HUOMAUTUKSIA
| [1] | Tämä kohta on melkein sanasta sanaan samanlainen kuin muuan kohta siinä kirjeessä, jonka Toscanella kirjoitti kaniikki Martinezille. Toscanella kirjoitti: »Niitä Intian osia, joihin voidaan matkustaa, hallitsee valtias, jota sanotaan suurkaaniksi, joka on samaa kuin kuninkaiden kuningas. Hänen edeltäjänsä lähettivät paaville lähettiläitä ja pyysivät häneltä opettajia, jotka pystyisivät ohjaamaan heitä meidän uskoomme.» Alkuperäinen (Toscanella, italiaksi): »Las partes de las Indias donde se podrá ir y el dominio de un principe solo, llamado Gran Can, que es lo mismo que Rey de los reyes. Sus predecessores enviaron embajadores al Papa, pidiendole maestros, que los instruyesen en nuestra fè j.n.e.» Kolumbus (espanjaksi): »La informacion que yo habia dado a Vuestras Altezas de las tierras de India y de un principe que es llamado Gran Can, que quiere decir en nuestro romanze Rey de los reyes, como muchas veces el y sus anticessores habian enviado a Roma a pedir doctores en nuestra santa fé porque le enseñasen en ella.» |
| [2] | y ordenaron que yo non fuese por tierra al Oriente, por donde se costumbra de andar, salvo por el camino de Occidente, por donde hasta hoy no sabemos por cierta fé, que haya pasado nadie. |
| [3] | tässä tarkoitetaan penikulmalla (=millas) ekvaattoriminuuttia ja meripenikulmalla (=leguas) samaa kuin nykyisin maantieteellisellä penikulmalla, joka on 4 ekvaattoriminuuttia eli 7408 metriä. |
| [4] | garjao; hirondelle de mer. |
| [5] | rabo de junco; paille en queue. |
| [6] | marcar el norte, s.o. määräämään Pohjantähden aseman. |
| [7] | Jo Aristoteles mainitsi Antillan, joka otaksuttiin saareksi Herakleen patsaiden toisella puolella. Ennen Kolumbuksen aikaa Antilla, joka espanjalaisen ääntämistavan johdosta kirjoitettiin myös Antilia, oli annettu nimeksi tarunomaiselle Seitsemän kaupungin saarelle Atlantin valtameressä. Useissa viidennentoista vuosisadan kartoissa Antilla kuvasi myytillisiä saaria, jotka olivat Kanarian ja »Intian» keskivälillä. Myöhemmin se nimi annettiin Kolumbuksen löytämille saarille ja sittemmin omaksuttiin käytäntöön monikkomuoto, koska saaria oli paljon. |
| [8] | Cipango oli tullut länsimaiseen tietoisuuteen Marco Polon matkakertomuksesta. Se esiintyi kirjoitettuna myös Zipangu, Polon kertomuksen baselilaisessa jäljennöksessä Zipangri, vanhassa latinalaisessa tekstissä Cyampagu ja italialaisissa kopioissa Cimpagu. Kiinalainen lausunta olisi kait oikeimmin kirjoitettava Dja-pan-gu, missä kaksi ensimmäistä tavua ovat Japanin kiinalainen nimi ja kolmas tavu kiinankielen ku, joka merkitsee »kuningaskuntaa»; sen kiinalaiset yleensä liittävät vieraiden maiden nimeen. |
| [9] | Kuten tunnettua, Kolumbus uskoi tosiaankin tulleensa Intiaan ja tarkoitti Lucayn saarilla mahdollisesti Lakkadiveja. Navarrette otaksui, että se saari, jolle Kolumbus nousi maihin, oli Turk-saari (El Gran Turco), 100 meripenikulman päässä San Salvadorista kaakkoon. Nykyisin arvellaan, että se oli Bahama-saariin kuuluva Watling Island. |
| [10] | La color de los canarios. Sillä ei tarkoiteta kanarialinnun väriä, vaikka joku on sen niin käsittänyt. |
| [11] | Kolumbus tarkoittaa teräksestä eli raudasta valmistettuja aseita; se metalli oli Länsi-Intiassa vielä tuntematon. Heittokeihäät, jouset ja nuolet olivat siellä kyllä käytännössä. |
| [12] | Centa oli vanha portugalilainen raha, vuoden 1950 arvoista rahaamme se vastasi suunnilleen 70 penniä. |
| [13] | Tämä saariryhmä on Cayos-saaret. |
| [14] | que todo era burla para se fugir. |
| [15] | Luultavasti Kolumbus on nähnyt puissa olevia loiskasveja ja luullut niitä isäntäkasvin oksiksi. |
| [16] | Riippumattoja, joista he käyttivät nimitystä hamak. |
| [17] | Espanjan guldeni. |
| [18] | Nykyään Crooked Island. Navarretten otaksuman mukaan Suuri Inagua. |
