), s. 26.

[31] Paitsi ennenmainittuja kirjoituksia huomattakoon uudemmista metsäsuomal. käsittelevistä: C. V. Bromander Höslåtter och löfskörd på Finnskogen, Svenska Turistföreningens Årsskrift 1901 — suomennettu Maantiet. yhdist. aikakauskirjaan 1902. C. V. Bromander Svedjebruket på Finnskogen, Svenska Turistföreningens Årsskrift 1902; K. B. Wiklundin ja Sven Lönborgin havaintoja turistimatkoiltansa saman julkaisun v. 1895 ja 1901; Väinö Wallin: Metsäsuomalaiset Ruotsissa, nuorisolle kerrottuna, sisältää etenkin tarinoita heidän vaiheistaan, enimmäkseen Gottlundin muistiinpanoista ja Segerstedtin kokoelmista; G. Åkerhielm, En antropologisk resa genom Värmlands finnskogar, Ymer 1907; ilmestymässä on parhaillaan Lauri Kettusen tutkimus Värmlannin suomalaisten kielestä (Suomi-kirjassa).

[32] Land och Folk v. 1877.

[33] Norvegia 1902, s. 118.

[34] Pikkujutut ja tiedonannot ovat Segerstedtin kokoelmista.

[35] Svenska Turistföreningens Årsskrift 1895, s. 54—58.