[579] ibid. IX 4, 191 Kivijärvi.

[580] Nalimov, Zur Frage nach etc., s. 28.

[581] Gavrilov, Произв. народной словесности, s. 182.

[582] Holmberg, s. 124.

[583] Šahmatov, s. 168, 169.

[584] Jaakkola b 4) 76 H:linnan maaseurak.

[585] Muutoin "Jumala suuttuu" (Tyyskä 160 Askola).

[586] Sairauden saa aikaan "kirkon väki" ja se voidaan parantaa, nostamalla potilaaseen joitakin muita henkiolentoja, esim. "pajan väki", tahi "metsähiisi", jotka kirkon väen karkoittavat (Meriläinen II 661 Kiimasjärvi).

[587] Tikkanen 489 Kiuruvesi.

[588] Meriläinen II 805 Uhtue.

[589] Hästesko 337 Puumala.

[590] Hurt I 2, 356 N:o 37 Helme; I 3, 174 N:o 39 Tori; 510 N:o 5 Pöltsamaa.

[591] Beskr. om Svenska Allmogen, s. 56; Hofberg, s. 215; Sandström EKS 246 Kirkkonummi; Perklén EKS 26 Kirkkonummi, Siuntio, Inkoo; Kullberg EKS 201 Strömfors.

[592] Beskr. om Svenska Allmogen, s. 48, 56.

[593] Strandberg EKS 61 Sideby.

[594] Beskr. om Svenska Allin., s. 48; Klockars EKS 220 Jepua; Perklén EKS 26 Siuntio, Kirkkonummi, Inkoo; Pettersson EKS 27 Nauvo; Folktro från Mustasaari. Hembygden III 1912, s. 119.

[595] Beskr. om Svenska Allm., s. 48; Strandberg EKS 61 Sideby; Hofberg, s. 220.

[596] Beskr. om Svenska Allm., s. 48.

[597] Strandberg EKS 61 Sideby; Klockars EKS 220 Jepua.

[598] Klockars EKS 220.

[599] Strandberg EKS 61 Sideby; Folktro från Mustasaari, s. 119.

[600] Bertell EKS 100 Saltvik.

[601] Perklén EKS 26 Siuntio, Kirkkonummi, Inkoo.

[602] Klockars EKS 220 Jepua.

[603] Hofberg, s. 220.

[604] Hyltén-Cavallius I, s. 399-400, 405-406.

[605] Perklén EKS 26; Pettersson RKS 27 Nauvo.

[606] Hofberg, s. 223.

[607] ibid., s. 222.

[608] ibid, s. 224.

[609] Karjalainen 162 Jyvöälaksi.

[610] Inha 202 Ven. Karj.

[611] Koskilahti 3 Noormarkku.

[612] Evsevjev SUS.

[613] idem.

[614] Nalimov SUS 21.

[615] Kaukola 110 Kurikka.

[616] Hyvärinen 343 Eääkkylä.

[617] Vidbom 154 Mikkelin pit.

[618] Tämäntapaisia luuloja sisältävät m.m. liettualaisten ja valkovenäläisten taikakäsitykset. Edellisten tapakodeksi säätää: "Elä ulosta ruispellolle, saat piston takaruumiiseesi" (Janulaitis, s. 198). — Jälkimäisten käsityksissä on vaarallista ulostaa puunhakkuupaikalle, sillä jos lastun mukana palaa lantaa, tulee anuseen ihottumia (Nikiforovskij, s. 86).

[619] Näin heitetyt osat joutuivat pahalle hengelle, omelille.

[620] Nalimov SUS 4.

[621] idem.

[622] Manninen 348 Liperi.

[623] Meriläinen 160 Ven. Karj.

[624] Meriläinen 161.

[625] Taikaa tehdessä lyödään vettä kolmasti kolmella pienellä juurineen otetulla pihlajalla, joita pidetään yhdessä kimpussa kädessä, ja sanotaan: "Nouse vesi vaivoamaan." (SKYR IX 4, 249 Viitasaari.)

[626] Salminen 646 Vermlanti.

[627] Viitanen 87 Mouhijärvi.

[628] Kajander 12 Artjärvi.

[629] Vesterlund EKS 51 Vöyri.

[630] Klockars EKS 220 Jepua.

[631] Vrt. Burjam, s. 119-120.

[632] idem, s. 120.