| [19] | Todennäköisesti jokin liskoeläin. |
| [20] | Kolumbus valittaa tuon tuosta, ettei hän ole hyvä kasvien eikä eläinten tuntija. Se kasvi, mitä hän tässä nimittää aaloeksi oli luultavasti tuoksuvaa puuta (agallochum). |
| [21] | Kaikesta päättäen Kolumbus on tutustunut Marco Polon kuvauksiin Kiinasta suunnitellessaan tätä matkaa. Marcon matkakertomuksen 28. luvussa kerrotaan Gouza-nimisestä kaupungista. Se nimi esiintyy Marcon matkakertomuksen kopioissa eri tavalla kirjoitettuna; vanhoissa venetsialaisissa se on Gio-gu, Pariisin latinalaisessa toisinnossa Gio-guy, baselilaisessa Geo-gui sekä British Museumin ja Berlinin kappaleissa Cyongium, mutta kaikissa tapauksissa ensimmäinen kirjain lienee tarkoitettu lausua soinnillisena ja merkinnee samaa äännettä, joka nykyisin merkitään ts:llä, kun kiinaa, kirjoitetaan eurooppalaisin kirjaimin. Marco Polon kertomuksessa Gouza oli vauras kaupunki, jossa kudottiin kultakankaita, ja se on tietenkin voinut erikoisesti jäädä Kolumbuksen kuvitteluihin kangastelemaan. Kaupunki tunnetaan myöhemmin nimellä Tso-tsheu; se oli sadankahdenkymmenen Kiinan li'n päässä Pekingistä (n. 70 km) lähellä sitä kohtaa, missä länsi- ja etelä-Kiinan valtatiet erkanivat toisistaan. Monet muut Kiinan-matkaajat ovat myös kuvailleet tätä kaupunkia.—Mahdollista on myös, että Kolumbus tarkoittaa tässä samaa kaupunkia kuin myöhemmin kirjoittaessaan Quinsay. Kts. huomautusta 25. |
| [22] | Kolumbus antoi saarelle nimen Juana. Kun kuningas Ferdinand oli kuollut, saari sai nimen Fernandina. Sittemmin sillä oli espanjalaisena nimenä Santiago ja myöhemmin Ave Maria. Mutta mikään näistä espanjalaisista nimistä ei jäänyt pysyväksi; saari piti itsepintaisesti alkuperäisen alkuasukasnimensä. |
| [23] | Tämä luulo oli väärä; Amerikassa ei ollut hevosia eikä nautoja. |
| [24] | Marco Polon kertomuksessa Pohjois-Kiinasta käytettiin nimeä Cathay ja Etelä-Kiinasta Manji, rajana oli itäosassa Hoangho ja länsipuolella Shensin eteläraja. |
| [25] | Zai-tun ja Kin-sai ovat jälleenkin Marco Polon kertomuksessa esiintyviä kaupunkeja, Zai-tun luultavasti Amoy ja Kin-sai otaksuttavasti nykyinen Ning-po tai Tshu-san. |
| [26] | Ilmeisesti kirjurien tekemä virhe; pitäisi nähtävästi olla niames, josta puhutaan päiväkirjassa etempänä. |
| [27] | Tämä on erehdys. Jopa samalla saarellakin saatettiin puhua toisistaan poikkeavia kieliä. |
| [28] | Las Casas kiinnittää tässä kohden huomiota Kolumbuksen hajamielisyyteen. Ollessaan ulkona merellä Kolumbus antoi satamalle nimen Puerto Santa Maria, mutta päästyään satamaan Puerto de San Nicolao. Huomattava on kuitenkin, että Cadizin lahti, joka on hyvin iso, jakaantuu niemekkeellä ulompaan ja sisempään osaan. Edellisessä on Puerto de Santa Marian satama ja jälkimmäisessä Puerto Real. Kolumbuksen käyttämä satama Haitilla saattoi olla samanlainen kaksiosainen, joten mitään hajamielisyyttä ei siten oikeastaan esiinnykään Kolumbuksen nimenjaossa, mutta sensijaan siinä voi havaita omaperäisyyden puutetta. |
| [29] | Näkee väitettävän, että Haitilla ei ollut myrttejä eikä satakieliä. On kuitenkin selvää, että joulukuussa pohjolan laululinnut oleskelivat eteläisillä tienoilla—miksi ei siis myöskin Haitilla?—ja Atlantin tuolla puolen on kyllä myrtinsukuisia kasveja. |
| [30] | Niames eli ñanes, oikeastaan ajes, juurikasveja. Leipää, jota intiaanit leipoivat yucca-kasvista, he sanoivat kazabiksi tai kassavaksi. |
| [31] | Mittaus on saattanut olla oikea, mutta laskelman tulos oli virheellinen, johtuen ehkä siitä, että tähän vuodenaikaan auringon eteläinen deklinaatio on 23°. Haitin etäisyys päiväntasaajasta on 20°. Huomattakoon, että Kuuballa leveysaste oli määrätty oikein: 21°P. |
| [32] | Tätä Babeque-nimistä kultasaarta Kolumbus ei lopultakaan löytänyt. |
| [33] | Segovian lähellä melkoisen korkealla vuoristossa on Marialle pyhitetty luostari, jonka ympärillä vuorenhuiput muodostavat piirin eli O:n. |
