Uuden runomittaopin alkeita

Teksti käsittelee suomenkielisen runomitan perusteita ja parannusehdotuksia. Kirjoittaja arvioi nykyisen rytmin puutteita ja musiikillisten vaatimusten vaikutusta, tarkastelee säkeiden jakamista tahteihin ja esitahtikäsitettä sekä esittää, että suomalaisen kielen laskeva aksentti tekee jambi- ja anapestisäkeistä perin harvinaisia. Hän selvittää runojalkojen ja säekasojen suhteita, käsittelee korvattavien jalkojen käyttöä, sointua, säejaksoa ja säkeistöä sekä arvioi teorian ja käytännön heikkouksia tarjoten selkeitä käytännön näkökulmia runomitannolliseen uudistukseen.