[633] Mainitun taudin parantamisessa meneteltiin niin, että pantiin omaa lantaa yöksi, [kipeiden silmien] päälle ja sanottiin: "Pois 'pasko' paskan tieltä" (SKVE IX 3, 491 Korpilahti); Vaissi 224 Keuruu. — Myöskin haudottiin silmiä ihmislannalla (Paulaharju 2861 Kurikka).

[634] Saarimaa 766 Eymättylä.

[635] Makkonen 129 Korpiselkä.

[636] Lindqvist 429 Tammela.

[637] Wiedemann, Sjögrens Livische Grammatik, s. 85.

[638] Nalimov SUS 4. — Ulostuksen käytöstä lääkitsemistarkoituksiin ks. Seeligmann I, s. 302.

[639] Kaukola 109 Kurikka.

[640] Tyyskä 156 Askola.

[641] Kullaa 197 Tyrvää.

[642] Hurt I 2, 318 N:o 26 Kolga Jaani.

[643] Nalimov SUS 4. — Tämänlaatuisista kielloista mainittakoon liettualaisten: "Elä kuse polulle: silmään tulee näärärinäppy" (Janulaitis, s. 196); vähävenäläisten: ei tule laskea vettänsä halonhakkuupaikalle ja yleensä lastukolle. Jos tästä tahrautunut lastu palaa uunissa, saa varomaton itseensä ihorikkeitä (Nikiforovskij, s. 86. N:o 567).

[644] Prof. Krohnin suullisen huomautuksen muk. Vrt. tähän ruotsalaisia käsityksiä (Burjam, s. 120).

[645] SKVR. IX 4, 1496 Viitasaari.

[646] Hyvärinen 264 Rääkkylä.

[647] Lönnbohm 1739 Puhos.

[648] Leino 414 Lammin Koski.

[649] Heikkilä 35 Suodenniemi.

[650] Vidbom 28 Kangasniemi.

[651] Puustinen 385 Kiihtelysvaara.

[652] Koskilahti 14 Noormarkku.

[653] Paulaharju 2905 Kurikka; Hyvärinen 336, 327 Rääkkylä; Härkönen 451 Suistamo; Hertzberg, s. 49. Lasten sairauksissa käytettiin myös isän virtsaa.

[654] Hurt I 3, 161 N:o 15 Andru.

[655] idem I 3, 315 N:o 68 Tarvastu.

[656] Aufzeichnungen über die Gem. in Kemi-Lappmark, s. 223.

[657] Nalimov SUS 4.

[658] Loitsittiin: "Kuuksesi kutuvesiä, lihaksesi lierivesiä." (Krohn 10541 b Nilsiä).

[659] Wiedemann, Sjögr. Livische Gramm, s. LXXXI V.

[660] Finnäs RKS 35 Larsmo.

[661] Sandström RKS 246 Kirkkonummi.

[662] Beskr. om Svenska Allmogen, s. 56.

[663] Murman, s. 286; Satakunta 1878 N:o 9.

[664] Perttola 61, 77 Iitti.

[665] Makkonen 122 Korpiselkä.

[666] Tekijän muistiinp. Konginkangas.

[667] Grape, s. 82. Ensimäisen pesuveden valmistamisesta Suomessa ks. vielä Taikatap. Sav. ja Karj., sekä Burjam, s. 92.

[668] Tekijän muistiinp. Konginkangas.

[669] Taikatap. Sav. ja Karj.

[670] Brandt 1326 Laihia. Näin estettiin syöpä tulemasta lapseen. — Varsinaisesti tämä kielto johtunee samoista käsityksistä kuin kielto määrättyyn ikään mennessä leikata lapsen kynsiä ja hiuksia.

[671] Saarimaa 652 Pöytyä.

[672] Ruusunen 141 Harjavalta.

[673] Murman, s. 286-287.

[674] Rautell 662 Vihanti. "Muutoin tulee rupia."

[675] Holmberg W. K. 215 Nummi, Pyhäjärvi. "Muutoin lapsesta tulee paha parkuja."

[676] Perttola 61 Iitti.

[677] Makkonen 122 Korpiselkä.

[678] Perttola 77 Iitti.

[679] Gummerus ja Ranni 1007 Pihtipudas.

[680] Meriläinen 480 Sodankylä.

[681] Teräsvuori 106 Savo.

[682] Saarimaa SUS.

[683] Wiedemann, Sjögrens Livisehe Gramm., s. 83.