| [34] | Nykyään Aculin lahti. |
| [35] | Sen korkeus on 3.730 metriä, joten Euroopassa, Aasiassa ja Amerikassa on paljon korkeampiakin vuoria. |
| [36] | Kolumbus tai kopioitsija on tässä kohdin selvästi tehnyt kirjoitusvirheen. Hän nimittäin on kirjoittanut: cinco leguas, vaikka selvästikin pitäisi olla cinco millas. |
| [37] | Saaren nimi oli intiaanien kielellä Bohio. Kolumbus antoi sille tässä käytetyn nimen Española (Hispaniola), nykyisinhän se on Haiti eli San Domingo. |
| [38] | Englannin pinta-ala on ilman Walesia 131,757 neliökilometriä, Haitin saaren 77,000 neliökilometriä. Kolumbuksen arviointi osui siis huomattavasti harhaan. |
| [39] | Kuten tunnettua, raparperi on aasialainen kasvi, eikä sitä ollut Länsi-Intiassa. Kolumbus on kyllä kuvaillut raparperiksi otaksumaansa kasvia, mutta kun hän ei sitä ollut itse nähnyt, vaan laati kuvauksen merimiehen kertomuksen perusteella, se on tietenkin harhaannuttava, ja Las Casas on jättänyt kuvauksen pois. Ei tiedetä, mikä se kasvi oli, jota Kolumbus otti mukaansa. |
| [40] | Linnoituksen nimeksi Kolumbus antoi La Navidad (Joulu), koska hän sinä juhlapäivänä oli saapunut tänne. |
| [41] | Kolumbuksen toiveet La Navidadin linnoituksen suhteen pettivät. Kun hän seuraavana vuonna tuli toiselle retkelleen, linnoitus oli tuhottu perustuksiaan myöten ja siihen jäänyt miehistö kokonaan surmattu. Historian ei ole onnistunut selvittää tapahtumaa. Siten voidaan olettaa, että Guacanagari olisi tehnyt hävitystyön tai että, kuten Guacanagari itse selitti, saareen hyökänneet karibit olivat syypäitä. Kolmas mahdollisuus on, että espanjalainen miehistö saaliinhimossaan olisi itse ollut syypää tuhoonsa. |
| [42] | Kun päästiin lähemmin etsimään, löydettiin kahden ja kolmen, jopa joku kahdeksankin naulan painoinen kappale, kertoo Las Casas. |
| [43] | Tässä joessa, jonka nimi on Yaqui, on tosin kultaa; mutta Las Casas arvelee Kolumbuksen nähneen vain kiillettä eli katinkultaa. Kirkkaan veden pohjalla hiekassa katinkultajyväset kimaltelevat aivan kuin kulta, kuten tiedetään. Nykyään tämän joen nimenä on Santiago. |
| [44] | Nykyisin Chuzona-Chico, kolmen ja puolen leguan päässä Puerto La Platasta. |
| [45] | Tähtitieteellisenä lähteenä Kolumbuksella oli silloin yleisesti tunnettu Regiomontanuksen Ephemeridit; tässä kohdin on kertomuksessa selvästi jokin erehdys, jonka Las Casas arvelee johtuvan päiväkirjan kopioitsijan huolimattomuudesta. |
| [46] | Nykyään Cap Samana. |
| [47] | Tässä kohdin sopinee palauttaa mieleen tammikuun 15. pnä 1948 sattunut tapaus, josta sanomalehdet kertoivat näin: «Atlantin mystilliset jättiläislaineet, joista hl. American kapteeni varoitti Queen Marya, pakottivat englantilaisen 83.000 tonnin aluksen muuttamaan suuntaa ja myöhästyttivät sitä 37 tuntia. American päällikkö kapteeni Manning antoi hyvin ihmeellisen varoituksen ja selitti, ettei hän 35 merivuotensa aikana vielä koskaan ole havainnut vastaavanlaista ilmiötä. Hän arveli päässeensä säätieteilijäin ilmoittamasta myrskyvyöhykkeestä, kun ilmapuntari yhtäkkiä laski nopeasti, lämpötila nousi ja tuuli vaimeni ollen enää vain muutamia sek/metrejä. Heti sen jälkeen joutui kuitenkin koko meri kuohuksiin ja 12 metrin jättiläislaineet löivät kaikilta tahoilta aluksen yli. Tällaisten jättiläisaaltojen näkeminen havaitsematta minkäänlaista tuulta tuntui tavattoman mystilliseltä. Ilmiö kesti 12 tuntia ja ulottui yli n. 600—700 meripenikulman laajuisen alueen ja siihen liittyi voimakas sade.» |
| [48] | Kun oli parhaillaan laskiaisen ja pääsiäisen välinen paaston aika, katsottiin tällainen lisäpaastoaminen tavallista ankarammaksi. |
| [49] | La Mina, sen aikainen kultakaivos Afrikassa, Portugalin alusmaissa. |
| [50] | Espadine oli kultaraha. Luotsin saaman lahjan arvo oli 28 kultadollaria. |