[684] Saarimaa SUS.

[685] Boecler-Kreutzwald, s. 52, 53.

[686] Aus dem inn. mid äuss. Leben, s. 307.

[687] ibid., s. 381.

[688] Holzmayer, s. 100.

[689] Luce, s. 94.

[690] Silloin pojat rakastavat häntä (Hurt I 2, 430 N:o 17 Laijuse).

[691] Hurt I 2, 542 N:o 14 Otepää.

[692] idem 12, 713 N:o 42 Andru; 237 N:o 1 Pöltsamaa.

[693] idem I 2, 343 N:o 2 Tarvastu.

[694] Suomen ruotsalaisten ja Skandinavien toimenpiteistä pesuveden suojelemiseksi ilman vaikutukselta ks. Burjam, s. 98 ja seur.

[695] Ploss I, s. 51.

[696] Paulaharju, Syntymä, lapsuus ja kuolema. Sodankylä, SUS.

[697] Vidbom 98 Mikkelin pit.

[698] Murman, s. 287.

[699] Taikatap. Savoja Karj.

[700] Puttila 339 Iitti.

[701] Puttila 340 Iitti; Leino 476 Lammin Koski.

[702] Gummerus ja Ranni 992 Pihtipudas.

[703] idem 1012 Pihtipudas.

[704] iidem 1012 Pihtipudas.

[705] Salminen 346 Kittilä.

[706] Lapsitaikoja. Uusi Aura 1912 N:o 131.

[707] Boeoler-Kreutzwald, s. 20; Hurt I 2, 542 N:o 12 Otepää.

[708] Holzmayer, s. 102.

[709] Hurt I 2, 608 N:o 8 Rönge.

[710] idem I 2, 608 N:o 9.

[711] idem I 3, 174 N:o 37 Tori.

[712] Paulaharju, Syntymä, lapsuus ja kuolema. SUS.

[713] Düben, s. 263-264.

[714] Holzmayer, s. 102.

[715] Ploss 1. s. 79.

[716] Encyclopaedia of Superstit., s. 1.

[717] Hartland II, s. 32.

[718] Encycl. of Superstit., s. 18.

[719] Vessman EKS 202 Tenala ja Bromarv.

[720] Hyvärinen 280 Kitee.

[721] Rytkönen 1163 Kiihtelysvaara.

[722] Tyyskä 13 Askola.

[723] Taikatap. Sav. ja Karj.

[724] Paulaharju 4782.

[725] idem 4783.

[726] Brandt 1282 Laihia.

[727] SKVR IX 4, 1486 Pihtipudas.

[728] ibid IX 4, Pihtipudas.

[729] Meriläinen 2262.

[730] idem II 1181 Hirvisalmi, Ven. Karj.

[731] Makkonen 112 Korpiselkä.

[732] Heikkilä 42 Tyrvää.

[733] Brandt 1036 Laihia.

[734] idem 1034 Laihia.

[735] Danske sagn VI 2, s. 442 N:o 1599; vrt. Hästesko, Länsisuomal. tautien loitsut, s. 55.

[736] Hästesko. Länsisuomal. tautien loitsut, s. 53.

[737] Popov, s. 212.

[738] Vasiljev V. M., Черемисы-язычники, s. 20.

[739] Popov, s. 198.

[740] Grimm III, s. 434.

[741] Kajum-Nasyrov, s. 25.

[742] Nalimov SUS 21.

[743] Rogov, s. 118. Vrt. tänne vielä Seeligmann I, s. 338.

[744] Hästesko, Länsisuomal. tautien loitsut, s. 55.

[745] Meriläinen 2188 Ylikiiminki.

[746] Puustinen 344 Kiihtelysvaara.

[747] Rytkönen 1160 K:vaara.

[748] Hyvärinen 269 Kitee.

[749] Matkamuistelmia, s. 60.

[750] Vrt. Westermarck. Marriage ceremonies, s. 359-362.

[751] Ks. Hämäläinen, s. 228-239.

[752] Bogajevskij, s. 59; Košurnikov, s. 27; Potanin, s. 219.

[753] Nalimov SUS 83, 129.

[754] idem 125.

[755] Meriläinen II 1166 Muhos.

[756] Meriläinen 1437 Kainulaisjärvi, Ruotsi; idem II 1166 Muhos. Tämän ohella pesuvedet saatetaan viedä myös hautuumaalle.